Suomen suurin matkablogiyhteisö

Aasian ongelma: kiehtova nähtävyys, aivan liikaa ihmisiä

Aasiaa ristiin rastiin kolunnut reissaaja tietänee mitä tarkoitan, kun puhun väenpaljoudesta ja iänikuisesta jonottamisesta. Etenkin juhlapyhinä ja vapaapäivinä reissaaja joutuu monesti jonottamaan päästäkseen tutustumaan niihin kaikkein suurimpiin ja mielenkiintoisimpiin nähtävyyksiin. Jonottaminen ja väenpaljous saattavat kiristää hermoja oikein kunnolla, etenkin kun on tottunut Suomeen, jossa ihmispaljoudesta ei ole tietoakaan. Olen tottunut jonottamaan ja ihmismassoihin, mutta silti Suomen avaruus on asia, jota kaipaan. Kaikille on tilaa, mikäli sitä tahtoo.

Taiwan ei tee tässä asiassa poikkeusta. Vuodenvaihteen viikonloppu oli Taipeissa hyvin vilkas ja vapaapäivän kunniaksi tarkoituksemme oli matkata Taiwanin pohjoisrannikolla sijaitsevaan Jiufenin aavekaupunkiin. Suuntasimme hyvissä ajoin kohti Zhongxiao Fuxing-aseman lähistöllä sijaitsevaa bussipysäkkiä, josta bussit Jiufeniin kulkevat. Paikalle päästyämme meille selvisi, että reissu taitaa kuitenkin jäädä tekemättä; bussiin oli näin varovaisesti arvioiden 400 metrin jono ja tieto siitä, että bussiin ei välttämättä aina mahdu kyytiin tältä kyseiseltä pysäkiltä sai meidät muuttamaan suunnitelmaa. Tuumimme, että kansallisen vapaapäivän vuoksi muutkin nähtävyydet olisivat melkoisen täynnä ja päätimme matkustaa Taipein pohjoispuolelle, Tamsuihin katsomaan kuuluisaa auringonlaskua. Kyllä sinne rannalle ihmisiä mahtuu, ajattelimme. Ajatus auringonlaskusta oli kuitenkin ollut monen muunkin mielessä ja saimme taistella tiemme ensin metrosta rannalle ja sieltä mieluisille paikoille odottamaan auringon laskemista horisontin taa. Ne kaikkein mieluisimmat paikat olivat menneet jo tunteja sitten, mutta saimme kuin saimmekin ängättyä itsemme kohtuullisen hyville paikoille odottamaan illan kohokohtaa.

Sinne rannalle tosiaan mahtui ihmisiä, olimme aivan oikeassa. Emme vain koskaan ajatelleet rannan olevan niin tupaten täynnä kuin se tuona lauantaina oli. Alleolevista kuvista saanee jonkinlaista käsitystä asiasta, toinen kuva on otettu muutamaa tuntia ennen auringonlaskua. Silloinkin tuo usein niin avara rantakatu oli hyvin täynnä, vaikka siellä nurmikkoa siellä täällä näkyykin. Rantakadulla oli melko mahdotonta tehdä ostoksia, sillä ruokapaikkoihin oli kadulle yltävät jonot.

IMG_0443

IMG_0409

Töniminen, jonottaminen sekä hermojen kiristely kuitenkin palkittiin. Auringonlasku Tamsuissa on upein mitä olen koskaan päässyt todistamaan ja olen hyvin tyytyväinen että emme antaneet periksi. Kai sille sitten kuitenkin oli syynsä, miksi me kaikki Tamsuihin halusimme tuona kirkkaana iltana tulla.

IMG_0449

IMG_0453

IMG_0459

Balillekin olisi päässyt.

IMG_0454

Heti auringon laskettua ihmiset lähtivät tunkeilemaan kohti metroa, joka vei heidät kohti Taipeita. Me päätimme välttää ruuhkan ja istua hetkeksi alas rantakadun varrella sijaitsevaan ravintolaan. Tilasimme hyvää ruokaa ja nautimme illasta – aurinko painui vuoren taa maalaten maiseman upean väriseksi. Kyllä sitä kelpasi katsella, etenkin kun se suurin ihmismassa oli jo poistunut paikalta. Rantakatu oli upea näky pimenevässä illassa, kun maisemasta saattoi ihailla ravintolapöydästä käsin ilman esteitä.

IMG_0475

Mitenkäs teillä, onko kokemusta tungoksesta ja väenpaljoudesta maailmalla?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

12 Comments

  • Reply Pirkko / Meriharakka perjantai, 16 tammikuun, 2015 at 14:27

    Ihan kohtuullisesti näytti joissakin noissa kuvissasi ihmisiä olevan 🙂
    Minulle tuli mieleen auringonnousu Angkor Watissa – ihan kuin olisi ollut jossain rokkikonsertissa kun kaikki kamerat ja kännykät ojossa odottivat aamun pääesiintyjää, eli aurinkoa!

    • Reply lena perjantai, 16 tammikuun, 2015 at 14:56

      Joo kyllä sitä porukkaa riitti ihan liiaksi asti. 🙂 Tuo Angkor Wat on ehdottomasti must see-listallani, se jäi välistä nyt seuraavalla Aasian reissulla mutta suunnitelmissa on lähivuosina palata tänne. On varmasti upea näky, pitää tsekata nuo kuvasi!

  • Reply Jenna tiistai, 13 tammikuun, 2015 at 07:15

    Aasiassa, etenkin Kiinassa, pätee sääntö: Jos et tunge, jäät ilman. Väkeä on kuin pipoa ja pitää olla nopea, jos haluaa jotain.
    Mutta ihan oikeasti metroon tunkeminen ja töniminen muutenkin on niin rasittavaa. Pekingin metro oli ihan karsea, kun kyynärpäätä tuli kylkeen niin että luut rutisivat. Japanissa on ihana matkustaa, siellä ei koskaan tönitä, vaikka väkeä onkin paljon. Jonottaminen…yksi matkailun huono puoli.

    • Reply lena perjantai, 16 tammikuun, 2015 at 14:52

      Juuuri noinhan se taitaa olla. Hieman röyhkeyttä peliin ja saatat saada haluamasi. Tuo on varsinkin manner-Kiinassa yleistä, Taiwanissa toki myös mutta ihmiset ovat toisaalta niin kohteliaita että he eivät töni juurikaan. Mutta paheksuvat kovasti manner-Kiinasta tulevia henkilöitä jotka näin tekevät, heistä ei pidetä.

      Japani ja Taiwan ovat tässä jokseenkin samanlaisia, ehdottomasti. Siksi näissä kohteissa on kiva reissata 🙂

  • Reply Maarit Johanna maanantai, 12 tammikuun, 2015 at 06:18

    Melko upea auringonlasku! Tosin mulla ihan tottapuhuen ahistais jakaa se tuhansien muiden kanssa. Vihaan kyllä tungoksia ja jonoja ylikaiken. Santorinin ”maailman kauneimmat” auringonlaskut meni kuikkiessa intialaisten ja kiinalaisten älypuhelimella kuvailijoiden käsivarsien välistä. Seuraavat laskut jätettiin ihan suosiolla välistä.
    Syksyinen Islanti oli ehkä mielettömin kohde ikinä. Saatiin olla ihan mielettömillä vesiputouksilla aivan yksin. Kesällä ei olis ollut mitenkään mahdollista. Voi että mie nautin ^^

    • Reply lena / london and beyond maanantai, 12 tammikuun, 2015 at 11:45

      Oli kyllä kaunis auringonlasku, ei käy kieltäminen. Meillä taitaa olla samanlainen kokemus noista auringonlaskuista… kaunista on, mutta liikaa tungosta. Minua kiinnostaa tuo Santorini aika paljonkin, mutta monelta olen kuullut samalaisia kokemuksia että liikaa ihmisiä varsinkin sesongin aikana. Luonnollistahan se on, mutta kuitenkin.

      Mua kiinnostaa tuo Islanti todella paljon. Musta on hyvää vauhtia tulossa aktiivilomailija enenevissä määrin ja tuo olisi aivan paras kohde (:

  • Reply Elina / Vaihda vapaalle sunnuntai, 11 tammikuun, 2015 at 17:26

    On kyllä kaunis auringonlasku!

    Mä vihaan väenpaljoutta ja tungosta. En pidä edes mistään massatapahtumista, kun taas mies tuntuu rakastavan niitä. Sen vuoksi olenkin joutunut kokemaan ties mitä tungoksia (ja upeita tapahtumia, joihin en ole itsekseni ikinä päätynyt). Honkkarissa ahdisti jo tavallisella kadulla käveleminen, kun ei eteenpäin meinannut päästä. Taipeissa oltiin kai hyvään aikaan, koska siellä emme mitään tungosta kokeneet. Olen maalaistyttö ja viihdyn enemmän maalla ja pikkukaupungeissa, mutta kyllä sitä isoissakin kaupungeissa pitää välillä piipahtaa. Sitten sitä arvostaa taas sitä rauhaa ja tilaa entistä enemmän 🙂

    • Reply lena / london and beyond maanantai, 12 tammikuun, 2015 at 11:43

      Tuo auringonlasku oli aivan ihana. Tosin ilman sitä väenpaljoutta se olisi ollut vieläkin kivempaa, mutta syystähän me kaikki siellä olimme. 🙂

      Mä olen myös maalaistyttä sydämeltäni ja ison kaupungin tungos saattaa joskus ahdistaa. Lontoon metro ruuhka-aikaan on yksi inhokeistani, kuten myös nämä aasialaisten vapaapäivät. Taipeissa on yllättävän väljää usein, varsinkin kun tietää minne mennä ja milloin. Mutta nuo vapaapäivät… arhg. Taisitte olla hyvään aikaan liikenteessä 🙂

  • Reply Annika sunnuntai, 11 tammikuun, 2015 at 11:49

    Heti ensimmäisenä kun Suomeen syksyllä muutettiin ihailtiin sitä, että missään ei ole ketään! Barcelonan massojen seassa talsittua oli rentouttava kulkea Helsingin tyhjiä katuja 🙂

    • Reply lena / london and beyond maanantai, 12 tammikuun, 2015 at 11:36

      Annika, voin kuvitella! 😀 Mulle tulee ihan sama reaktio aina kun Suomessa olen, Kuopion kadut ovat usein aika tyhjät… Rentouttavaa se kyllä on!

  • Reply Anna Koskela sunnuntai, 11 tammikuun, 2015 at 10:54

    😀 Mä muistan edelleen, kun Hong Kongin lentokentällä jätin pienen raon matkatavarahihnan ja itseni väliin. Johan siihen joku kiinalainen mummo itsensä tunki.

    Japanissa, Koreassa ja Hong Kongissa tuli myös koettua se, että ei siihen ensimmäiseen metroon mahdu, ei ehkä toiseenkaan…

    Moni nähtävyys tai paikka on ollut ihan turvoksissa ja aiheuttanut itselle sellaisen Kääk, pois täältä-fiiliksen. Outoa on, että ei se tungos tunnu paikallisia mitenkään haittaavan. Ehkäpä kun koko ajan joka paikassa on miljoona muuta, siihen tottuu…

    • Reply lena / london and beyond maanantai, 12 tammikuun, 2015 at 11:10

      Haha Anna, voin aivan hyvin kuvitella tilanteen. 😀 Rako ei ole koskaan niin pieni, etteikö yksi aasialainen ihmisiin tottunut kansalainen sinne mahtuisi! Metroon tosiaan joutuu jonottamaan, mutta onneksi niitä metroja menee minuutin-parin välein. Kuopiolaiselle tuo on aivan luksusta!

      Mä oikeasti luulen, että tuo Suomessa vallitseva väljyys vaikuttaa siihen, että pohjolasta saapuva saattaa hieman ihmetellä tilannetta. Ja ahdistua. Olen siihen tungokseen tottunut melko hyvin jo Lontoossa, mutta ainahan se on niin että jos on elänyt koko elämänsä tungoksen keskellä niin se on vain osa elämää. Niinkuin avara luonto ja väljyys meille. 😀

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.