Matkailu Saksassa Saksa

Neandertalinihmisen jalanjäljillä

10.2.2017

Neandertalista eli Neanderin laaksosta Düsseljoen varrelta, Saksasta löytyi 160 vuotta sitten muinoin alueella eläneen ihmissuvun luita. Ihmislaji sai löytöpaikan mukaan nimen neandertalinihminen. Löytöpaikalla sijaitsee tänä päivänä moderni museo, Neanderthal Museum.

Lauantainen museokäyntimme oli ilahduttavin ja inspiroivin museokäyntini miesmuistiin! Museo oli sekä opettavainen, inspiroiva että viihdyttävä. Ja se sopi loistavasti koko perheelle!

Biologia on ollut lempikouluaineeni aina ja tykkään lukea biologiaan liittyviä tiedejuttuja edelleen ihan omaksi iloksenikin. Niinpä osasin odottaa mielenkiintoista museokäyntiä Neandertalilaisten evoluutiosta kertovasta museostakin. Yllätyin silti siitä, miten monipuolisesti museossa ihmisten historiasta ja evoluutiosta kerrottiin. Olin jotenkin ajatellut, että siellä keskitytään neandertalinihmisiin, mutta museossa käytiin läpi kaikki ihmisten kehitysvaiheet ja kehityslinjat. Ja tietoiskut ulottuivat ihan tähän päivään asti ja kehitysbiologian lisäksi museossa käsiteltiin myös kulttuurihistoriaa. Museossa heräteltiin ajatuksia myös kulttuurin kehittymisestä, esiteltiin perheyhteisöjen muotoutumista, uskontojen kehitystä ja sivuttiin jopa hieman tulevaisuudenkin näkymiä materiaalien ja lääketieteen osalta.

Vaikka nämä saattavat nyt kuulostaa todella tieteellisiltä, niin voin vakuuttaa, että myös perheen nuorin eli 5-vuotias jaksoi museossa keskittyä kuuntelemaan ja tutkimaan monia erilaisia aihepiirejä. Museossa tiedot ja tiede oli puettu viihdyttävään asuun ja kansantajuiseen muotoon. Siellä pääsi niin katsomaan, koskemaan kuin kuuntelemaan. Näyttelyissä oli käytetty hyväksi erilaisia tekniikoita. Oli niin rakennettuja näköispatsaita ja malleja kuin valokuvia, ääninauhoituksia sekä videokuvaa. Ja aiheesta enemmän kiinnostuneille tai aikuisille oli suunnattu tarkempaa tietoa pidempien luettavien tekstien muodossa.

luolamaalausten tutkimista neanderthal museossa

Luolamaalausten tutkimista museossa. Tämä oli etenkin kahden nuoremman lapsen mieleen.

lapsetkin jaksoivat keskittyä kuuntelemaan mielenkiintoisa tarinoita ihmisen menneisyydestä

Lapsetkin jaksoivat keskittyä kuuntelemaan mielenkiintoisa tarinoita ihmisen menneisyydestä. Kuvassa Homo sapiens neanderthalis eli neandertalinihminen 40 000 vuoden takaa.

Miksi meistä ihmisistä on tullut karvattomia?

Itsekin opin paljon uutta museossa. Ja vanhoja tietoja tuli verestettyä. Mielenkiintoisinta itselleni oli ehkä selvitys ihmisen muuttumisesta karvaisesta ihmisapinasta tällaiseksi karvattomaksi. Ja mihin kaikkeen se karvojen katoaminen sitten johtikaan.

En ole koskaan oikeastaan tullut ajatelleeksi miksi meiltä ihmisiltä on tuuhea karvapeite hävinnyt evoluutiossa. Museossa kerrottiin, että siirtyessään varjoisten puiden latvuksista avoimelle savannille, jossa aurinko porotti, tuli karvapeitteestä riesa. Lisäksi ihminen on ollut jatkuvasti liikkeellä. Paksu turkki oli liikkuessa ja auringossa kuuma ja vähitellen turkki oheni ja katosi kokonaan. Samaan aikaan hikirauhaset kehittyivät eli kehon jäähdytys tehostui entisestään. Karvapeitteen katoaminen taas johti siihen, että ihmislapset eivät enää voineet roikkua emon turkissa kiinni, vaan heitä piti alkaa kantaa sylissä. Tämä hankaloitti emon eli ihmisäidin elämää ja näin ollen isän apua tarvittiin enemmän. Tämä taas vahvisti ihmisperheen keskenäisiä siteitä ja osallisti isät kiinteämmin mukaan lapsista huolehtimiseen.  Mielenkiintoista sanon minä. Evoluutiossa on mielenkiintoisinta juuri se, että mihin kaikkeen yksi asia vaikuttaa!

Meissä jokaisessa on pieni osa neandertalilaista

Euroopasta noin 30 000 vuotta sitten kadonnut neandertalinihminen risteytyi esi-isiemme kanssa ja sai lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Siksi neandertalilaisten DNA:ta löytyy jokaisen eurooppalaisen ja monen muunkin geeneistä.Nykyihmisellä on noin 1-4 neandertalilaisilta perittyä DNA:ta, joka paikantuu useaan eri geeniin. lähde ylen uutinen

Museossa oli esillä neandertalialiasten geeniperimään liittyviä tietoiskuja. Neantertalin ihmisten koko genomi on selvitetty Max Planck -instituutin antropologisen genetiikan osastossa, Leipzigissa, Saksassa. Jokaisen Saharan pohjoispuolella elävän genomista löytyy jopa 4% neandertalilaista. Eurooppaan vaeltaneet esi-isämme hyötyivät monilla tavoin neandertalilaisilta saaduista geeneistä. Näiden avulla esimerkiksi immuniteetti paikallisia (eurooppalaisia) viruksia ja mikro-organismeja vastaan parantui.

Osasiko Neandertalin ihminen puhua?

Heillä oli jonkinlainen suullinen kommunikaatio, mutta oliko se sellaista kieltä, mitä me ymmärrämme puhutuksi kieleksi, niin emme tiedä, sanoo Max Plancin instituutin päätutkija Svante Pääbo. lähde ylen uutinen

Museossa tätä aihetta käsiteltiin myös. Museossa kerrottiin, että jo neandertalinihmistä vanhempi ihmislaji, homo Erectus luultavasti kommunikoi jonkinlaisen puheen avulla. Jo he tarvitsivat arkielämässään sellaisia yhteistyötaitoja (esim suursaaliin metsästys), jotka vaativat sanallisen kommunikoinnin mahdollisuuksia. Puheen kehittymistä ei tietenkään kovin helposti voi fossiileista tutkia. Puheentuoton edellytyksiä voi kuitenkin tutkia. Näitä ovat esimerkiksi aivojen koko, kurkun ja äänihuulteen rakenteet. Museon mukaan oli epäilemättä selvää, että neandertalinihminen puhui samanlailla kuin me. Heillä oli siis jo käytössään myös kulttuuritietojen välittäminen sukupolvelta toiselle esimerkiksi tarinankerronnan avulla.

neandertalin museo Mettmann saksa

Missä museo on ja miten sinne pääsee?

Neanderthal museo sijaitsee Mettmannissa. Museoon on matkaa Düsseldorfista vain noin 20 km ja Kölnistäkin vain noin 40 km. Düsseldorfista pääsee myös julkisilla helposti museolle. S-Bahn linja S28 vie perille 24 minuutissa ja reittioppaan mukaan ainakin näin arkipäivänä kulkee 20 minuutin välein. Ehdottomasti suosittelen kaikille museokäyntiä vaikka Düsseldorfin kaupunkiloman yhteydessä! Muita vinkkejäni Düsseldorfin lomalle voit lukea täältä.

Museovierailu maksoi meidän 5-henkiseltä perheeltä 32€ ja aikaa koko päänäyttelyn kiertämiseen meni parisen tuntia. Päänäyttelyssä ääninauhat, joita pystyi omilla museosta saatavilla kuulokkeilla kuuntelemaan, olivat vain saksaksi, mutta seinillä olevat tietoiskut ja pidemmät selostukset olivat myös englanniksi. Museon sivujen mukaan ääninauhat (Audioguide) ovat saatavilla myös englanniksi ja tekteihin on saatavilla käännökset kaikkiaan 13 kielellä. Lisää tietoa tästä löytyy täältä. Museon alakerrassa oli vaihtuvana näyttelynä nyt esille Playmobil-näyttely, joka taatusti kiinnostaa myös perheen pienimpiä. Olipa alueella myös playmobil-leikkipaikkakin, joka näytti olevan pikkulasten suosiossa.

playmobil näyttely museossa

 Tutustu Neandertalin alueen matkailutarjontaan:

Neanderlandin turismisivut: www.neanderland.de/neandertal/

Museon kotisivut (englanniksi): www.neanderthal.de/en/

Luontopolku ja kivikautisia eläimiä villieläinpuistossa Neanderthal museon vieressä: www.wildgehege-neandertal.de

 

Lähteitä:

Museovierailun lisäksi olen käyttänyt artikkelissa lähteenä ylen artikkelia: Neandertalinihminen elää meissä – mutta puhuiko hän?

Facebooktwitter

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Viherjuuria 10.2.2017 at 13:48

    Hauskaa, että ehditte jo tänne! Mullakin on vierailtavien paikkojen listalla mutta autoton ei aina ole niin mobiili 🙂 Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta ja entisenä historian opiskelijana myös ihan mun jutulta 🙂

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 10.2.2017 at 14:21

      Me oltiin tosiaan omalla autolla liikenteessä, mutta kyllä tuonne julkisillakin pääsisi. Ei kyllä ehkä yhtä kätevästi ja nopeasti. Ja kesäaikaan voin kuvitella, että autoa ei saa lähelle parkkiin, ainakaan viikonloppuna, kun nytkin teki tiukkaa. Ruuhka-aikoina voisi ajatella julkisilla olevan järkevämpääkin mennä kuin autolla. Museo oli kyllä hyvä, suosittelen ehdottomasti! Siellä oli evoluutiobiologian lisäksi myös muutenkin monipuolisesti käsitelty ihmisen historiaa, esimerkiksi perhekulttuurin kehitystä, työkalujen valmistusta jne.

  • Reply Katriina 11.2.2017 at 11:17

    Aihe on tieteellisesti todella kiinnostava ja näyttely sananmukaisesti elävä. Olikohan muinoin niin, että Neandertalin miehet rakastuivat kauniimpiin Homo sapiens naisiin ja se koitui heille turmioksi. Vai olisikohan olleet viisaampia nuo naiset? Sellaista sattuu. 🙂

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 13.2.2017 at 10:28

      Tämä aihe kyllä kiinnostaa itseänikin kovasti. Mielenkiintoista! Neandertalinihmiset tosiaan hävisivät nykyihmiselle, mutta miksi, siinäpä pohdittavaa. Varmasti neadertalin miehiä ovat sirommat nynyihmisnaiset saattaneet hyvinkin viehättää 😀

  • Reply Veera 11.2.2017 at 17:09

    Museojuttuja tuntuu löytyvän liian harvoin matkablogeista, niin tykkään kovasti lukea tällaisia postauksia. On sen verran kiinnostavan oloinen paikka, että tuonne on päästävä jos Saksaan lähden vielä joskus.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 13.2.2017 at 10:25

      Kiva kuulla, että tykkäsit jutusta. Tuota museota suosittelen kyllä lämpimästi! Ja samalla seudulla on plajon muutakin nähtävää.

    Vastaa käyttäjälle Jonna / Lempipaikkojani Cancel Reply