Puolen päivän verran Helsinkiä

Ennenkuin astuimme muutama viikko sitten Tallinnaan vievään lauttaan, meillä oli puolen päivän verran aikaa nähdä Helsinkiä. Monet teistä varmaan tietävätkin, että tunnen Helsinkiä hyvin vähän. Tästä johtuen olin innoissani mahdollisuudesta kierrellä Helsinkiä ympäriinsä ja tutustua itselleni uusiin paikkoihin. Paikat olivat luonnollisesti uusia myös Matteolle, joka oli kaupungissa toista kertaa. Hänen ensivisiittinsä oli viime marraskuussa, jolloin satoi vettä ja lämmintä oli noin neljä astetta – kesäinen Helsinki on ehdottomasti kauniimpi kuin tuo masentava syksyinen. Kaikki tämä kiertely tapahtui hyvässä seurassa tietenkin, ehdimme tavata tuon puolen päivän aikana neljää ystävääni niin kävelyn kuin lounaankin merkeissä.

Aloitimme päivän Tuomiokirkon portailta, jossa nautimme aamukahvin sekä hieman eväitä. Kello oli hädintuskin yhdeksän eikä ihmisiäkään ollut juurikaan liikenteessä, oikein ihana aamu siispä. Hieman yhdeksän jälkeen muutama bussilastillinen turisteja tosin ilmestyi paikalle kameroineen ja katsoimme parhaaksi lähteä jatkamaan matkaa – suuntana tällä kertaa Kauppatori sekä Vanha Kauppahalli.

IMG_7507
IMG_7510
IMG_7511

Vanha Kauppahalli oli paikka, jonka olemassaolosta en ole ollut tietoinen aiemmin. Se oli kuitenkin aivan ihana ja idyllinen yllätys. Pikkuputiikit, joista saa hankittua ihania ruokatuotteita sekä viihtyisät kahvilat ovat suosikkejani ja niistä on usein hyvät ruokakokemukset tehty. Mikäli olisin helsinkiläinen, yrittäisin ehdottomasti käydä täältä ostamassa ainakin osan ruokatuotteistani sillä ostan ruoat mielummin pieniltä kauppiailta kuin suurilta ketjuilta. Tällä kertaa mitään ei kuitenkaan tarttunut mukaan, sillä meillä oli lounastreffit ystävieni kanssa ravintola Kitchissä Yrjönkadulla puoliltapäivin. Laukussakaan ei ollut tilaa ruokatuliaisille, sillä tiesin että Tallinnasta tulisi kuitenkin tarttumaan jotain mukaan.

IMG_7517
IMG_7513

Kauppahallilta lähdimme Kauppatorin kautta pienelle kävelylle kohti Ullanlinnaa ja Tähtitorninmäkeä. Olen mielestäni käynyt Tähtitorninmäellä kerran aiemmin, mutta todella kauan aikaa sitten joten kai tätä visiittiä voisi lähes ensikerraksikin kutsua. Meillä oli mukana myös erittäin asiantunteva ystäväni joka osasi kertoa monta mielenkiintoista faktaa reitin varrelle osuneista paikoista. Lähdimme Tähtitorninmäeltä kohti Yrjönkatua montaa nippelitietoa rikkaampina.

IMG_7515
IMG_7518
IMG_7516
IMG_7520

Kuten ylläolevasta tekstistä käy ilmi, meillä oli todella onnistunut Helsingin visiitti. Lyhythän se oli, mutta halusimme maksimoida aikamme Tallinnassa ja siten Helsingin osuudesta piti karsia. Helsinki on kaupunki, jossa on kiva käydä, mutta sieltä on myös kiva lähteä. Yritin miettiä kävellessämme miltä Helsingissä asuminen tuntuisi. En millään näe itseäni asumassa pääkaupungissamme, sieltä vain puuttuu minulle se jokin. Olen yrittänyt miettiä mikä Helsingistä tekee itselleni niin ”vastenmielisen” asuinpaikkana, mutta en osaa oikein pukea ajatuksiani sanoiksi. Kaupungissa kun ei sinällään mitään vikaa ole, se ei vain kolahda.

Millaisia ajatuksia teillä on Helsingistä? Miksi se kolahtaa / ei kolahda? Mielenkiinnolla kuulisin tarinoitanne.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

15 Comments

  • Reply Jenni keskiviikko, kesäkuu 25, 2014 at 06:09

    Minä viimeksi Helsingissä asuessani suosin Vanhan Kauppahallin sijaan Hakaniemen hallia. Okei, sijainti vaikutti (asuin Kalliossa) ja myös se, että Vanha Kauppahalli oli pitkään rempassa, mutta myös muuten Hakiksen halli on jotenkin aidomman oloinen, epäturistoitunut, liha- ja kalatiskien myyjiltä ehtii kysellä vinkkejä ja Lentävä lehmä yläkerrassa on ehkä maailman paras juustopuoti, jossa kaikkea tarjotaan maistettavaksi ennen ostamista.

    Ja minähän tosiaan olen paljasjalkainen helsinkiläinen, jonka molemmat vanhemmatkin ja puolet isovanhemmistakin ovat syntyneet samassa kaupungissa. Totta kai kaupunki, jossa on mm. molemmat mummolat, kaikki lähisukulaiset, lapsuusmuistot ja iso osa sukuhistoriaa, kolahtaa. 🙂

    • Reply lena / london and beyond keskiviikko, kesäkuu 25, 2014 at 09:02

      Kiitos vinkistä Jenni! Tuosta Hakaniemen kauppahallista olen kuullut mutten siellä ole koskaan käynyt. Ensi kerralla varmasti, tuollaiset paikat kiinnostaa aina 🙂 Ja nuo juustopuodit nam, niitä ei Suomessa liikaa ole.

      Tuo on hyvin totta että kun on jossain kaupungissa asunut ja suku on sieltä, niin se on se oma juttu. Mulla on sama fiilis Kuopiosta mikä sulla on Helsingistä, aina on kiva tulla kotiin vaikken täällä enää välttämättä asua haluaisikaan. Semmoinen kotoisa tunne ja mukavat fiilikset. : )

  • Reply Anu Johanna keskiviikko, kesäkuu 25, 2014 at 04:53

    Mulla tuli näitä kuvia katsellessa ja juttua lukiessa ”iih, ihana Helsinki” -fiilis! Tosin tunnistan myös tuon ”kiva käydä, mutta kiva lähteä poiskin” -tunne. Ajattelin itse aivan samoin tosi pitkään.

    Sitten asuin Kreikassa parikymppisenä, ja kerran olin käymässä sieltä Helsingissä pääsykokeissa. Asuin ystävieni luona Munkkivuoressa muistaakseni viikon, ja se oli ensimmäinen kerta, kun näin kunnolla muutakin Helsinkiä kuin ihan keskustaa. Yhtenä päivänä bussissa istuessa tuli sellainen olo, että täällähän voisi vaikka asua.

    Palasin vielä Kreikkaan hetkeksi, mutta muutin sieltä monen sattuman kautta puolivahingossa Helsinkiin. Nyt tuosta on kulunut melkein viisi vuotta, enkä varsinkaan kesällä osaa kaivata juuri muualle. Nykyään tämä on minulle koti, vaikka haluankin vielä työskennellä ulkomailla ja ehkä asettuakin johonkin muuhun paikkaan.

    Muuttoa muualle Suomeen en ole edes harkinnut, vaikka on monia kivoja kaupunkeja ja voisin kyllä muuttaa, jos vaikka saisin opiskelupaikan muualta.

    Mutta ymmärrän, että kaikille Helsinki ei avaudu samalla tavalla. 🙂

    • Reply lena / london and beyond keskiviikko, kesäkuu 25, 2014 at 08:59

      Mun ongelma on varmasti tuo, etten ole Helsingissä tarpeeksi asunut ja oleskellut. Se ei ole oikein auennut minulle, voihan se olla että jos kaupungissa pidempään asuisi niin mieli alkaisi muuttua. Ja kuten totesin aiemmin, minulla on siellä niin paljon kavereita, ettei yksinäistä ainakaan tulisi. 🙂

      Sun Kreikan ajat kuulostaa ihan huipuilta, saako kysyä miten sinne päädyit? Kaikki ulkosuomalais-kokemukset ovat kiinnostavia ja Kreikassa olisi hauska viettää joskus pidempi aika. 🙂

      • Reply Anu Johanna torstai, kesäkuu 26, 2014 at 16:44

        Voi hyvin olla – ja ystävät tekee jo tosi paljon siihen viihtyvyyteen. 🙂

        Totta kai saa kysyä! Minulle kävi niin, että kävin ensimmäistä kertaa ”oikeasti” ulkomailla vasta, kun olin kirjoittamassa ylioppilaaksi. Ja kolahti vissiin kerralla, kun päätin lähteä seuraavana keväänä ihan asumaan samaan paikkaan eli Rodokselle. 😉

        Viihdyin lopulta Kreikassa reilun vuoden, välissä olin muutaman kuukauden Suomessa. Rodoksen lisäksi oleskelin pidempiä aikoja myös Ateenassa ja Thessalonikissa. Rodoksella olin töissä kaksi kesäkautta erään hotellin ravintolassa.

        Kreikan saarilla on aika helppo löytää esim. ravintola-alan töitä suomalaisena, kun suomalaisia matkailijoita on niin paljon. Muuttaisin koska vain takaisin, jos saisin sieltä edes suunnilleen koulutustani vastaavaa työtä. Vaikka Suomeen muutosta on jo aikaa, Kreikka tuntuu edelleen aivan toiselta kodilta.

        Oon kirjoittanut aiheesta vähän myös blogiini, jos kiinnostaa. Silloin aikanaan kirjoitin kyllä blogia Kreikastakin, mutta sen olen sulkenut vieraiden katseilta jo hyvän aikaa sitten. Juttujen taso oli mitä oli 😀

        http://www.lily.fi/blogit/matkakuume/ensimmaista-kertaa-ulkomailla

        • Reply lena torstai, kesäkuu 26, 2014 at 19:42

          Kiitos tästä Anu Johanna, todella kiva tarina 🙂 Luen juuri kirjaa joka sijoittuu Thessalonikiin, ihan supermielenkiintoinen lukea. Haluisin (ylläri) sinnekin käymään!

          Pitää käydä katsomassa ja lukemassa tuo sinun postauksesi, on ihana kuulla ulkosuomalaisten tarinoita. Jokaisella on omansa, mutta yhdistävä tekijä on nähdä uutta. 🙂 Uutta oli minulle se, että suomalaisille saattaa ravintoloista töitä löytyä. Tietää ainakin jos joskus haluaa jotain aivan muuta mitä nyt on, niin se on mahdollista. Koskaan ei tiedä, tuo Kreikka nimittäin kiinnostaa!

          • Anu Johanna perjantai, kesäkuu 27, 2014 at 04:53

            Voi, Thessaloniki on aivan ihana kaupunki! Suosittelen lämpimästi! Siellä on ihan erilainen fiilis kuin Ateenassa, vaikka Ateenakin on omalla tavallaan huippu paikka. 🙂 Sopiiko kysyä, mikä tuo lukemasi kirja on? Ois kiva lukea itsekin.

            Minustakin ulkosuomalaisten tarinat siitä, miten on päätynyt ulkomaille, on aina kiinnostavia. Usein niistä löytyy paljon samaistumispintaa, mutta ne on mielenkiintoisia muutenkin.

            Ja tietty jotain muutakin työtä voi Kreikasta löytyä kuin ravintolahommia, eräs ystäväni oli esimerkiksi pitkään Suomi-koulun opettajana Ateenassa. Turistien suosimissa ravintoloissa suomen kieli vain on valtti, toisin kuin suurimmassa osassa maailman paikkoja. 😀 Nyt talouskriisin aikaan töiden saanti lienee vaikeampaa, mut uskon, että tilanne Kreikassa vielä vuosien saatossa paranee.

  • Reply sandra tiistai, kesäkuu 24, 2014 at 18:35

    Olen nyt käynyt Helsingissä töiden vuoksi useaan otteeseen, mutta ei kaupunki ole aiheuttanut mitään suurta ihastuksen tunnetta. Ihan kiva paikka, mutta en osaa sanoa, miltä tuntuisi asua siellä Haluaisin kuitenkin muuttaa isompaan kaupunkiin, ja Suomessa vaihtoehdot tuntuvat aika vähäiseltä. Tamperekin tuntuu liian pieneltä tällä hetkellä.

    • Reply lena / london and beyond keskiviikko, kesäkuu 25, 2014 at 08:56

      Samoilla fiiliksillä mennään. Kun muutin vuonna 2007 pois Suomesta, osasyy oli siihen tuo ettei yksikään Suomen kaupunki tuntunut ns. omalta ja halusin Kuopiosta pois. Toki olin aina halunnut lähteä muualle Suomesta, mutta tuo asia ei ainakaan jäämistäni edesauttanut.

      Olen asunut Glasgowssa joka on noin Helsingin kokoinen sekä Lontoossa joka nyt on paaaljon isompi ja itselleni sopivin olisi jostain tuosta väliltä. Ison kaupungin edut mutta ilman Lontoon ongelmia (liikenne, hinnat yms), kyllä kiitos! Se on kaupunki on tosin vielä hakusessa…. 🙂

  • Reply rosita tiistai, kesäkuu 24, 2014 at 17:46

    Mulla oli joskus ihan samanlaisia negiksiä tuntemuksia pk-seudulla asumisesta! Olen kirjoittanutkin siitä viime kesänä: https://www.rantapallo.fi/angata/2013/07/21/21-paivaa-elamaa/ Kotiuduimme tänne todella nopeasti, muutimme viime keväänä! 🙂

    • Reply lena / london and beyond keskiviikko, kesäkuu 25, 2014 at 08:52

      Kiitos linkistä Rosita! Kävin katsomassa postauksen, tosi kiva että sopeuduitte nopeasti. Voisihan niin itsellenikin käydä, jotenkin Helsinki on vaan tuntunut aina kovin vieraalta. Nyt siellä on ainakin paljon kavereita 🙂

  • Reply Maarit Johanna tiistai, kesäkuu 24, 2014 at 08:19

    Kymmeniä kertoja olen tutustunut Helsinkiin ohikulkiessa. Yöjunalla pohjoisesta tullessa on aamulla perillä. Lento ties minne lähtee vasta iltapäivällä/illalla joten onhan siinä aikaa pyöriä. En oikein syttynyt aikoinani. Markku kävi yliopistonsa Helsingissä ja seurassa on nähnyt aivan uusia paikkoja! Mulla ihan ihan erilaiset mietteet. Voisin muuttaa! Itse asiassa ollaan jo suunniteltu sitä kunhan valmistuisin. Harmi vain että geofyysikon työt pitää Markun aika tiukasti talviaikoina Sodankylässä. Helsingissä on kaikkea. Kannattaa esimerkiksi käydä Vuosaaren Aurinkolahdella aurinkoisena päivänä. Kuin olisi tullut jonnekin Rivieralle.. <3

    • Reply lena / london and beyond tiistai, kesäkuu 24, 2014 at 14:35

      Huippua lukea näitä kokemuksia, kiitos Maarit! Mulla on yleensä sama tuon Helsingin visiitin kanssa, että lento Helsinkiin ja jos vaihto antaa myöten niin sitten keskustaan. Mutta siinä se, ei siinä paljoa ehdi pyöriä.

      Tuo Vuosaaren vinkki oli hyvä, olen joskus kuullutkin paikasta 🙂 Uskon että minun pitäisi tutkia keskustan ulkopuolisia paikkoja tarkemmin, jotenkin tuo ydinkeskusta ei ole tehnyt vaikutusta. Esim Kaivopiha ja Rautatientorin metroasema olivat hyvin 80-luvun tyylisiä paikkoja, hieman epäsiistejäkin jopa. Jugendtaloja on tietysti aina kiva ihailla 🙂

  • Reply Marimente maanantai, kesäkuu 23, 2014 at 20:25

    Mulla kesti aika pitkään, ennen kuin aloin tuntea oloni edes vähän kotoisaksi Helsingissä. Muutto keskellä lumisinta tammikuuta 2011 ei ehkä ollut paras mahdollinen ajankohta alkaa tutustua Helsinkiin, sillä vasta kesän tullen aloin oikeasti pitää Helsingistä noin kaupunkina (ja kesäaikaanhan lähes kaikki Suomen kaupungit herää henkiin ja vaikuttaa sympaattisemmilta kuin talvella! 😉 )

    Nykyään oon kuitenkin oppinut tykkäämään Helsingistä melko paljon, varmasti riippuu huomattavasti ihmisistä keihin oon täällä oleskellessa tutustunut, sillä paikallisten avulla pääsee varmasti helpommin kiinni kaupungin tapoihin ja kulttuuriin. Tykkään kans ihan hirveästi edelleenkin käydä istuskelemassa Suurkirkon portailla, olipa sitten alkukeväinen auringonpaiste, keskikesän helleilta taikka alkusyksyn pimenevä yö – kirkon portailta näkee aina uuden puolen Helsingin kaupunkikulttuuria kolisevine ratikoineen 🙂 Kaupunkia on ainakin tällä hetkellä hyvä pitää tukikohtana kaiken maailmanmatkailun ohella, ja tänne on useimmiten kiva aina palatakin reissuilta. Mutta kaiken tämän ristiriitaisen hehkutuksen jälkeenkään en menisi silti mitenkään kirkossa kuuluttamaan, että näkisin itseäni täällä välttämättä koko loppuelämääni 😉

    • Reply lena / london and beyond tiistai, kesäkuu 24, 2014 at 14:07

      Ihana kuulla kokemuksia teiltä, kiitos Mari! 🙂 Monet ovat sanoneet tuon saman, että alussa kaupunki on ollut hieman hankala asettua mutta ajan kuluessa ei sieltä tee mieli pois.

      Ihan totta on tuo, että ihmiset yleensä tekevät sen kaupungin. Minulla tosiaan erittäin moni ystävä asuu Helsingissä ja siellä varmasti olisi menoa ja meininkiä paljonkin. Silti, mulla on sellainen olo etten olisi kovin innoissani muuttamassa, vaikka ystävät tärkeitä ovatkin. Uskoisin sen tosin helpottavan sopeutumista. No, Suomeen muutto ei ole kovin ajankohtainen, mutta aina sillä ajatuksella on hauska leikitellä 🙂

    Leave a Reply