Suomen suurin matkablogiyhteisö
Saksa Saksassa asuminen

Mietteitä saksalaisten suorasukaisuudesta

8.1.2016

Arki on palannut ja tänään oli lapsilla toinen koulu- ja päiväkotiaamu joululoman jälkeen. Vielä olemme kaikki melko väsyneitä intensiivisestä Suomen lomastamme, mutta sitäkin suuremmalla syyllä päätin tehdä pienen kävelylenkin vietyäni kuopuksen päiväkotiin. Ja kyllä kannatti. On ihanaa, kun aamulla on jo heti kahdeksan jälkeen valoisaa ja lenkkimaisemat olivat erityisen kauniita.

Valkoposkihanhet metelöivät kovasti, niillä taitaa olla jo kevättä rinnassa. Näin myös haikaran torkkumassa rannalla. Luonto todellakin on jo kevätmoodissa, sillä ensimmäiset puut ovat jo puhjenneet kukkaan.

aamulenkillä

Oikeastaan lenkin parasta antia ei lopulta ollutkaan nuo kauniit maisemat, vaan ohijuoksevan tuntemattoman koiranulkoiluttajan kauniit sanat! Nainen huikkasi ohi mennessään minulle, että ”upeat hiukset sinulla, ne todella loistavat! Huikkasin perään kiitoksen ja hymyilin koko matkan kotiin asti. Tämä on saksalaisuutta parhaimmillaan. Aitoja kohtaamisia, yllättäviä kehuja 🙂 Ja jos en olisi opetellut saksankieltä, olisi tämä(kin) kehu jäänyt ymmärtämättä.

Tällä saksalaisten suoraanpuhumisella on kehujen lisäksi myös toinen puoli. Yhtä lailla palautetta annetaan negatiivisista asioista. Usein näille on syytäkin eli esimerkiksi väärään suuntaan pyöräilystä saa (aina) kuulla eli suoruudella on myös ”opettavainen” puoli, neuvoja satelee helposti. Pidetään huoli, että kanssaeläjät noudattavat tapoja ja sääntöjä. Mutta välillä tuntuu, että sanotaan vähän turhastakin. Esimerkiksi vieläkin minua vähän kaivelee saamani suora palaute keskimmäisen synttäreistä.  Juhlien jälkeen sain paljon positiivista palautetta vanhemmilta ohjelmanumerona olleesta leipomisesta ja olin itsekin todella tyytyväinen hyvin sujuneisiin juhliin. Seuraavana maanantaina kuitenkin tapasin kauppareissulla yhden äidin, joka alkoi kyselemään, että ihanko totta synttäreillä oli tarjottu aitoa Coca Colaa? Että ei heidän lapset kyllä juo Colaa kuin ehkä vasta 11-vuotiaana. Että heidän tyttönsä oli valvonut illalla ainakin tunnin saamatta unta. Noh, hymyillen otin nämä kritiikit vastaan, mutta suomalainen minä toki hieman närkästyi.

Vaikeinta Saksassa asumisessa on ollut oppia ottamaan vastaan kaikki suorat negatiiviset palautteet. Niihin pitää vaan tottua ja oppia olemaan ottamatta liian henkilökohtaisesti. Ei niitä sellaisena edes samalla tavalla tarkoiteta kuin Suomessa. Palaute annetaan ja sillä selvä, sitä ei jäädä ruotimaan pidemmäksi aikaa. Tämä kyseinen äitikin on siis hyvä ystäväni ja olemme edelleen hyvissä väleissä. (Toki muistan seuraavissa juhlissa olla tarjoamatta hänen lapselleen kofeiinipitoista juomaa.)

Ja vaikka monesti saamani suora kritiikki ärsyttää, arvostan sitä kovasti. Tälläkin kolikolla on kaksi puolta. On hienoa, että asiat voidaan sanoa suoraan, eikä niitä vatvota selän takana. (Tai mistä minä oikeasti tiedän, vaikka vatvoisivatkin.) Tarkoitan siis, että huonoista asioista uskalletaan heti mainita ja vääryyksiin saa puuttua heti. Jos joku asia ei miellytä, vaikka lasten opettajan käytöksessä/menetelmissä, niin siitä sanotaan suoraan henkilökohtaisesti opettajalle (hyviä tapoja ja asiallisuutta noudattaen tietysti) eli asioista voidaan keskustella ja parannusehdotuksia antaa puolin ja toisin. Ja mikä parasta, sitä positiivista palautetta annetaan erityisen paljon 🙂

Facebooktwitter

You Might Also Like

7 Comments

  • Reply Helen 9.1.2016 at 08:53

    Olen käynyt Saksassa vain kahdesti, mutta kirjoituksesi ja matkojeni perusteella luulisin viihtyväni siellä pidempäänkin. 🙂 Saksalainen kansanluonne – jos kansanluonteesta nyt on korrektia edes puhua – vaikuttaa jämptiltä. Uutisistakin seuraan mielenkiinnolla, mitä Saksassa tapahtuu.

  • Reply jujukas 9.1.2016 at 16:35

    Minusta Saksaan on suomalaisten todella helppo sopeutua. Kulttuurit eivät paljoa poikkea ja ainakin omasta mielestäni poikkeamat ovat vain hyvään suuntaan. Siis saksalaiset ovat keskimäärin hieman suomalaisia kohteliaampia, ystävällisempiä ja avoimempia ja tänne mahtuu monenlaista mielipidettä ja kulkijaa. Näistä hyvistä puolista kirjoittelin aiemmin jutussani https://www.rantapallo.fi/lempipaikkojani/2015/11/12/ystavallisia-sanoja/. Saksa on hyvä maa elää arkea. Jos eksotiikkaa kaipaa, niin siihen se ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta kyllähän täältä löytyy paljon nähtävää myös matkailullisesti ajateltuna..

  • Reply -A- 9.1.2016 at 21:37

    Hah 😀 Pakko kommentoida, kun tuo cokis-episodi pisti hymyilyttämään. Vai, että ihan tunnin verran oli unta varttunut limua juotuaan. 😉 Mutta onhan näitä, kaikenlaisia kokemuksia Saksassa. Joskus suorapuheisuus on tosi ok ja välillä toivoisi jotain muuta. 🙂

    • Reply jujukas 9.1.2016 at 22:10

      No niinpä! Joo, suorapuheisuuteen on täällä vaan totuttava, niin hyvässä kuin pahassakin 🙂

  • Reply iinamaija 16.2.2016 at 09:30

    Kuulostaa kyllä tosiaan todella samanlaiselta kuin täällä Hollannissa! Jos kauppajonossa joku ohittaa, olen minä suomalaisena hiljaa ja ajattelen, ettei kyseinen henkilö varmaan vaan meitä huomannut, kun oltiin sen verran kauempana seisomassa, kun taas hollantilainen aivan varmasti kuuluttaa ärsyyntymisensä niin, että muutkin kaupassa olijat kuulevat. Vaikka se kyllä vähän kirpaisee, kun joku huomauttaa asioista, niin toisaalta eihän niitä ”virheitä” voi korjata, jossei kukaan kerro, että tekee jotain väärin. Varsinkin just ulkomailla, kun säännöt tai tavat voi olla ihan erilaiset kuin Suomessa. Mutta on kyllä myös ihanaa, että ihan tuntemattomat voi tulla tuolla tavalla kehumaan ohikulkiessa! Piristää kyllä päivää aina 🙂

    • Reply jujukas 16.2.2016 at 09:35

      Minä tosiaan olin ajatellut, että tällaista suoraa virheistä huomauttelemista olisi vain Saksassa, mutta hauska huomata, että naapurimaa Hollanti on tässä(kin) asiassa Saksan kaltainen. Itse olen tässä vuosien aikana alkanut tottua näihin huomautuksiin, eikä ne enää saa verenpainetta nousemaan. Alussa oli jotenkin vaikea ymmärtää, että se on vaan maan tapa eikä sitä tarkoiteta niin pahalla.

  • Reply sowieso 6.3.2018 at 17:52

    Olimme keväällä 2017 Bremenissä lomareissulla ja kuljimme kävelykadulla hiukan leveästi, sillä samainen kapea kaupunkisivukatu oli jaettu pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Meitä vastaan pyöräili vanhempi naishenkilö ja pysäytti pyöränsä ja alkoi vastaantulevalle miespyöräilijälle pitämään jonkinlaista luentoa ja viuhtoi käsillään ja katsoi samalla meitä turisteja ”sillä silmällä”, että meistä taatusti oli puhe, jonkin verran saksan kieltä opiskelleena ymmärsin puheesta, että meidän toiminnasta oli siis kyse ja ”Scheiße” sana etenkin jäi kaikumaan ilmoille. Tilanteesta jo vähän ohi kuljettua huikkasimme naisen suuntaan saksaksi ”anteeksi”, mutta naishenkilö oli niin tuohtunut, että vain puhahti meidän suuntaan. Jatkoimme matkaa hymyillen tilanteelle ja koetimme pysytellä jatkossa omalla kaistallamme.

  • Leave a Reply