Toukokuun ensimmäiseen päivään liittyy erityisesti täällä Reininmaalla hauska perinne, Maibaum, joka on eräänlainen ihailun ja rakkauden osoitus nuorelta naimattomalta mieheltä ihastuksen kohteelleen. Näitä kreppipaperein koristeltuja ja monesti nimellä varustetuin sydämin merkittyjä koivuja näkee vähän joka talon pihalla niin meidän naapurustossamme kuin Kölnissäkin. Tämän postauksen kuvat on otettu eilen Kölnissä. Ihastuttavan paljon siellä näitä rakkaudentunnustuksia olikin näkyvissä.
Tämä Maibaum pystytetään mielitietyn kodin edustalle (ikkunan eteen tai parvekkeelle) 1.5. (Erste Mai) vastaisena yönä ja pois se haetaan 1.6. Puu on siis syytä kiinnittää tukevasti paikoilleen, jotta se siinä kuukauden pysyy. Olen kuullut, että perinteen mukaan neidon tulisi tarjota sulholle ruokaa tai jonkun mukaan jopa korillinen olutta, jotta tämä koivun hakisi pois.
Tämä Maibaum on yleensä pienehkö koivu (Birkenbäumchen), koska koivu on on ensimmäinen talven jälkeen viheriöivä puu. Koivu symboloi hedelmällisyyttä, voimaa ja elämänhalua. Lisää tästä hauskasta reiniläisestä perinteestä voit lukea vaikka täältä, saksaksi tosin.
Ja koska Saksa on iso maa ja perinteet erilaisia eri puolilla maata, kannattaa käydä lukemassa Allgäussa asuvan suomalaisen Katin kirjoittama juttu heidän Maibaum -perinteestään. Se ei ole lainkaan sama asia kuin tämä täällä oleva.
4 Comments
Ihana tapa. Luin että jossain päin Baijeria olisi myös tämän tapainen perinne.
Kiitos linkkauksesta!
Kiitos kommentista Kati 🙂 Tämä on kyllä ihana tapa ja tosiaan aktiivinen perinne edelleen. Noita koristeltuja koivuja on todellakin joka paikassa. Ihanan romanttisia nämä Reininmaan nuorukaiset. Vai ovatko vain janoisia, mikäli kuulemani versio kaljalla palkitsemisesta pitää paikkaansa 😀 Tämä tapa varmasti löytyy myös muualta, mutta ainakin tutkimieni nettilähteiden mukaan on voimakkainta ja tyypillisintä juuri täällä NordRhein-Westfalenissa.
Ja tänä vuonna kun on karkausvuosi, tytöillä on lupa laittavat koivu tai sitten paperiruususydän jossa on pojan nimikirjain.
Kiitos lisätiedosta! Katselinkin, että joissakin koivuissa oli sydämessä pojan nimi 🙂 Hauskoja perinteitä. Meillä muuten tytöt kovasti kyselivät, että onko isikin laittanut äidille sellaisen koivun? Valitettavasti Suomessa ei tätä kivaa perinnettä ole 😀