Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

syntymäpäivä

Ennen kuin täytän 30, minä…

1. Aion valmistua maisteriksi.
Mulla on kandidaatin tutkinto viittä vaille kasassa, ja syksyllä alkaa maisteriopinnot. En aio ottaa liikaa paineita opinnoistani, eikä mua haittaa kirjottaa gradua pitkään. Tavoitteeni kuitenkin on neljän vuoden aikana saada ne maisterin paperit käteen. Ja mustahan tulee siis filosofian maisteri, koulutusohjelmana viestintätieteiden monialainen maisteriohjelma.

2. Aion suunnitella vakavasti ajankohtaa perheen perustamiselle.
Lapset ja oma perhe ovat mun elämäni suurin haave, ja haluan ennen kolmekymppisiäni olla tietoinen siitä, missä vaiheessa tätä haavetta aletaan toteuttamaan. Toteutus voi olla vasta vaikka kymmenen vuoden päästä ajankohtaista, mutta ihan hedelmällisyysfaktojenkin takia haluan käydä sen the keskustelun ennen kolmenkympin rajapyykkiä.

3. Aion perustaa oman toiminimen.
Tätä olen pyöritellyt mielessäni pitkään. Haluan perustaa toiminimen ja tehdä freelancerina keikkaa, mutta en vielä tiedä, milloin on tarpeellista ja järkevää perustaa toiminimi. Toistaiseksi verokortilla on pärjännyt hyvin, mutta jossain vaiheessa toivottavasti siihenkin tulee piste vastaan. Toiminimen voisin perustaa vaikka heti, jos olisin perehtynyt tarpeeksi yrittäjyyden kaikkiin kiemuroihin.

4. Aion olla sinut oman kroppani kanssa.
Tai ainakin enemmän sinut mitä nyt. Pakko vaan on hyväksyä, ettei 20-vuotiaan ja 30-vuotiaan vartalo vaan millään näytä samalta, ja se on hyvä asia. Mun kroppa on muuttunut paljon jo tässä viiden vuoden sisällä, eikä muuttuminen tule pysähtymään tähän. Voin joko surkutella tai voin hyväksyä asian.

puhalluskukka 3

5. Aion hankkia kummilapsen ulkomailta.
Mulle hyväntekeväisyysjärjestöihin lahjoittaminen on tärkeää. Nyt en ole vuoteen lahjoittanut mihinkään rahaa, mutta sitä ennen parin vuoden ajan laitoin noin 20 euroa kuussa lahjoituksiin. Oma kummilapsi Unicefin kautta on ollut pitkään suunnitelmissa, ja ennen kolmeakymppiä tämä pitää toteuttaa. Hyväntekeväisyyteen lahjoitettu raha tai aika ei mene ikinä hukkaan.

6. Aion matkustaa Pohjois-Amerikkaan.
USA on aina kiehtonut mua, mutta sinne matkustaminen tuntuu hirveän vaikealta ja vaivalloiselta. Pitkät lentomatkat ja kun ei sinne nyt viikoksi kannata lähteä. Kanada on tietyllä tapaa kiehtonut jopa USA:a enemmän, sellaisella lämpimällä ja kotoisella tavalla. Meksikossa taas asuu yksi mun parhaista ystävistäni, jonka kotimaassa haluaisin palavasti käydä. Ennen 30-vuotista syntymäpäivääni haluan olla käynyt edes jossain näistä paikoista, huolimatta lentomatkan pituuksista tai lomapäivien määrästä. Kaikki on järjesteltävissä.

7. Aion olla ekologisempi ja vegaanisempi kuin nyt.
Pyrin jo nyt tekemään ympäristöystävällisiä valintoja elämässäni, mutta kehitystä tulisi tapahtua koko ajan. Toivon, että yli kolmekymppisenä olen kokopäivätöissä käyvä, jolloin rahatilanne sallii myös paremmin erilaiset ekologiset ratkaisut. Sitä ennen haluan siirtyä pienissä asioissa kohti ekologisempaa ja vegaanisempaa elämää, joten ennen seuraavia pyöreitä vuosia tulisi mulla olla jo jotain konkreettista kasassa.

Nuo ovat tavoitteita, joita asetan itselleni. Mietin pitkään joidenkin asioiden kohdalla, mutta päädyin jättämään niitä pois listasta, sillä ylläoleva lista on oikeasti sellaisia realistisia tavoitteita, jotka haluan tavoittaa. Sen lisäksi ajattelin kertoa muutamia tavoitteita, jotka ovat enemmän kategoriaa olisi kiva, mutta ei pakollista.

puhalluskukka 2


Nämä asiat olisivat kivoja, mutta eivät pakollisia:

Oman asunnon ostaminen. Olisi kiva lopettaa vuokran maksaminen ja ostaa ihan oma koti, jonka seinille saa kiinnittää tauluja tai vaihtaa kylppärin tapetit kaakeleiksi keltään lupia kyselemättä. Toisaalta viihdyn vuokralla hyvin, eikä omaa asuntoa kannata mielestäni ostaa vaan, koska nyt on jo pakko. Parempi odotella rauhassa sopivaa hetkeä.

Naapurimaiden koluaminen ja Euroopassa matkustelu. Milloinkohan mä en haluaisi matkustaa? Naapurimaat olisi ihana käydä läpi, hävettää myöntää, etten tällaisena matkustelufriikkinä ole käynyt Norjassa enkä Venäjällä. Etelä-Ruotsissa olen jonkin verran seikkaillut, mutta esimerkiksi Ruotsin itärannikko houkuttaa kovasti vierailulle. Pietari ja Moskova kuuluu mun bucket listille, samoin Oslo ja Norjan pohjoisosan maisemat, joita on saanut katsella viime aikoina Instagramista kateuden ja kyllästymisen rajalle asti.

Isompaan kaupunkiin muuttaminen. Asun nyt Vaasassa, joka on noin 66 000 asukkaan aivan ihana merenrantakaupunki. Jos mieli tekee, Vaasaan voi hyvin jäädä ja varsinkin myöhemmin palata. En siis näe mahdottomana asettua aloilleen Vaasaan. Kuitenkin olisi kiva ja todennäköistäkin muuttaa täältä isompaan kaupunkiin, jossa työmahdollisuudetkin ovat laajemmat. Säännöiksi ollaan laadittu, että isompaan kaupunkiin ja ei Vaasaa pohjoisemmaksi. Muuten vaihtoehdot ovatkin aika lailla avoinna.

Nähdä saimaannorppia. Voin kuvitella, että yllättävän harva suomalainen on nähnyt meidän uhanalaisia eläimiä muuta kuin norppaliven kautta. Olen pitkään haaveillut reissusta Itä-Suomeen, ja itseasiassa olen katsonut hotellinkin valmiiksi aika päiviä sitten, haha. Olisi ihana tutustua toiseen puoleen Suomesta ja nähdä niitä ihania saimaannorppia, nyt kun niitä vielä on jäljellä. Ja se etukäteen katsomani hotelli on muuten Järvisydän, katsokaa nyt noita puitteita!

puhalluskukka 1


Tässäpä hyvä lista, johon palata neljän (!) vuoden päästä. Onko teillä tavoitteita ennen seuraavia pyöreitä vuosia ja kohtaavatko ne tavoitteet mun listani kanssa? Oletteko toteuttaneet jotain mun tavoitelistaltani?

Haaveet eivät sittenkään kaatuneet, vaikka täytän jo 26

Täytän huomenna 26 vuotta. Voin myöntää: poden pientä ikäkriisiä. Ajoittain jopa niin kovaa, että pieni ikäkriisi on suurta vähättelyä.

Ajattelen, että 26-vuotias on jo hirveän vanha. Silloin mennään kuitenkin selvästi lähempänä kolmeakymppiä, kun taas kaksvitosena pysty vielä uskottelemaan itselleen kuuluvansa parikymppisten joukkoon. Ja kolmekymppinen taas on – no, se on jo niin aikuinen.

Vertailen helposti itseäni muihin. Omiin kavereihin, perheenjäseniini, poikaystävääni. Mietin, minkä ikäisenä isosiskoni on saanut esikoisensa, ja jos äitini jalanjälkiä seuraisin iän puolesta, olisi minulla jo jälkikasvua ja sormus sormessa. Monet kaverit näyttävät yhtäkkiä menneen naimisiin, ja osa päivittää kuvia lapsistaan tiuhempaan tahtiin kuin omasta naamastaan. Poikaystävällä taas on oman alan työ, kun mä yritän miettiä, hakisinko vaate- vai ruokakauppaan töihin opiskelujen ohelle.

Joskus kuvittelin, että mun pitäisi olla saavuttanut kaikenlaista tähän ikään mennessä. Kuvittelin, että totta kai olen naimisissa, mulla on oma talo ja pari lasta. Olisin töissä urheilutoimittajana Ylellä. Sitä ennen olisin toteuttanut kaksi haavettani: tehdä vapaaehtoistyötä Afrikassa ja työskennellä ulkomailla. Pyörittäisin arkea uraa luovana perheenäitinä.

synttärit 26v 1synttärit 26v 3 ja 4synttärit 26v 2

Nyt vähän naurattaa, sillä kuvitelmat eivät menneet ihan nappiin. 26-vuotiaana en ole naimisissa, enkä edes kihloissa. Lapsia mulla ei ole yhtään eikä vielä hetkeen suunnitelmissakaan. Asun edelleen kerrostalossa vuokralla. Ylelle en ole vielä päässyt, mutta toimittajan töitä teen. Tosin kesätöinä ja freelancerina, eli en ihan kuvittelemallani vakipaikkauraohjus-tavalla.

Sen sijaan mulla on aivan ihana vuokrakaksio, jossa asun maailman parhaan poikaystävän kanssa. Oon päässyt tekemään monipuolisesti töitä, ja yritän koko ajan tunkea enemmän jalkaa väliin journalismin maailmaan. Haen kuitenkin vielä tietoa siitä, mikä olisi se mun lopullinen the työpaikka.

Haaveissa on edelleen toimittaja, mutta missä kanavassa, on vielä mysteeri. Mun arki on kuitenkin aika kaukana mistään kiireisen perheenäidin elämästä. Kiirettä kyllä on, mutta se johtuu lähinnä opiskelun ja osa-aikatöiden yhdistämisestä. Nuo kaksi muuta haavetta sen sijaan on toteutunut. Tein kaksi kuukautta vapaaehtoistyötä Keniassa ja olin toimittajan töissä Ruotsissa viisi kuukautta.

Nyt mulla on suunnitelmia, mitä haluan olla saavuttanut ennen kuin täytän 30. Niistä kirjottelen ihan oman postauksen. Jotkut niistä ovat realistisia ja jotkut enemmän olisi kiva, mutta ei pakollista -luokkaan kuuluvia. Vaikka en olekaan saavuttanut tähän hienoon 26 vuoden ikään mennessä kaikkea, mitä nuorempana kuvittelin, voin silti olla tyytyväinen. Olen saavuttanut kaikkea muuta hienoa ja olen siinä tilanteessa, että tästä on erittäin hyvä jatkaa eteenpäin. 

Tervetuloa 26 vuoden ikä, ehkä mä olen jo valmis.