Suomen suurin matkablogiyhteisö

Lofootit & Nordkapp Express 3/8 Karasjok-Nordkapp-Olderfjold

Reissupäivä 3 Karasjoki-Nordkapp-Olderfjold, 397km, klo 9.15-18.15

Saimme maistaa todellista yötöntä yötä Karasjoella, kun klo 00-01 välissä oli yhtä valoisaa kun päivälläkin. Scandicin aamupala oli koronamääräysten mukaisesti pakattu kelmun alle lautasittain ja esimerkiksi paistettuja kananmunia sai erikseen pyytämällä. Paikalle sattui Scandicin suomalainen kokki, joka kertoi tulleensa Karasjoelle kesätöihin 20 vuotta sitten ja olevansa edelleen sillä tiellä. Kokki kertoi juuri palanneensa töihin 3kk koronalomilta, eli hotellit/ravintolat ovat olleet kiinni Norjassa samaan tapaan kuin meilläkin. Meille kerrottiin Scandicissa, että Nordkappin sisäänpääsymaksusta oli luovuttu ja pelipaikoille pääsisi nykyään ilmaiseksi. Loistavaa!

Yötön yö Karasjoen Scandicin ikkunasta tarkasteltuna

Syötyämme ja pakattuamme starttasimme koneet noin 8 asteen lämpötilassa kohti Olderfjoldia, seuraavaa majapaikkaamme. 

 


Olderfjold ei ollut iso kylä ja Olderfjold Turistsenter ( 9713 Russenes) löytyi melko vaivattomasti päätien varresta. Olderfjold Turistsenterin kokonaisuuteen kuuluu majoitusrakennus, ravintolarakennus ja iso matkamuistomyymälä. Suosittelenkin ostamaan kaikki Nordkapp-matkamuistot tästä myymälästä, valikoima oli tosi laaja ja hinnat paljon kohtuullisemmat kuin Nordkappissa.

Olderfjold Turistsender. Kuva otettu melkein autotien puolelta, vasemmalla ravintolarakennus, keskellä majoitusrakennus ja oikealla matkamuistomyymälä. Video majapaikan pihasta löytyy Instagramin puolelta!

Saapuessamme majapaikan pihaan, paikan omistaja Heli tuli paikalle iloisesti morottaen ja kävi ilmi, että paikka oli suomalaisten omistama. Saimme jättää tavarat säilöön päiväksi, kun suuntasimme kohti Nordkappia, Euroopan pohjoisinta pistettä. Sää oli vaihtunut aamun aurinkoisesta pilviseksi ja sumuiseksi. Kylmimmillään lämpötila laski 3 asteeseen ja olin erityisen iloinen uusista kahvanlämppäreistäni. Se hieman naureskellen mukaan pakkaamani kevyttoppatakki tuli erittäin tarpeeseen…

Pysähdyimme matkalla Honningsvåg nimiseen pieneen kaupunkiin venyttelemään ja syömään. Ihan sataman kupeessa oli auki tasan yksi ravintola ja söimme reissun herkullisimmat ateriat, superhyvät hampparit. Hieman mietimme, söisimmekö vasta Nordkappissa, mutta päätimme jäädä tähän syömään, onneksi….

 


Hieman sulaneena jatkoimme kohti Nordkappia. Tie Honningsvågin ja Nordkappin välillä oli yllättävän kapea, ajatellen sitä bussiliikennettä mikä siinä yleensä kulkee jatkuvana virtana, eikä maisemiakaan päässyt kehumaan siinä sumussa. Lähinnä mielessä kävi ”joko ollaan perillä”. Onneksi ei sentään satanut!

Saavuttuamme Nordkappin ”porteille” ensimmäinen pyörä pöräytteli komeasti porttien ohi. Kovan huitomisen jälkeen palasimme porteille jossa meille kerrottiin, että kyllä alueen parkkimaksu silti perittäisiin. Selvä, parkkimaksu 100NOK x 5 (joka on muuten erikoista, 5 pyöräähän saa parkeerattua siihen mihin yhden auton, eikös se jo todettu?) Veimme pyörät parkkiin ja meidän lisäksemme parkkipaikalla oli alle 10 autoa. Varsinaista yleisötungosta ei siis ollut.

Juha, Kari, Laura, Leevi ja Jyrki Euroopan pohjoisimmassa pisteessä!

Nenä punottaa jostakin muusta syystä kuin mistä sen sanotaan punottavan….


Käytyämme ottamassa pakolliset turistikuvat, suuntasimme sisälle matkamuistomyymälään. Päästyämme matkamuistomyymälään porteista, meidä pysäytettiin ja kysyttiin lippuja. Anteeksi mitä, lippuja?!? Kerroimme, että parkkimaksut on kyllä maksettu ja kaivelimme kuitteja taskusta. Tähän hämmästelyyn saimme vastauksen, että tähän rakennukseen on erillinen pääsylippu (olimme jo kulkeneet rakennuksen läpi Nordkapp-merkille eikä silloin kukaan lippuja kysellyt) sillä rakennuksessa on matkamuistomyymälän lisäksi mm. ravintola ja elokuvateatteri. Katsoin tätä lippuja penäävää naista ja kysyin, että näytämmekö siltä, että olemme tulossa elokuviin ja tarvitsenko todella lipun, että saan tulla ostamaan täältä teidän matkamuistomyymälästä postikortit ja magneetit. Tässä kohtaa sain vastauksen että ”okay” ja nainen hävisi vähin äänin. En tiedä, mitä pääsylippu olisi maksanut, mutta näin jälkikäteen katsottuani Nordkappin nettisivujen mukaan aikuisen sisäänpääsymaksu olisi 250NOK eli noin 25e, mutta parkkimaksusta nettisivuilla ei mainita mitään. Parkkimaksun suuruudesta en osaa sanoa, luottokorttilasku sen jälkikäteen kertonee. Ymmärrän, että maamerkille pääsystä peritään jonkinlainen pääsymaksu tai vastaava kunnossapitomaksu, mutta empä ole vielä joutunut pääsystä matkamuistomyymälään maksamaan! Oli kyllä niin kalliit kortit ja magneetit, että uskalsin kuittia rutistaen käyttää vähin äänin vielä paikan toilettiakin. Vessareissulla totesin ravintolan olevan hienomman puoleinen, eikä sinne olisi missään nimessä kehdannut mennä prätkäkamat päällä. Oli siis hyvä, että pysähdyimme Honningsvågiin syömään. 

Palasimme Olderfjoldiin ja mösjöö huoltopäällikko totesi, että nyt on muuten Hondan ketjut turhan löysällä ja iski melkein paniikki, että milläs niitä kiristellään sunnuntai-iltana Olderfjoldin kokoisessa kylässä, pyörässä olleet työkalut eivät taipuneet tähän tarpeeseen. Saimme kuitenkin työkalut lainaksi ja kiristelypuuhiin ryhdyttiin maanantaina heti aamupalan jälkeen.

Saimme huoneemme ja pääsimme sulattelemaan Nordkappin jäädyttämiä varpaita.  Huoneesta ei tälläkään kertaa ole kuvaa, mutta se oli tosi siisti ja budjettiin sopiva. Huone oli tosin aika pieni, että piti hieman miettiä mihin kaikki tavarat saa laskettua ja ripustettua. Huoneiden yhteiskäytössä oli myös keittiö vermeineen ja pari oleskelutilaa. Olisimme lähteneet kylille syömään, kun paikan omistajat kertoivat että koska on sunnuntai, kaikki kaupat ja ravintolat olisivat kiinni. 50km päässä olevassa kylässä saattaa olla jokin huoltoasema auki…. Majapaikan pitäjät lupasivat kuitenkin järjestää nälkäisille motoristeille iltapalaa, eikä aikaakaan kun yhteiskäyttökeittiön uuni huusi kuumana ja teimme lihapullia, ranskalaisia ja oman takapihan possusta tehtyä makkaraa uunissa. Oli tosi mukava ja kiireetön ilta istua majapaikan olohuoneessa ja samalla Heli kertoi elämänmenosta Olderfjoldissa. Aamulla starttaisimme jääkarhukerhon seniorijäsenten eniten odottamaan kohteeseen, Hammerfestiin ja sen jääkarhuklubille! Tästä lisää seuraavassa postauksessa.

Päivän 3 reitti

Esteettömyys

Norjan esteettömyyskäytännöt poikkeavat selvästi Suomen vaatimuksista. Olderfjold Turistsenter oli yleisiltä tiloiltaan esteetön ja jokaiseen vanhaankin rakennukseen oli rakennettu ramppi. Olderfjold Turistsenterissä ei bookingin mukaan ole invahuoneita, mutta kuten kerroin, yleiset tilat olivat esteettömät, kuten myös viereinen ravintolarakennus jossa aamupala tarjoiltiin, sekä matkamuistomyymälä. Nordkappin rakennus oli myöskin esteetön ja parkkipaikat heti oven vieressä.  Suureksi hämmästyksekseni Nordkappin maamerkin ympärys on soraa eikä maamerkille ole tehty esimerkiksi puista tai betonista ramppia, jotta maamerkille pääsisi esimerkiksi pyörätuolilla. Maamerkin alle valokuvaan ei ole mitään toivoa päästä omin avuin pyörätuolilla, eikä pyörätuolilla ei pääse edes kuvausetäisyydelle ilman avustajaa. Tämä oli mielestäni todelle erikoista ja iso puute, sillä tasainen polku olisi helppo tehdä tasaiselle maalle. 

-Laura

Aiemmat reissupäivät:

LOFOOTIT & NORDKAPP EXPRESS 1/X MATKASUUNNITELMIA JA PAKKAUSTA

LOFOOTIT & NORDKAPP EXPRESS 2/X TAMPERE-OULU-KARASJOK

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply