Kategoriat

Lomaviikko Montenegron Budvassa 1/3

Tällä leidillä alkoi (ja postauksen julkaisuhetkellä on jo loppunutkin….) heinäkuun alussa kesäloma! Varasimme jälleen viime tipassa äitini kanssa perinteisen tyttöjen kevät/kesäretken Montenegron Budvaan. Olimme puhuneet Italian Toscanasta, Garda-järvestä, Kroatiasta sekä Kreikan saarista. Googlasimme lähtöjä tietylle aikavälille ja vastaan tulikin Montenegro. Kumpikaan meistä ei ole käynyt näillä nurkin aiemmin (äitini kyllä entisessä Jugoslaviassa) ja muutaman paikan päälle käyneen työkaverin haastattelun jälkeen varasimme viikon matkan Budvaan.

Minulle hyvin epätyypilliseen tapaan pesin pyykkiä hullun raivolla vielä tiistaina (lähtö oli keskiviikkona aamuyöstä klo 4.00) ja tehokuivatin niitä ropellituulettimellani. 😂 Myös silitysrautani sanoi sopimuksensa irti, joten silittelin viimeiset vaatteet kuivaksi toisaalla vielä puolen yön aikaan. 😄 Yleensä tykkään pakata kaikessa rauhassa ja tehdä vähän listaa mitä vaatteita otan mukaan. Tällä kertaa viskoin laukkuuni tavaraa hullun raivolla ja tiedän että tavaraa on hirveesti liikaa, varsinkin Minskin matkan tiiviin pakkauksen kantapääopiston jäljiltä. Olen viime aikoina matkustanut niin tiheästi, että kaikki peruskamppeet olivat kunnossa eikä maitohappobakteereita kummempia hankintoja tarvinnut onneksi tehdä.

Lähdimme liikkeelle jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan klo 4.00 sillä lentomme lähti Helsinki-Vantaalta klo 7.45.

Lento oli JetTimen ja meillä kävi mieletön tuuri, että saimme koko viimeisen penkkirivin itsellemme eikä käytäväpaikkaa täytetty ollenkaan. Se oli onni, sillä muuten lentokone oli todella pieni ja ainakin itse istuin polvet edessä olevassa penkissä kiinni. Edessä olevalla pikkupojalla oli myöskin sen verran vauhdikas meininki, että vesipullot ja ruoka oli pakko laskea viereisen penkin pöydälle. Kolmelta yöllä heränneenä etukäteen tilattu ruoka oli kuin taivaan lahja eväskärryn kolistellessa meitä kohti. Tämä 22 euron arvoinen gourmet lentokoneruoka ravitsi väsyneet matkalaiset jaksamaan vielä pari tuntia koneessa istumista sekä bussimatkan hotellille.

Hotellimme Villa Aria oli hyvällä paikalla ja todella siisti. Ainoa miinus on se, että hotellissa ei ole omaa uima-allasta. Se oli tietenkin tiedossa ja alle viikko sitten varatulle matkalle uima-altaalla varustettuja hotelleja ei ollut enää saatavilla.

Saavuimme puolen päivän aikaan hotelliin ja otimme muutaman tunnin päiväunet. Heräiltyä ja kerättyä itsemme laskeuduimme Budvan rantakadulle ja vanhaan kaupunkiin syömään. Näkymät olivat täysin kehujensa arvoiset.

Edellä mainitun lentokoneaterian jälkeen nälkä oli melkoinen ja päädyimme ensimmäiseen kohdalle osuneeseen rantaravintolaan syömään.

Brusettaleivät alkupalaksi ja vanha kunnon club sandwich pääruoaksi. Ei jäänyt nälkä, ei.

 

 

Tunnelmia vanhasta kaupungista.

Budva yllätti minut positiivisesti esteettömyydellään. Jokaisen jalkakäytävän päässä on ramppi. Vanhassa kaupungissa kulkeminen oli myöskin melko esteetöntä, mutta moneen kauppaan oviaukko oli yllättävän kapea ja sinne oli porras ylöspäin tai useampi alaspäin. Vanhakaupunki on kuulemma rakennettu täysin uudestaan 70-80- luvulla maanjäristyksen vuoksi. Rantakadulla kauppoihin ja ravintoloihin pääsi esteettömästi.

Kaupunki on hyvin mäkinen, joten pyörätuolilla kulkeminen saattaa olla raskasta tai ainakin hotelli kannattaa ottaa läheltä rantaa, joka on tasaisempi. Matkallamme en nähnyt yhtään esteetöntä kulkua/tehtyä lankkupolkua rannalle ja mereen. Pyörätuolilla kulkeminen ei kuitenkaan ole mitenkään mahdotonta ja avustajan kanssa se sujuu varmasti ilman suurempia ongelmia.

Budvan satama oli todella kaunis auringon laskiessa! Satamassa oli parkissa todella hienoja jahteja, jotka kilpailevat Monacon kanssa täysin samassa sarjassa.

Kävelimme ensimmäisenä iltana hotellille, kun yhtäkkiä sammuivat katulamput ja sitten koko kaupunki pimeni. Ainoa paikka missä oli valot, oli supermarketti johon läksimme ottamaan tuumaustauon. Hetken tuumailtuamme totesimme, että ei kai tässä mikään auta ja lähdimme puhelimen taskuvalon turvin kiipeämään navigaattorin neuvomaa oikopolkua hotellillemme. Vaikka Budva on melko esteetön pyörätuolin käyttäjälle, on kadut täynnä pieniä kohoumia ja monttuja ja helposti ainakin allekirjoittanut muljauttaa nilkkansa nivelsiteet niissä ympäri. Taskulamppu oli suurimpana apuna siinä, että pääsimme ehjin nilkoin perille. Sähköt palasivat juuri kun pääsimme hotellille eivätkä ne olleet pois kuin puolen tunnin ajan. Kauempana toisella puolen Budvaa katko oli kestänyt jopa 3 tuntia ja sinä aikana mm. hotellihuoneiden sähköiset ovikortit eivät olleet toimineet…

Kyseessä oli kuitenkin suht koht harvinainen ilmiö, sillä edellinen sähkökatko oli ollut viime toukokuussa.

Mitään hätää tai vaaratilannetta ei ollut, mutta oli melko creepyä kun olet ensimmäistä iltaa uudessa kaupungissa, ei mitään hajua missä päin, mistä pääsee takaisin hotellille ja koko kaupunki pimenee yhtäkkiä. 😄 Kerran aikaisemmin, lomaillessani Turkissa noin 10-15v sitten sähköt katkesivat yhtäkkiä, mutta se on siellä todella yleistä ja aikana ennen älypuhelimia kannoimme pientä taskulamppua mukanamme.

Näkymä hotellistamme parvekkeelta, kun sähköt olivat jo palanneet osaan kaupunkia, vuoristo oli suurimmaksi osaksi vielä pimennossa.

Seuraavissa postauksissa käydään Montenegron entisessä pääkaupungissa Cetinjessä sekä kauneudestaan kuuluisassa Kotorin kaupungissa sekä ihaistellaan Budvan maisemia.

-Laura-

Previous Post Next Post

You Might Also Like

12 Comments

  • Reply Katja 11/08/2019 at 15:05

    Voi Montenegro on varmasti ihana, vanhempani ovat sitä kehuneet. Täytyy joskus itsekin päästä! Leppoisaa sunnuntain jatkoa!

    • Reply Lauran tarakalla 13/08/2019 at 17:26

      Moikka Katja! Kiitos kommentistasi! Montenegro oli kyllä tosi kiva ja sopivan edullinenkin. Suosittelen käymään! 🙂 Mukavaa alkanutta viikkoa! 🙂

  • Reply Hatkassa 11/08/2019 at 21:39

    Mukava kirjoitus, sähköjen katoaminen kuulostaa mahdollisuudelta seikkailuihin 🙂

    Esteettömyys liippasi läheltä, sillä olin itse ”avustelemassa” muutama viikko sitten tuolin kanssa liikkuvaa.

    • Reply Lauran tarakalla 20/08/2019 at 01:20

      Moikka! Kiitos kivasta kommentistasi! 😊 Sähkökatkos oli melko mielenkiintoinen kokemus, taas kokemusta rikkaampana! Esteettömyys on tosi tärkeä juttu ja vaikka itse pääsen liikkumaan normaalisti, ei se oli itsestään selvää. Nykyään kaikki uusi onneksi rakennetaan pääsääntöisesti esteettömänä, paitsi täällä Tampereella…

  • Reply Travelloverin Annika 15/08/2019 at 21:47

    Olin itse myös Budvassa kesällä ja halusin tulla kurkkaamaan, millaiset fiilikset sinulle siitä jäivät, koska minä en pitänyt paikasta oikeastaan lainkaan. Jos olen rehellinen, taisin haukkua sen omassa blogissani aika lyttyyn. 🙂 Hienoa, että se on esteetön. Tuollaisia asioita todella arvostaa, jos esteettömyydelle tarvetta. Kauas ei tarvitse rannasta lähteä, kun korkeuserot ovat isot. Itse asuin rinteessä, ja oli aika hikiset kotiinpaluut. 🙂

    • Reply Lauran tarakalla 20/08/2019 at 17:28

      Moikka Annika! Kiitos kivasta kommentistasi!
      Kävinkin lukemassa postauksesi jo ennen kuin ehdit kommentoimaan tänne, tosi jännä miten erilailla koit Budvan! Olin itse lomamielentilaltani melko kepein ajatuksin liikkeellä, joten viihdyin koko viikon hyvin Budvassa. Ymmärrän, jos kyseessä on matka jolla haluaa nähdä ja kokea mahdollisimman paljon, silloin aika Budvassa varmasti kävi vähän pitkäksi. Esteettömyyttä ei helposti tule ajatelleeksi, ennen kuin se tulee itselle jotenkin ajankohtaiseksi.
      Meilläkin oli majoitus melko korkealla rinteessä, ristus mikä hiki tuli aamuin illoin sitä kiivetessä!

      t. Laura

  • Reply Merja / Merjan matkassa 16/08/2019 at 15:31

    Kävin Montenegrossa viime kesänä päiväretkellä Dubrovnikista. Budva oli yksi niistä kohteista, joissa kävimme. Ehdimme syödä siellä (rannasta löytyi tosi hyvä ravintola) ja kierrellä vanhassakaupungissa. Kovin kummoista mielikuvaa noin lyhyessä ajassa Budvasta ei tullut. Montenegrossa oli todella kaunista, joten sinne voisi mennä joskus lomailemaan ihan ajan kanssa 🙂

    • Reply Lauran tarakalla 20/08/2019 at 17:35

      Moikka Merja!

      Kiitos kivasta kommentistasi! Itse tykkäsin kovasti Budvasta ja sen rennosta elämänmenosta ja kiireettömyydestä. Siellä tuntui, että pystyi oikeasti rentoutumaan ja vain nauttimaan olostaan. Jos haluaa nähdä ja kokea mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa, ihan viikoksi Budvassa ei ehkä riitä aktiviteettiä. Mulle jäi kyllä sellainen tunne, että haluan vielä palata Budvaan ja Montenegroon. Toinen osa reissusta tulee vielä tällä viikolla ulos, pysy kuulolla! 🙂
      t. Laura

  • Reply Elina 17/08/2019 at 13:03

    Budva on kyllä kaunis ja tunnelmallinen kaupunki, tykkäsin kans! 🙂

    • Reply Lauran tarakalla 20/08/2019 at 17:37

      Moikka Elina! Kiitos kivasta kommentistasi!

      Budva oli tosi kaunis ja kiva paikka kiireettömälle viikon lomamatkalle. Toinen osa Budvan reissusta tulee vielä tällä viikolla blogiin. Maisemat olivat todella kauniit ja ainakin mua kutkuttaa, miltä naapurivaltiossa Albaniassa mahtaa näyttää…
      t. Laura

  • Reply Suvi / Suvin matkassa 18/08/2019 at 09:48

    Montenegro on itsellä vielä kokematta, mutta monet sitä kehuu. Budva ainakin kuulostaa kivalta paikalta. Ehkä ensi kesänä sitten suuntaamme tutustumaan Montenegroon ja sen viereisiin maihin 🙂

    • Reply Lauran tarakalla 20/08/2019 at 17:42

      Moikka Suvi! Kiitos kivasta kommentistasi!

      Montenegro oli kyllä todella kaunis ja Budva lomakohteena tosi kiva, varsinkin yhdistettynä vierailuun Kotorissa! Kotor oli todella kuuma kattila varsinkin hellekelillä, sinne kannattaa mennä ehdottomasti keväällä tai syksyllä. Montenegrossa turismi ei ole vielä ihan niin pitkällä kuin vaikka Kroatiassa ja itse ainakin tykkäsin kun joka ravintolasta ei vedetty hihasta sisään. Muakin kiinnostaisi lähteä käymään ainakin naapurivaltio Serbiassa sekä Albaniassa ja ne pystyy hyvin yhdistämään esimerkiksi viikon Montenegron matkaan päiväreissujen muodossa.
      t.Laura

    Leave a Reply