Kaksikielisyys / kielitaito

Kielet ja kirjaimet sekaisin!

25.2.2016

Kuten jo monesti sanottu, olemme kokonaan suomalainen (suomenkielinen) perhe, mutta lapsemme ovat oppineet täällä asuessamme kaksikielisiksi. Lasten kaksikielisyydestä kirjoittelin hetki sitten (voit lukea jutun täällä) ja silloin (kommenteissakin) tuli mainittua, että lapsilla eivät kielet mene oikeastaan ollenkaan sekaisin. Puhuessa tämä tosiaan pitää paikkansa, mutta pian tuon postauksen jälkeen löysin keskimmäisen lapsen kirjoittaman lapun, joka sai minut hieman toisiin ajatuksiin.

Meillä perheen molemmat koululaiset ovat oppineet yhtä aikaa lukemaan ja kirjoittamaan niin saksaksi kuin suomeksi. Emme ole erikseen kotona suomea opettaneet, toki neuvon, jos sitä kysyvät. Olen siis antanut koulun hoitaa opetuksen saksaksi ja omalla painollaan suht itsekseen ovat lapset kotona oppineet samat suomeksi. Hyvänä tukena on kyllä ollut netistä löytyvä Ekapeli, jonka avulla itse asiassa jo perheen 4-vuotiaskin opettelee suomalaisia äänteitä ja kirjoittamisen alkeita 🙂 Suosittelen muillekin Ekapeliä. Sen voi nykyään kätevästi ladata myös älylaitteeseen.

Tässä siis lukee Hyvää syntymäpäivää Lili.

Tässä siis lukee: Hyvää syntymäpäivää Lili.

Olen aina ajatellut, että suomenkieli on helppoa lukea ja kirjoittaa, mutta olen huomannut ettei se ihan niin yksinkertaista kaksikielisille lapsille olekaan. Kun koulussa opetellaan äänteet ja kirjaimet saksaksi, ei se voi olla vaikuttamatta lapsiin. Yllä oleva ekaluokkalaisen teksti on siitä hyvä esimerkki. Hän korvaa sujuvasti suomalaisen y-äänteen saksalaisella y-äänteellä, jonka kirjoitusmuoto on ü. Myös p ja b -kirjainten ero on vaikea. Samaten molemmilla lapsilla tulee väkisinkin sanoihin isoja alkukirjaimia, koska saksankielessä kaikki nimisanat eli substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tätä joutuu erikseen suomen kielen osalta lapsille alkuvaiheessa painottamaan. Keskimmäisen kohdalla en ole (vielä) miettinyt tuplavokaalien ja kaksoiskonsonanttien käyttöä, koska hän siis ylipäätään niitä vasta suomen kielen osalta harjoittelee. Mutta aikanaan esikoisen kanssa huomasin, että hän sovelsi niihin aluksi saksan kielen kirjoitussääntöjä. Saksan kielessä siis vokaali lausutaan pitkänä, jos sitä seuraa yksi konsonantti ja lyhyenä, jos vokaalia seuraa kaksoiskonsonantti. Esimerkiksi Hase lausutaan haase. Tätä sääntöä esikoinen toteutti jossain vaiheessa myös suomea kirjoittaessaan. Olin ihmeissäni, ennen kuin luin jostain tästä saksan säännöstä. Olinhan neuvonut tytärtäni vain, että suomen kielessä kuulee kyllä, jos vokaaleja kirjoitetaan kaksi. Niinpä. Monet asiat ovat itselle yksinkertaisia, koska on vain yksi kieli 🙂

Puhuessa lapset eivät juurikaan virheitä tee. Toki huomaan, että on paljon erikoissanoja, joita he eivät suomeksi tiedä. Onneksi kysyvät herkästi mitä joku sana tarkoittaa. Muutama hauska sanontakin on kyllä näihin vuosiin sattunut. Hauskin ehkä oli, kun kuopus selitti leikkiessään jotain saksaksi ja keskimmäinen siihen ilmoitti, että ”ei saa puhua saksaa, me puhutaan finnisch!” Niinpä niin 😀 Itse hän ei edes virhettään huomannut.

 

Facebooktwitter

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply riitta schmid 25.2.2016 at 11:32

    Oletko jo kuullut suomalaisesta kielikoulusta kölnissä[email protected]

    • Reply jujukas 25.2.2016 at 11:35

      Olen toki, olen siellä itse opettajana :D. Arvostan kyllä kovasti kielikoulutoimintaa ja siitä on oikeasti apua lasten suomen kielen taitojen ylläpitämisessä.

  • Reply Jenni 25.2.2016 at 11:58

    Hauska postaus, lasten kielen kehitystä on aina hauska seurata, millä kielellä vaan. Meidän suomalainen perhe on vasta vuoden asunut Skotlannissa, mutta kyllä jo huomaa kielen vaikutuksen. Päivittäin huomaan yrittäväni kitkeä you-passiivia mikä on hiipinyt 7-vuotiaan suomeen esim kysymyksissä tyyliä ’Äiti, miten sä ajat junaa?’ – anteeksi, en kyllä aja!

    • Reply jujukas 25.2.2016 at 12:01

      Joo totta, meilläkin lasten lausemuodoissa tai sanajärjestyksessä joskus huomaa saksan vaikutusta.

  • Reply Minna 25.2.2016 at 13:00

    Edelleen minulle on vaikeata kuulla kirjoitetaanko ”vuonna” yhdellä vai kahdella n:llä. Kunnes kerran vuosia myöhemmin kerrottiin, että vuona on eläin. Samoin sananmuoto ”kuunella” vai ”kuunnella”. Entinen kielikouluopeni kertoi säännön: käännä muotoon ”kuunelkoon” ja jos ennen k-kirjainta on t, sana kirjoitetaan kahdella n:llä, kuten sanssa käännä (käänätköön). Monimutkaista mutta toimii. Kiitos Tuija Hämäläiselle.

    • Reply jujukas 25.2.2016 at 16:22

      Minulle itselleni nuo kaksoiskonsonantit eivät ole koskaan olleet ongelma, vaan kuulen ne ihan helposti. Ehkä siksi oli vaikea käsittää, että ainakaan esikoiselle ne eivät ihan heti ”avautuneet” korvakuulolla. Itselleni nykyään vaikeuksia tuntuu olevan yhdyssanoissa, välillä on pakko tarkistaa 🙂

      • Reply Minna 26.2.2016 at 10:06

        Minä olen kasvanut kaksikielisesti ja luulen, että juuri saksan kieli on sekoittanut kuulunymmärtämisen.

        • Reply jujukas 26.2.2016 at 10:12

          Hyvä huomio! Varmasti vaikuttaa 🙂

  • Reply Anna 10.4.2019 at 09:47

    Hei!
    Vaikka välillä tuleekin hassujakin virheitä, on kaksikielisyys aina suuri rikkaus. Sukulaislapseni kasvoivat toisessa maassa ja kasvoivat myös kaksikielisiksi ja kyllä sen huomaa, miten paljon hyötyä ja ihan iloa siitä on. Jokainen heistä teki kielestä ammatin, yksi tarjoaa käännöspalveluita, toinen on ulkomaankirjeenvaihtaja sanomalehdelle ja kolmas kieltenopettaja. Kumpa olisi itsekin saanut saman mahdollisuuden!

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 11.4.2019 at 08:33

      Olen aivan samaa mieltä. Omat lapseni taatusti saavat iloa ja hyötyäkin saksan kielen taidoistaan. Maailma on ihan eri tavalla lähestyttävissä ja ymmärrettävissä, kun on kokemusta muuallakin asumisesta ja kaksikielisyys tuo mukanaan myös ymmärryksen toisesta kulttuurista, ei vain kielitaitoa. Etenkin esikoisella kaksikielisyys on helpottanut muidenkin kielien oppimista. Esimerkiksi nyt kuudennella luokalla alkanut ruotsin kieli on hänelle todella helppoa saksan ja englannin osaamisen takia. Nuoremmat lapsemme eivät ehkä enää ole luokiteltavissa täysin kaksikielisiksi, koska eivät ehtineet saada niin vahvaa pohjaa saksan kieleen ja se on etenkin kaikkein nuorimmalla selkeästi heikentynyt suomeen palaamisen jälkeen. hänhän ehti vasta juuri aloittaa koulun käynnin Saksassa eikä näin ollen ehtinyt oppimaan saksan kirjoittamista kovinkaan hyvin.

    Leave a Reply