Yleinen

Ikävä Suomeen?

3.6.2016

Joko tiedätte milloin palaatte Suomeen? Tätä kysymystä saan aika usein kuulla Suomessa asuvilta ja edelleenkään minulla ei ole antaa siihen selkeää vastausta. Vastaukseni taitaa olla joka kerta saman suuntainen. Ainakin tämän ja seuraavan kouluvuoden olemme vielä täällä. Tätä olen sanonut jo useamman vuoden ajan. Toisin sanoen oleskelumme (tai eihän se sitä ole, vaan asumisemme) Saksassa jatkuu siis toistaiseksi. Emme todellakaan tiedä milloin palaamme Suomeen, vaikka epäilemättä joskus sinne palaamme…

Kauanko aiotte olla täällä? Kysyvät monet saksalaiset minulta. Sama kiinnostaa siis heitäkin. Osa kyllä olettaa, että olemme tulleet tänne pysyvästi, osa ajattelee meidän kaipaavan kovasti sukua Suomesta. Eikö ole raskasta olla näin kaukana suvusta ja läheisistä? moni saksalainen tiedustelee. Kukaan ei ole kysynyt kuinka täällä viihdymme eli ilmeisesti se on oletus. Tottahan me täällä viihdymme. Sen sijaan mielestäni ihmisten asenteista ja kulttuurista kertoo paljon se, että moni epäilee meidän kaipaavan kovasti sukua. Saksalaisethan itse useimmiten elävät hyvin lähellä omia vanhempiaan, monet eivät muuta ikinä pois kotikylästään.

Eikö sitten ole raskasta elää epätietoisuudessa kuinka kauan täällä ollaan? Kyllä ja ei. Toisaalta se on raskasta, kun ei voi tehdä tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia. Ettei voi tietää mitä on vaikkapa viiden vuoden päästä. Toisaalta se on juuri se elämän suola. On ihanan vapauttavaa, että tulevaisuus on auki. Tavallaan kaikki on mahdollista. Mitään ei pois suljettu. Nautin nyt tästä ulkosuomalaisen kuplassa elämisestä, josta kirjoitinkin jo aiemmin postauksen. Iloitsen siitä, että lapseni oppivat kaksikielisiksi ja tutustuvat erilaiseen kulttuuriin. Lasteni kaksikielisyydestä voi lukea enemmän täältä. Elämämme täällä Saksassa on huomattavasti monipuolisempaa ja monikulttuurisempaa kuin se olisi Suomessa. Itsekin iloitsen siitä, että olen saanut tutustua niin moniin erilaisiin ihmisiin, kasvatussuuntauksiin ja elämäntapoihin.

Saksa on oikein hyvä maa elää lapsiperheen arkea. Täällä lapsiperheiden palvelut ovat samaa luokkaa kuin Suomessa. Olen oikein tyytyväinen lasteni päiväkotiin (lue lisää täältä) ja kouluun (josta voit lukea lisää täältä). Myös terveydenhuolto on täällä Saksassa oikein hyvin mallillaan. Itse asiassa olen tyytyväisempi Saksan tarjoamaan terveydenhuoltoon kuin Suomen. Täällä lapsille valitaan oma lastenlääkäri, jossa käydään aina – niin sairastapauksissa kuin määräaikaistutkimuksissakin. Oma lääkäri tuntee siis lapsen koko historian. Erikoislääkäreillekin pääsee todella helposti ja mekin olemme tarvinneet niin silmä- ja korvalääkäriä, leukaortopedia kuin psykologiakin.

En kiellä, etteikö sitä sukua ja ystäviä Suomessa olisi ikävä. Juuri nyt tuntuu taas aika pitkältä, kun meillä on vielä 5 viikkoa kouluvuotta jäljellä ja Suomeen pääsemme kesälomalle vasta sitten! Onnekseni oma perheeni on myös ahkerasti vieraillut täällä meillä. Kulkeehan ne lentokoneet tännekin päin! Äitini oli juuri meillä jo kuudennen kerran ja siskoni on tainnut kyläillä meillä jo kahdeksan kertaa! Ja se jos mikä on mahtavaa.

Elämä sujuu täällä nyt oikein hyvin ja mallikkaasti. Oikeastaan pelottavankin hyvin. Alan huomata pikku hiljaa juurtuvani tänne. Juuri nyt en edes haluaisi palata Suomeen. Juuri nyt ei ole yhtään ikävä Suomeen (asumaan). Sitä en tiedä millä mielellä olen vaikkapa kuukauden, puolen vuoden tai vuoden päätä. Mutta siihen asti aion nauttia olostani täällä! Aion elää hetkessä ja ottaa siitä kaiken irti.

Facebooktwitter

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Laura/My post-University life 3.6.2016 at 15:06

    Tämä taitaa olla se iänkaikkinen kysymys jota kysytään aina vaikka olisi asunut jo kuinka monta vuotta poissa Suomesta. Olen itse asunut koko aikuiselämäni, siitä lähdin kun muutin pois kotoa, ulkomailla ja täytyy sanoa että kyllä sitä tietty on tänne juurtunut. Nyt olisi jo hankalampi (mutta ei tietysti mahdotonta) repäistä itseään tästä elämästä irti. Mutta kyllä minäkin saan aina aika-ajoin samoja kysymyksiä, tosin ne on vaihtunut enemmän siihen että ”haluaisitko vielä joskus muuttaa takaisin Suomeen”. Ja se vastaus on aina kyllä, mutta tiedä sitten koska se tapahtuuko tai tapahtuuko koskaan 🙂 Hyvä kirjoitus!!

    • Reply Jonna 3.6.2016 at 15:51

      Kiitos 🙂 Näin se varmaan on, että tähän kysymykseen saa vastata kunnes aikanaan palaamme. Joillekin tuntuu olevan myös suuri järkytys se, ettemme aktiivisesti yritä hakeutua takaisin Suomeen ts kumpikaan ei katsele sieltä työpaikkoja jne. Kun täällä on nyt niin hyvä olla! Vaakakupissa painaa nyt myös lasten elämä, hekin viihtyvät Saksassa hyvin ja kaikilla on ystäviä ja koulut ja päiväkoti ovat mieluisia.

  • Reply Helmie 4.6.2016 at 05:43

    Hyvä kirjoitus! Ihanaa, että viihdytte tosi hyvin. Ajan kanssa aina vaan paremmin ja niinhän se kuuluukin mennä.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 4.6.2016 at 21:35

      Kiitos 🙂 Viihdyimme kyllä hyvin teidänkin naapurissa ja toiveissa on vielä joskus sinne takaisin tulla 🙂

    Leave a Reply