Kaksikielisyys / kielitaito Yleinen

Paluumuutto: lapset kouluun Suomessa osa 3

11.4.2018

Sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa keskityn siihen, miten lapset pärjäävät suomen kielellä asuttuaan viisi vuotta poissa Suomesta! Kerron meidän perheen kokemuksista lasten suomen kielen säilymisestä ulkomailla asumisen aikana ja annan meidän perheen hyviksi kokemia vinkkejä lasten kielitaidon ylläpitoon.

Siirtyminen suomalaiseen kouluun ja lasten pärjääminen suomen kielellä koulussa.

Lapset aloittivat suomalaisessa lähikoulussa pari päivää paluumuuttomme jälkeen. Tarkempaa juttua kouluunhakemisesta ja pientä vertailua saksalaisen ja suomalaisen koulun eroista löytyy paluumuuttoa käsittelevistä postauksistani. Itse hieman etukäteen pohdin ja jännitin, miten lapset sopeutuvat suomalaiseen kouluun, mutta pieneksi yllätykseksi eroja saksalaiseen kouluun verrattuna oli lopulta aika vähän. Etukäteen myös ajattelin lasten suomen kielen olevan mahdollisesti ikäisiään jäljessä ja opettajien kanssa pohdimme jopa mahdollisuuksia lisä- tai tukiopetukseen tai pienryhmäopetukseen suomen kielen osalta.

Totuus lasten kielitaidosta eli opettajien arviot 4 kk koulunkäynnin jälkeen.

Lapsista vanhin meni suomessa ikänsä mukaisesti viidennelle luokalle, vaikka Saksassa kävi jo kuudetta luokkaa. Tämä helpottaa koulunkäyntiä jonkin verran, koska iso osa asioista on hänelle vanhan kertausta. Opetuskieli vain vaihtui. Ja mitä tulee suomen kielen sujumiseen, huolta ei näytä olevan. Vaikka esikoinen ei ole koskaan aiemmin suomen kielen kielioppia opetellut, sai hän ensimmäisestä kielitaidon kokeesta luokkansa parhaimman arvosanan!

Keskimmäinenkään lapsi ei opettajan mukaan tarvitse lisäopetusta suomen kielessä ja itse asiassa hänkin on saanut hyvät arvosanat niin lukemisen ymmärtämisen kuin kielitaidonkin kokeista.

Nuorimmainen on käynyt suomen kielen tukiopetuksessa useamman kerran ja siellä on opeteltu tavuttamista ja kaksoiskonsonantteja. Tavutus oli hänelle tekniikkana aivan uutta ja tuottaa hieman hankaluuksia. Saksassa ei lukemista opeteltu tavuttamalla. Muuten opettajan mukaan lapsen suomen kielestä ei mitenkään huomaa, että hän on asunut melkein koko ikänsä ulkomailla.

Iso kivi on vierähtänyt sydämeltäni ja todistetusti lasteni suomen kieli pysyi yllä ja jopa kehittyi vuosien ulkomailla asumisesta huolimatta. Mahtavaa sanon minä äitinä ja pikkuisen taputankin itseäni olalle. Sillä tottahan se on, että ulkomailla asuessa vastuu lasten kielitaidon ylläpidosta on vanhemmilla.

Miten säilyttää lasten suomen kieli hyvänä ulkomailla asuessa?

Näillä eväillä ja keinoilla meillä pidettiin suomen kieltä yllä:

  • kotona puhuttiin vain suomea
  • suomenkieliset elokuvat ahkerassa käytössä
  • suomenkielistä musiikkia ja äänikirjoja (koski lähinnä pienempiä lapsia)
  • erilaisia sanapelejä yhdessä
  • luettiin paljon erilaisia kirjoja ääneen
  • lukemaan oppineet lapset lukivat itse myös suomalaisia kirjoja (kiitos Suomi-koulun lukutoukkakilpailulle, joka myös kannusti itse lukemaan!)
  • aktiivista keskustelua suomen kielellä
  • kirjeiden kirjoittaminen suomeksi (isovanhemmille, isoimmalla lapsella kirjekavereina myös toisia ulkosuomalaisia lapsia)
  • lomat Suomessa
  • Suomi-koulu (valitettavasti vanhimmalle ei löytynyt ryhmää, joten hän ei käynyt suomi-koulussa kuin pari ekaa vuotta.)
  • lähellä asuvat ulkosuomalaiset ystävät ja tuttavat. Erittäin hyvä, jos löytyy toisia ulkosuomalaisia lapsia leikkikavereiksi.
  • ekapeli (lähinnä eskari-ikäisenä)

Näistä keinoista monet toimivat parhaiten alle kouluikäisellä ja alakoululaisella, mutta lapsen kasvaessa (ja ulkomailla asumisen pidentyessä) moniin keinoihin voi olla vaikempi vaikuttaa. Meillä lasten keskinäinen kieli säilyi suomena, mutta olen kuullut monista perheistä, joilla sisarukset puhuvat keskenään asuinmaan (koulun) kieltä. Ja mitä isommaksi lapsi kasvaa, sen enemmän vaikutusvaltaa on koululla ja etenkin kavereilla.

Meilläkin vanhin lapsi alkoi jo lähestyä teini-ikää ja sitä myötä kavereiden kanssa vietetty aika kasvoi jatkuvasti. Hän myös mieluummin luki kirjat, katseli ohjelmat ja surffaili netissä saksankielellä. Hänen kohdallaan emme valitettavasti pystyneet myöskään hyödyntämään suomi-koulua, koska hänen ikäisilleen ei ollut  sopivaa ryhmää. En myöskään laittanut häntä tai muitakaan lapsiamme opettelemaan suomen kielioppia mitenkään erityisesti. Kysyttäessä neuvoin kyllä kaksoiskonsonanteissa ja kaksoisvokaaleissa tms, mutta emme säännöllisesti suomen kieltä harjoitelleet. Emme siis tehneet esimerkiksi Kulkuri-koulua tai mitään netistä löytyviä kielioppiharjoituksia.

Itse arvioisin ja sanoisin, että tärkeintä on aktiivinen, vastavuoroinen kommunikointi ja lapsen oma motivaatio. Motivaation ylläpitoon vaikuttaa yhteydet Suomeen ja toisiin ulkomailla asuviin suomalaisiin. Ja lukemisen osuutta en missään nimessä vähättele. Rikkaan ja monipuolisen sanaston oppimiseen kirjojen lukeminen on varmasti yksi parhaimmista keinoista.


Lue aiempia pohdintojani aiheesta:

Miten käy lasten suomen kielen ulkomailla asuessa?

Kaksikielisyys ei ole itsestäänselvää.

Lue myös Lapset kouluun Suomessa -sarjan aiemmat osat:

Kouluun hakeminen ennen paluumuuttoa

Saksalaisen ja suomalaisen koulun eroja ja yhtäläisyyksiä

Facebooktwitter

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply