Suomen suurin matkablogiyhteisö

Lauran tarakalla- leidi blogin takana

Nyt kun maailmalla ei puhuta mistään muusta kuin Koronasta, on matkailuun liittyvät postaukset vähissä. Myös kiire työtahti on vienyt voimia eikä tekstiä ole oikein syntynyt aiempien reissujen purkittamiseksi blogiin.

Monet kanssabloggaajat ovat toteuttaneet ”10 yllättävää asiaa minusta”- tyyppisiä postauksia. Samaan henkeen ajattelin paljastaa itsestäni uusia puolia suurimmalle osalle lukijoista. Tuntuu kummalta ja hieman narsistiselta kaivella itsestään piirteitä esiin, mutta toisaalta muutama unelmakin tulee sanottua tässä samalla ääneen…

1. En ole koskaan matkustanut yksin ulkomailla. Olen matkustanut Suomessa jonkun verran yksin ja ulkomailla paljon mitä erikoisimmilla kokoonpanoilla, mutta en koskaan ihan yksin. Joskus on haastavaa löytää reissuseuraa ja olenkin ajatellut että voisin lähteä hyvin reissuun myös yksin. Kuitenkaan sitä ensimmäistä sooloreissua ei ole vielä tullut toteutettua. Mihin lähtisit ensimmäiselle sooloreissulle?

2. Kerään matkailuaiheisia jääkaappimagneetteja. Aloitin keräilyn vasta 2015, kannettuani niitä ensin melkein 10v vuoden ajan ystävälleni kaikilta matkoiltani. Magneetteja on paljon, mutta mielestäni ei suinkaan tarpeeksi. Yksi jääkaappi ei enää kuitenkaan riitä, vaan olen hankkinut erillisen ”magneettiseinän” jatkeeksi. Hups!

Olen laittanut jokaisen magneetin pohjaan lapun, keneltä ja koska olen magneetin saanut. Keräsin aluksi magneetteja vain omilta reissuiltani, sitten se laajeni muutaman magneetteja keräilevän kaverin väliseksi tuliaisten kantamiseksi. Nyt olen jo saanut (lue: lahjonut, uhkaillut ja kiristänyt) työkaverinikin tuomaan magneetit reissuiltaan. Olin aluksi ajattelut sitten mummuna valehtelevani sujuvasti käyneeni itse jokaisessa paikassa, mutta ehkä se on kuitenkin mummuna kivempi muistella mistä ja keneltä magneetit on saatu. Matkamagneettini kuuluvat ehdottomasti ”mitä pelastaisit tulipalosta” -kategoriaan. (Olisiko kokoelmaan mielenkiintoista tutustua tarkemmin esimerkiksi videon muodossa?)

3. Olen erittäin lyhyt pinnainen jos kulkupelissäni tulee jokin tekninen ongelma ja se näkyy. Yhtä lyhyt pinna on muita kanssa-autoilijoita kohtaan, jos ei olla hereillä vaan haaveillaan jotain ihan muuta. Yritän treenata näiden asioiden kanssa. 😄

4. Olen motoristi jo äidinmaidosta. Ajoin mopokortin 15-vuotiaana ja siitä se ajatus sitten lähti. Alla 16v Laura kaivoi mopon tallista heti kun tiet olivat sen verran sulaneet, että edes toinen jalka maassa pysyi pystyssä. 😉

Ensimmäinen moponi, Derbi DRD Senda, kavereiden kesken Barbi palveli lojaalisti vuosina 2006-2008. Bongasitko karvanopat?

5. Kuten tästäPankkilaisen rahavinkit matkalle kuin matkalle” sekä Himomatkaajan 15 säästövinkkiä”’ -postauksista selviää, työskentelen rahoitusalalla. Tulin kesätöihin finanssialalle ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja olen viihtynyt hyvin, kun tehtävät ovat vaihtuneet sopivaa tahtia.

6. Ostin ensimmäisen oman asunnon melkolailla 4 vuotta sitten. Se oli kallis ihan markkinahintainen ja maksan lainanlyhennyksiä sekä muita asunnon kuluja varsin hartaasti, mutta heti Himomatkaan säästövinkkien jälkeen paras tapa vaurastua on oman asunnon ostaminen paikalta, josta asunnon saa varmasti myytyä nopeasti tai vuokrattua eteenpäin sijoitusasuntona.

7. Olen intohimoinen politiikan seuraaja. Eräs työkaverini heitti hiljattain lounaalla, että puhuttaisko politiikasta. Siihen toinen työkaverini totesi, että ”joo alotapa Lauran kans puhuun politiikkaa niin muutat tosi äkkiä mielesi.” 🤣 En tiedä mitä tällä ajettiin takaa…

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa syksyllä 2016

8. Olen hyvä suunnistaja ja tiedän aina mistä suunnasta on tultu ja mihin pitää kääntyä seuraavaksi, myös Euroopan miljoonakaupungeissa… mutta en Helsingissä. 🤣 Helsingin asemakaava on sellanen joka ei taivu päähäni mitenkään päin ja olen aina ihmeissäni että tähänkö mää nyt tupsahdin.. 🤦🏻‍♀️

9. Minut on kasvatettu ihan pienestä alkaen hoitamaan rohkeasti itse asiani. Näistä opeista olen äärimmäisen kiitollinen vanhemmilleni ja huomasin jo teininä, ettei sellanen rohkeus olekaan mikään itsestäänselvyys. Ujoudessa ei ole mitään väärää, mutta en voi sietää ihmisiä jotka heittäytyvät tahalleen avuttomiksi. Varsinkin naisissa on edelleen paljon näitä prinsessoja jotka kaipaavat pelastusta, vaikka osaisivat/kykenisivät/jaksaisivat hoitaa asian ihan itse. Tämä avuttomuus pistää satavarmasti sapen kiehumaan.

10. Olen aina haaveillut ulkomailla asumisesta mutta en ole toistaiseksi toteuttanut haavettani. Kun koulussa olisi ollut mahdollista lähteä vaihtoon, se ei koskaan tuntunut omalta jutulta. Ehkä silloin rohkeutta ei ollut riittävästi. Mietin nykyään säännöllisin väliajoin mitä töitä voisin tehdä ulkomailta käsin, joko kiinteästä toimipaikasta tai matkustaen. Tarjoilijaksi tai hanttihommiin maatiloilla en enää tän ikäsenä, tällä kokemuksella ryhdy. Ehdotuksia?

11. Olen aikaoptimisti. Helpotti suuresti, kun ymmärsin sen olevan yksi luonteenpiirteeni, sillä en missään nimessä ole välinpitämätön. Aikaoptimismi tarkoittaa, että kuvittelen aina selvityväni hommasta X ajassa Y, vaikka se ei ole mahdollista. On se sitten siivous, itseni laitto aamulla, ajoaika paikkaan X yms. Joten, mulla on aina kiire. En nauti kiireestä, mutta jotenkin järjestän itseni aina kiireen keskelle. Jos olen jossakin paikalla 10min ennen tapahtuman alkua, on se varsinainen ihme. Jos vaikka grillibileet alkavat klo 19, tietyt ihmiset ovat oven takana klo 18.45, toiset klo 19.00, kolmannet klo 19.10. Lauran aikakäsityksessä lähdetään kotoa noin klo 19, eikai se nyt oo niin justiinsa? Tietyissä asiayhteyksissä olen kyllä paikalla aina ajoissa, mutta se vaatii erityistä ponnistelua. Esimerkiksi junalla matkustaessa olen se joka seisoo varttia ennen junan tuloa laiturilla kahvi kädessä, koska seuraava ei tule 10 min sisään. Lauran vartti olisikin akateemista varttia parempi sanonta.

12. Olen luonteeltani ekstrovetti. Vaikka äkkipikainen luonteeni ja erittäin nopea kiihtyvyys on aiheuttanut joskus myös ongelmia, olen ehdottoman lojaali ystävilleni sekä oikeudenmukainen enkä siedä ennakkoluuloja enkä epäoikeudenmukaista kohtelua. Monen opettajan ja valmentajan sanoin: Laura tippuu aina jaloilleen.

Koitko yllätyksiä? Löydätkö itsestäsi samoja piirteitä?

-Laura

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Piia 12/04/2020 at 16:27

    Olipa kiva lista! 🙂

    • Reply Lauran tarakalla 12/04/2020 at 22:51

      Kiitos Piia! 🙂

  • Reply Emilia / Rinkkaprinsessa-matkablogi 13/04/2020 at 14:25

    Olipa hauska postaus 🙂 Minäkin kuulun aikaoptimistikerhoon, niin rasittava piirre itsessä! 😀

  • Reply Sanna 03/05/2020 at 16:22

    ”Mihin lähtisit ensimmäiselle sooloreissulle?”

    Suosittelen jotain eurooppalaista kaupunkikohdetta! Itse lähdin ensimmäiselle yksinmatkalle viime vuonna Barcelonaan. Riittävästi nähtävää ja tehtävää sekä suhteellisen turvallista. 🙂

    • Reply Lauran tarakalla 14/06/2020 at 14:34

      Moikka Sanna ja kiitos kommentistasi! Barcelonassa olen käynyt kesällä 2013, mutta en rakastunut kaupunkiin toisin kuin monet muut. Ehkä täytyy antaa sille vielä uusi mahdollisuus! 🙂
      T. Laura

  • Reply Elisa 23/06/2020 at 13:06

    ”Mihin lähtisit ensimmäiselle sooloreissulle?” Itsellä oli Lontoo. Sen jälkeen kuukauden sooloreili ympäri Euroopan, joista mieleen jäivät erityisesti Berliini, Zagreb, Split, Sarajevo ja Amsterdam. Islanti on myös helppo maa kulkea soolona.

  • Leave a Reply