Kotimaanmatkailu Yleinen

Onko lähimatkailu matkailua?

7.6.2018

Viime aikoina pääni on täyttänyt pohdinta siitä, voinko sanoa olevani matkabloggaaja. Onko minusta enää matkablogin kirjoittajaksi. Enhän minä edes matkusta juuri ikinä! Olen kokenut myös kasvavaa ahdistusta matkailun ympäristöä tuhoavista haitoista. Haluan elää mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja esimerkiksi lentomatkailu on aika isossa ristiriidassa hiilidioksidipäästöjen välttämisen kanssa.

Tämän kesän ensimmäinen matka oli 19 km pyörämatka kaksin esikoisen kanssa. Itselleni tämä oli myös aikamatka lapsuuden uimarannoille.

Toisaalta kuka sanoo, että kaukomatkat eksoottisiin paikkoihin ovat sitä ainoaa oikeaa matkustamista. Miksi aina pitäisi matkustaa kauas tai edes toiseen maahan. Miksi jokaisen matkabloggaajan pitäisi pyrkiä keräämään mahdollisimman paljon uusia maita plaggariinsa ollakseen kunnon matkabloggaaja. Saksassa asuessakin olin lähimatkailun puolestapuhuja ja sitä aion olla jatkossakin. Lähimatkailu ja matkailu kotimaassa on aivan yhtä oikeaa matkailua kuin mikä vaan muukin matkailu.

Valehtelisin, jos sanoisin, etten ikinä haaveile kaukomatkoista, uusista kohteista, eksoottisista paikoista. Tietysti haaveilen. Elämäntilanne on nyt sellainen, että näille matkoille ei tahdo löytyä aikaa. Valehtelisin myös, jos väittäisin ihan aidosti hihkuvani innosta kotimaanmatkailun suhteen joka välissä. Välillä kotimaanmatkailu ei tunnu tarjoavan riittävän uusia ja suuria elämyksiä.

Toisaalta elämykset ja kokemukset ja onnistunut matkailu lähtee ennen kaikkea pään sisältä, omasta asenteesta. Olen päättänyt nauttia nyt kotimaan mahdollisuuksista ja ottaa ilon irti ihan kodin viereisistäkin paikoista. Olen päättänyt soveltaa samaa positiivisen ajattelun tapaa, jolla katselin asioita ulkomaillakin asuessa. Sitä näkee mitä haluaa nähdä.

Milloin sinä poikkesit viimeksi oman kotikaupunkisi museossa?

Vaikka yllä olevasta tekstistä voisi saada sen kuvan, että mielestäni kotimaanmatkailu on useimmiten tylsää ja tyhmää, ja väkisin keksin siitä hyviä puolia (ja kirjoitettavaa blogiin), on tämä vain osa totuutta. Ihan oikeasti olen löytänyt viime aikoina monia hyviä puolia lähimatkailusta ja saanut uusia ideoita, ihania hetken irtiottoja arjesta ja jopa ”oikealta” matkailulta tuntuvia kokemuksia.

Kippis kauniille kotimaalle ja Helsingille! Näköalat Clarion Helsingin kattobaarista ovat kauniit, etenkin auringonlaskussa.

Olen myös pohtinut paljon sitä, millainen matkailija olen. Mikä minua innostaa ja mistä nautin matkoillani. Ne samat kokemukset, joista innostun ulkomailla, ovat myös kotimaassa kohokohtia. Ja toisin päin. Useimpien matkojen jälkeen mielessä on parhaimpana juttuna luontoelämykset, kasvitieteelliset puutarhat ja pienet patikkapolut. Näitä samoja paikkoja olen nyt alkanut etsiä kotimaastakin. Yllätyksekseni ja ilokseni varsinaisten luonnonpuistojen ja pidempien vaellusreittien rinnalle on viime vuosina tullut lukuisia helpompia ja lyhyempiä luontopolkuja. Nykyisessä asuinkaupungissanikin luontopolkuja on vallan 7 kappaletta!

Piilolammin luontopolun varressa oli niin näköalapaikkoja, kosteaa lammenrantaa kuin muinainen mustan graniitin louhoskin.

Luontokohteiden lisäksi huomaan entistä useammin nauttivani ruokamatkailusta. Tallinnan pressimatkalla pääsin testaamaan aivan mahtavia ravintoloita Tallinnassa ja jopa kokkaamaan itse kokkikoulussa. Kevään mittaan olen käynyt myös Helsingissä useissa kahviloissa ja ravintoloissa ja huomannut, että hyviä paikkoja löytyy sieltäkin vaikka kuinka. Ulkona nautittu lounas on arjen luksusta parhaimmillaan ja välillä myös kuin pieni makumatka toiseen maahan. Esimerkiksi Helsingin saksalaisessa kahvilassa nautittu Flammkuchen on aito pala saksalaista ruokakulttuuria.

Ekologisemman elämäntyylin etsimisessä ravintola- ja kahvilavalinnat ovat myös avainasemassa. Pyrin syömään koko ajan kasvispainotteisemmin ja siksi erityisen suurella mielenkiinnolla valitsen kasvisruokaa ulkona syödessäni entistä useammin. Yksi uusi lempparikahvilani löytyykin Helsingin Liisankadulta. Espresso Edgessä söin ehkä elämäni parhaimman suklaakakun. Lisäksi koen, että tavaran ostamisen sijaan on kestävämpää ostaa palveluita ja samalla työllistää paikallisia yrittäjiä.

Täydellinen suklaakakku ja vieläpä vegaaninen. Lautanen kruunaa elämyksen.

Kuten jo helmikuussa ounastelin, on museokortti ollut yksi parhaimmista sijoituksistani ikinä! Olen tässä vajaan puolen vuoden aikana poikennut useassa taidenäyttelyssä tai museossa ja ottanut hyödyn irti museokortista. En tiedä voinko kutsua itseäni vielä museoihmiseksi, mutta aika lähellä sellaista varmaan jo ole. Ja mikä parasta, museokortin ansiosta ei edes harmita, vaikka museokokemus ei olisikaan ollut sitä mitä odotti. Itse en myöskään jaksa kerrallaan kauaa museoissa. Museokortti on mahdollistanut myös nopeat piipahdukset ja mielenkiintoisempiin kohteisiin voi tulla vaikka uudemman kerran. Museokortin hankkiminen on laajentanut uskallustani piipahtaa myös etukäteen tylsiltä vaikuttaviin tai kalliimpiin museoihin.

Museokortti vei askeleeni muun muassa Kansallismuseoon.

Kansallismuseon kattomaalaukset johdattavat Suomen kansalliseepoksen tunnelmiin.

Helsingin kaupungin taidemuseo HAM:inkin ovat aukenevat museokortilla. Paras elämys itselleni löytyi ylättäen vessasta. ”Et tiedä kuinka kaunis olet” -teos ilahdutti minua suunnattomasti.

Museopiipahdusten lisäksi olen osallistunut mahdollisuuksien mukaan lähellä järjestettäviin tapahtumiin. Helsingissä järjestetään vaikka mitä kaupunkitaoahtumaa ja olen suuresti nauttinut esimerkiksi Lux Helsingin valokarnevaalista ja Ihana Helsingin upeista kukkataideteoksista. Kesän ohjelmaan kuuluu ainakin Mäntän kuvataideviikot, joissa on tullut käytyä useampana vuonna. Loppukesästä järjestettävä Red Carpet -filmifestivaali Hyvinkäällä kiinnostaa myös. Ehkäpä piipahdan myös nauttimaan musiikista Järvenpään Puistobluesiin. Suomen kesä on täynnä kivoja kesätapahtumia!

Ihana Helsinki kaupunkifestivaalin kukkateos ravintola Vennin edustalla. Vennissä kannattaa poiketa syömään, tarjolla todella hyvää ruokaa ja viiniä.

Miten on, koetko sinä, että kotimaanmatkailu ja lähimatkailu on vain huono korvike ulkomaanmatkoille vai löytyykö mielestäsi kotimaasta mahtavia elämyksiä? Oletko sinä pohtinut lentomatkailun vaikutuksia ja vaikuttavatko päästöt sinun matkailupäätöksiisi?


Matkainspiraatiota – niin lähelle kuin kauas- instagrammista!

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda -matkablogit.

Postauksen kuvat ovat tempauksen luonteen mukaisesti kaikki Instagram-tililläni julkaistuja. Minut löytää Instagrammista nimellä @jonnajujukas.

Facebooktwitter

You Might Also Like

15 Comments

  • Reply Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta 7.6.2018 at 15:01

    Mietin myös toisinaan noita blogikategorioita, mutta olen nyt vaan päättänyt nimittää itseäni lähinnä matkabloggaajaksi, vaikka omatkin matkani kuljen lähinnä ratikalla toiseen kaupunginosaan 🙂 Ja jos lennän johonkin, niin sekin on useimmiten Suomeen. Vaikka en omaa lähimatkailuani varsinaisesti matkailuna pidäkään, niin uskon, että tällaiset sisäpiirin vinkit lähikohteista kiinnostaa ja ehkä inspiroikin muita matkailijoita tai miksei paikallisiakin. Jatka siis vaan samalla linjalla: tästäkin jutusta löytyi monta hyvää vinkkiä vaikka sitä seuraavaa Suomen lomaa varten!

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 12.6.2018 at 06:58

      Itselleni ehkä yksi syy blogikategoriakriisiin on paluumuutossa. ulkomailla asuvana koki helpommin kirjoittavansa matkajuttuja, vaikka silloinkin useimmiten menin ratikalla naapurikaupunkiin 😀 Sisäpiirin vinkit on aina hyviä ja niitä itsekin tykkään sekä kirjoittaa että lukea. Kiva kuulla, että löysit hyviä vinkkejä Suomilomaasi varten:)

  • Reply Kohteena maailma / Rami 7.6.2018 at 20:44

    Lähimatkailu ja kotimaanmatkailu on matkailua siinä missä kaukomaidenkin matkailu. Itse asiassa lukijoita kiinnostaa huomattavasti enemmän lähimatkailu ja kotimaanmatkailu, koska ne ovat helpommin saavutettavissa. Silti matkabloggaajana mielellään kirjoittaa kauempanakin olevista eksoottisista paikoista, ja ilo on tietysti suuri, jos siitä on hyötyä sinne reissaavalle. Mutta tosiaan kirjoita lähimatkailusta yhtä antaumuksella kuin kirjoittaisit kaukomatkailusta, aivan yhtä palkitsevaa se on!

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 12.6.2018 at 07:00

      Kiitos rohkaisevasta kommentista Rami 🙂 Totta tuo, että kotimaanmatkailu on helpommin kaikkien saavutettavissa ja niistäkin jutuista on lukijalle hyötyä. Yllätyin hieman, kun blogin alkuaikoina kirjoitin pienin jutun Pihtiputaalla sijaitsevasta luontopolusta ja se on tasaisesti lukijoita googlehakujen kautta kiinnostanut. ei taida olla kukaan muu ko paikasta kirjoittanutkaan!

  • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 9.6.2018 at 13:28

    Kuten Rami totesi, on lähimatkailukin matkailua. Ja aivan hyvin lähikohteista voi blogata, edelleen Ramia kompaten, koska niille varmasti löytyy lukijoita. Eihän retki läheiselle luontopolulle vastaa safarireissua Afrikkaan, mutta onhan se mukavaa tietää myös, mitä kotiseudulla tai Suomella on tarjottavana. Mulla olisi paljon parantamista kotimaanmatkailun suhteen, sillä ulkomaille lähteminen on sen verran helppoa ja edullista, että nämä reissut vievät voiton kotimaan tutkimisesta.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 12.6.2018 at 07:04

      No eihän siitä mihinkään pääse, että ulkomaille matkustaminen on jännempää ja hohdokkaampaa kuin kotimaanmatkailu. Itsellänikin on parannettavaa kotimaan osalta vaikka kuinka, mutta toisaalta viisi Saksassa asuttua vuotta selittää aika hyvin miksei kotimaassa ole paljoa tullut matkustettua. Paitsi nyt, kun täällä taas asumme. Kotimaanmatkoissa on sekin hyvä puoli, että päivässäkin ehtii ja viikonlopussa. Täytyisikin ottaa tavoitteeksi itsellekin kesän aikana tehdä pari viikonloppumatkaa kotimaassa. Mikkeliin (tai siis Visulahteen) menemme kolmeksi yöksi heinäkuussa lasten toiveesta, mutta lisäksi voisi tehdä yhden yön matkoja muuallekin Suomeen..

  • Reply MatkaMartta 9.6.2018 at 22:15

    Todellakin lähimatkailu on matkailua! Mulla on tämän kesän haaveena käydä tässä Izmirin lähellä eri paikoissa, rannoilla ja ihan vaan kylissä ja vaikka jossain historiallisissa kohteissakin ja olen päättänyt että se on oikeaa matkailua 🙂 Hauskoja reissuja, odottelen kuvia1

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 12.6.2018 at 07:04

      Hauskoja reissuja itsellesi MatkaMartta ja samoin, minäkin odottelen kuvia sinun reisuiltasi!

  • Reply matkalla 10.6.2018 at 15:34

    Kyllä lähimatkailu on matkailua ainakin silloin kun lähelle lähtee kulkemaan turistin silmin. Eri asia on vaikka työmatkailu. Olet myös pohtinut lentämisen päästöjen vaikutusta ja täytyy sanoa, että itsekin olen pohtinut samaa. Kuinka kauan olemme etuoikeuttettuja matkan tekijöitä? Koska sille tulee loppu? Noita kotimaan matkoja pitäisi vaan alkaa kirjoittamaan englanniksi. Silloin niistä olisi hyötyä muun maalaisillekin.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 12.6.2018 at 07:08

      Minusta oli hauskaa päästä isännöimään saksalaisvieraitamme ja esittelemään heille Suomea turistin silmin. Oli mielenkiintoista kuulla kommentteja heiltä Suomesta, mitä he kritisoivat ja mitä ihailivat. Olen itse pyrkinyt kulkemaan niin kotikaupungissakin kuin Helsingissäkin (jossa käyn aika usein) edes puoliksi turistinsilmin. Siis siten, että saatan ihan miettiä mitä kuvaisin ja katselisin, jos olisin nyt ulkomailla. Näin huomaa enemmän mielenkiintoisia yksityiskohtia myös tutuissa paikoissa. Helsinkiin olen vallan ihastunut tässä kevään aikana ja löytänyt sieltä vaikka mitä valokuvattavaa ja ihasteltavaa.

  • Reply Travelloverin Annika 10.6.2018 at 18:11

    Kaikki määritelmät ovat aina jotenkin keinotekoisia. Johonkin vain on raja vedettävä. Minulle lähimatkailu ei ole matkailua, vaikka toki vaikkapa Porvoosta olen blogiin kirjoittanutkin, mutta varmaan suurimmalle osalle se on. Ja niin on hyvä. Osa matkablogeista on aikalailla retkiblogeja, mutta ei siihen kategoriaan taas oikein Tallinnan ruokamatkailu kuulu. Että mitäpä sitä enempiä määrittelemään!

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 12.6.2018 at 07:12

      Totta Annika, eirlaiset määritelmät ovat aina vähän keinotekoisia. Aiemmin määrittelin itseni ulkosuomalais-matkablogiksi, mutta nyt siitä tippui tuo alkuosa pois. Toisaalta itselleenhän sitä kirjoitan ja vapaus on kirjoittaa ihan mistä vaan haluan! Minä kyllä ainakin yritän kokea lähimatkailun matkailuksi, vaikka onhan se välillä vaikeaa. Täytyy myöntää, että lähimatkailu Saksasta käsin oli vähän toisenlaista kuin täällä Suomessa. Oli ihan eri asia ajaa kotoa tunnissa Hollantiin tai Belgiaan, kun nyt tunnissa ei pääse yhtään mihinkään paitsi sentään Helsinkiin 😀

  • Reply Terhi | VAGABONDA 23.6.2018 at 09:57

    Itsekin olen pähkäillyt samoja asioita nyt, kun en ole tehnyt yhtäkään ”oikeaa” reissua puoleen vuoteen, vaan harrastanut vain lähimatkailua. Lähinnä pelkään lukijakatoa, kun kirjoitan juttuja vain Kreetasta, enkä monipuolisemmin eri maista.

    Museokortti on hauska keksintö! Madaltaa varmasti kynnystä käydä museoissa sellaisille (kuten minä), jotka eivät useinkaan museoissa vieraile.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää 1.7.2018 at 06:46

    Lähimatkailu on vähän erilaista matkailua sillä itsehän en siinä varsinaisesti matkusta, mutta jollekin kauempaa tulevalle blogipostaukset voivat olla hyvää infoa, ja hehän matkaavat sinne jostakin. Kotimaan matkailuun olen kyllä herännyt nyt ihan eri tavalla kun olemme asuneet ulkomailla. Voi että Suomessa onkin paljon hienoja paikkoja!

  • Reply Kati / Lähinnä Kauempana 6.7.2018 at 22:47

    Kyllä lähimatkailukin on matkailua. Ja sitä paitsi, olet asunut pitkään Saksassa, joten pitäähän ottaa takaisin ”menetetyt vuodet”. Tulee vielä aika kun pääsette pitemmällekin reissuun!

    Ja kuten toisessa kommentissa sanoitkin, sinulla on vapaus kirjoittaa ihan mistä haluat. 🙂 Määritelmät on vain omassa päässä!

  • Leave a Reply