Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

korona

DIY koronatesti ja muita viikon kuulumisia

Heippa!

Tänään on taas videon aika. Yritin tehdä my week -videota, mutta kipeänä ei lopulta huvittanut kuvata niin paljon eikä aiheitakaan riittänyt koko videon pituudelle, otin videoon pätkiä parin viikon sisältä.

Mitä koronatestiin tulee, niin tosiaan pääsin kokemaan uuden tavan tehdä se – sain nimittäin itse työntää tikun omaan nenääni. Tukholmassa on mahdollisuus tilata koronatesti kotiin, uskoakseni resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkien testaukseen terveyskeskuksissa joten testi tehdään kotona itse. Tilaus tehdään sovelluksen kautta ja 1-7 päivän sisällä testi tuodaan taksilla kotiovelle. Teet testin ja taksi hakee sen noin puolen tunnin kuluttua. Testin vaihto tehdään kontaktittomasti ja turvavälit muistaen. Testin tekeminen oli jännittävää, mutta sain sen lopulta hoidettua. Ainut miinus oli siitä, että ohjeet olivat pelkästään ruotsiksi. Mun oli vaikeuksia ymmärtää yhtä kohtaa, mutta mietin enemmän niitä, jotka eivät osaa ruotsia tämänkään vertaa.

Haluatko nähdä, miten koronatesti tehdään? Alla olevalla videolla pääset seuraamaan mun koronatestipähkäilyjä, sekä alkuun näkemään söpöjä eläimiä, joita käytiin katsomassa aiemmin. Ja mukana on myös maailman hämmentävin puhelu…

Kiitos jos katsot ja tilaat kanavan! Kerro kommenteissa mitä tykkäsit videosta. 🙂

Neljä kuukautta Tukholmassa asumista takana

Aika on vierähtänyt ihan hullua vauhtia eteenpäin. Oon asunut Tukholmassa nyt neljä kuukautta ja yhden viikon, eli jo yllättävän pitkän ajan. Aika tuntuu pitkältä siihen nähden, miten vähän olen tehnyt mitään arjesta poikkeavia asioita. Viimeksi kun asuin Tukholmassa, olin toukokuun alusta syyskuun loppuun eli viisi kuukautta. Kohta mennään jo samoissa lukemissa, mutta tekemisen määrä on ihan murto-osa viime kertaiseen verrattuna. Sillon tein paljon päiväreissuja työn merkeissä ympäri Ruotsia – nyt saan juuri ja juuri matkustaa työpaikalleni vuoroon, ja osa päivistä on pakko pitää etänä. Pandemiahan on siis tietysti syy tälle tekemättömyydelle, sillä jos oltaisiin normaalitilanteessa, olisin ottanut kaupungista ja maasta jo paljon enemmän irti. Tämä taitaa olla jo mun jokakertaista voivottelua, että olisipa kiva tutustua Tukholmaan paremmin, joten jätetään asian puiminen tähän ja siirrytään seuraaviin asioihin.

Hallinnolliset asiat kunnossa

Viime päivitykseen verraten mulla on vihdoin asiat kunnossa. Sain nimittäin ID-kortin, jonka avulla avasin sen himskatin pankkitilin. Ja nyt mulla on ihan oikeasti ruotsalainen pankkitili, johon sain heti lunastettua kolmen kuukauden palkkashekit ja oon ehtinyt saada jopa yhden palkan suoraan tilille maksettuna. Sain pankkikortinkin jo! Voi tätä ilon ja onnen päivää. Vihdoin mun ei tarvitse elää säästöillä, vaan mulla on tuloja, ja pääsen niitä jopa käyttämään. Kyllä voi arjen onnellisuus olla pienestä kiinni.

Nyt mulla on pankkitili, ruotsalaisen viranomaisen myöntämä henkkari eli mun tapauksessa ID-kortti sekä BankID-tunnukset. Eli olen siis olemassa ja osa yhteiskuntaa myös itse saamieni hyötyjen kautta enkä vain kovaa veroprosenttia valtiolle maksavana. Hashtag ihmisarvo palautettu.

Suurin kultturishokki oli semla

Mun eka semla-tarina on monelle Ruotsiin muuttaneelle tuttu, eli tyypillinen sekoitus sämpylää tarkoittavista sanoista. Riikinruotsiksi fralla tarkoittaa sämpylää ja semla kermaista pullaa. Suomenruotsiksi taas semla on suolainen sämpylä, joten tottakai olen yrittänyt tilata ostsemlaa, mikä on saanut paikalliset hymähtämään. En sentään juustoa ja kermavaahtopullaa yritä tarkoituksella yhdistää.

Helmikuussa vastaan tuli kuitenkin tilanne, jota kutsuin vitsaillen suurimmaksi kulttuurishokikseni. Nimittäin näin työpaikallani ihan mahtavia laskiaispullia jääkaapin täydeltä, ja kaikki kehuivat, että nämä semlat ovat niin hyviä, kannattaa maistaa. Olin jo vesi kielellä suunnittelemassa nopeaa kahvi-pulla-hetkeä ja ihailin isoja, kermaa tursuavia pullia. Kunnes. Meidän suomalaisten laskiaspulla, fastlagsbulle, on perinteisesti hillotäytteinen, mutta kauhukseni sain kuulla ruotsalaisen semlan sisältävän aina mantelimassaa. En ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt, miksi pilata hyvä pulla mantelimassalla. Pettynein mielin päädyin lopulta kauhomaan kermavaahdon sisältä kaikki mantelimassat pois, ja palauttamaan sitten vaahdot erittäin runneltuun pullaani. Onni onnettomuudessa on se, etten mennyt haaveideni mukaisesti mihinkään kahvilaan tilaamaan isoa ja herkullista semlaa. Mikä pettymys se olisikaan ollut.

Kevät on saapunut kaupunkiin

Nämä ystävänpäivänä otetut lumimaisemista täyttyvät kuvat tuntuvat olevan jo toisesta maailmasta, sillä maisemat ovat muuttuneet radikaalisti muutaman päivän sisällä. Noin kolme viikkoa putkeen maassa olleista lumista sulivat viimeisetkin rippeet pois, ja parissa yössä Tukholmaan saapui kevät. Maa on täysin kuiva, lunta ei näy edes tienpenkoissa, aurinko paistaa ja taivas on kirkkaan sininen. Kävelyllä käydessämme kevättakki oli liikaa, ja lopulta ulkoilmakahvilan pöytään istahtaessamme oli takit riisuttava pois hien valuen norona pitkän niskaa. Asteita oli mittarin mukaan kaksitoista, mutta suoraan porottava aurinko ja tuuleton sää sai ilman tuntumaan uskomattoman lämpimältä päivän ollessa vielä helmikuun puolella. Ihanat kevätsäät ovat jatkuneet, ja sain kertarysäyksellä siirtää talvikengät -ja takin kaappiin takatalvea odottelemaan. Uskon sellaisen tulevan, mutta nyt aion nauttia näistä upeista kevätsäistä täysin siemauksin – tuntuu samalta, kuin Vaasassa toukokuussa.

Olo on outo mutta hyvä

Outo, siksi että ei saa tehdä mitään, tai siltä se edelleen tuntuu. Voisin vaihtaa tuohon oudon tilalle paljon negatiivisemman sanan, sillä kovaa koronaväsymystä on ollut ilmassa (ei sentään sen oikean viruksen aiheuttamia oireita, siltä olen toistaiseksi säästynyt). Rajoitukset kiristyy sekä Ruotsissa että ympärillä, ja toukokuun Oslo-visiitti tuntuu lipuvan yhä kauemmas ja olevan mahdoton toteuttaa. Olen käsi ojossa rokotusjonossa heti, kun vuoroni tulee, mutta se saattaa venähtää kesään asti. Enemmän silti ärsyttää somessa ja mediassa pyörivä jatkuva negatiivinen ja suorastaan raivoisa koronakeskustelu. Ah, ei mennä siihen. Onneksi keväiset ilmat antavat toivoa siitä, että pikkuhiljaa pystyy taas asioita alkaa tekemään, kun ulkona hengailu muuttuu mukavammaksi.

Yleisesti ottaen mulla menee ihan hyvin. Ja olen edelleen rakastunut Tukholmaan. Ja kävin yhtenä päivänä katsomassa lampaita ja uskalsin koskea varovaisesti vuohea. Kivaa pientä piristystä.

Vuosi 2020 – korona mahdollisti kaksi tärkeää muutosta

korona-positiiviset-jutut
korona-positiiviset-jutut

On sanomattakin selvää, että meillä kaikilla on takanamme erikoinen vuosi. Maailmanlaajuinen pandemia on aiheuttanut paljon harmitusta, huolta ja epävarmuutta. Maailmankirjojen mennessä uusiksi ja yhteiskunnan sulkeutuessa mun elämässäni avautui samalla pari ovea, joihin sisään astuminen on ollut mun parhaita päätöksiä koko elämäni aikana.

Vuosi alkoi kivalla viikonloppureissulla Uumajaan. Sillon ei tietenkään ollut vielä hajuakaan, että Ruotsi tulisi olemaan ainut ulkomaa, jossa vuonna 2020 tulen käymään. Nautin kovasti reissusta, elin aika tavallista arkea ja suunnittelin suurella innolla huhtikuulle Latvian matkaa.

Maaliskuussa olin Rovaniemellä siskon pojan ristiäisissä. Ennen matkaa mietin, että mitä jos junayhteydet lopetetaan ennen kuin päästään takaisin Pohjanmaalle. Ajatus ei kuitenkaan tuntunut kovin todennäköiseltä, sillä mitään sulkuja ei ollut vielä tehty. Ristiäisten aikana kuitenkin puhelimeen kilahti sähköposti yliopistolta – kampus on suljettu ja kaikki opetus siirtyi välittömästi etäopetukseksi.

korona-positiiviset-jututkorona-positiiviset-jutut

Kevät oli omituista ja omalla tavallaan rauhallista. Opiskelu oli sekavaa, sillä kurssien muuttuessa nopeasti etäopetukseen olivat niin opettajat kuin opiskelijatkin alkuun vähän pihalla. Yhdestä kielen kurssista esimerkiksi loppui opetus kuin seinään, ja alkeiskurssi piti vaan tenttiä itsenäisen opiskelun jälkeen. Toisen kielen kurssista taas tentti lykkääntyi puolitoista kuukautta eteenpäin, jolloin pitkän ajan puhumattomuus kostautui suullisessa tentissä. 

Sain myös töistä osa-aikalomautuksen, enkä opiskelijana saanut mitään tukea tai korvausta kadonneen palkan tilalle. Hampaita kiristellen käytin Latvian matkaan suunnitellut säästöt elämiseen.

Muuten keväällä nautin kotona olosta. Sisustimme ja rakastuin kotiini. Kuljin paljon luonnossa, tein pitkiä kävelyitä ja annoin itseni rentoutua kotona luvan kanssa.

Kevään lopussa aukesi ensimmäinen iso ovi. Tulimme lopputulokseen lemmikkipohdintojemme kanssa, ja haimme Vaasan Kissatalon kotihoitopaikasta kotiimme 3-vuotiaan kollin. Fredi on vapaalla kädellä piirretty, upean näköinen ja luonteinen kissa. Tässä suhteessa koronatilanne antoi meille suotuisan sivellyksen kohti lopullista päätöstä. Tiesimme molemmat olevamme etätöissä kotona ainakin seuraavat kolme kuukautta, joten meillä olisi hyvin aikaa annettavana Fredille ja antaa hänen totutella uuteen kotiinsa ja meihin. Meille oli nimenomaan tärkeää, että saamme alkuun paljon aikaa uuden perheenjäsenen kanssa, ja siihen koronatilanne antoi mukavan potkaisun.

korona-positiiviset-jutut
korona-positiiviset-jutut

Kesä meni toimittajan töitä kotitoimistosta tehdessä, ulkoilmasta nauttiessa ja Frediin tutustuessa. Reissattiin Pohjanmaalla ahkerasti ja yritettiin käydä kaikki kunnat läpi. Aika simppeli kesä. Yksi päivä tosin muutti loppuvuoden suunnan täysin – se päivä, kun aloimme puhumaan muutosta ulkomaille.

Syksy tuli, ja lokakuussa toinen suuri ovi avautui. Pakkasimme tavaramme ja muutimme Tukholmaan. Ja nyt täytyy sanoa, että lopulta koronatilanne sekä hankaloitti käytännön asioita mutta mahdollisti muuttomme. Meillä molemmilla on vielä opiskelujemme maisterivaihe kesken. Koronan sulkiessa yhteiskunnan ovat meidän opintomme olleet pelkkää etäopetusta maaliskuusta lähtien. Pystymme siis suorittamaan loput kurssit etänä ainakin toistaiseksi. Tämä oli yksi ratkaisevista askelista muuttopäätöksestä – eli kiitos sulkeutunut yhteiskunta, että muutimme ulkomaille. Normaalitilanteessa tuskin olisimme lähteneet, ainakaan ihan yhtä kevyesti.

Loppuvuosi onkin mennyt tutustuessa uuteen kotimaahan ja kotikaupunkiin ja opetellessa elämään täällä. Vaikka koronan vuoksi vuosi on osittain ollut ihan paska, niin lopulta oon nauttinut tästä vuodesta eri lailla kuin yleensä. Ja se tosiaan toi mulle kaksi mahtavaa asiaa mukana, ulkomaille muuton ja maailman rakkaimman perheenjäsenen. <3

Mitä poikkeuksellista, positiivista koronavuosi toi sulle?

Kuukauden ekoahdistus: Ostakaa, kuluttakaa, hysterisoikaa!

Kulutushysteria on yksi pahiten ja nopeiten maapalloa tuhoava asia. Ihmisten ilmastotietoisuuden lisäännyttyä viime vuosina on kulutushysteriaa vastaan ollut paljon puhetta ja tekstiä ympäri mediaa, ja keskustelun myötä ihmisten ajatusmaailma onkin alkanut kääntyä positiivisempaan suuntaan. Nyt koronakriisin puhjetessa en voi olla miettimättä, mitä tästä seuraa myös kulutuksen kannalta.
 
Joka puolella toitotetaan, miten nyt erityisesti pienyrittäjiä pitää tukea. Olen täysin samaa mieltä, ja itsekin haluan osallistua omalta osaltani tukemaan yrittäjiä. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että tämän käskyn varjolla ostetaan taas mielettömät määrät materiaa, jota ei oikeastaan edes tarvita. 
 
Toivon, että nyt esiin nousisivat ekologisia valmisteita käyttävät yrittäjät muovikrääsän myyjien sijaan. Ilokseni olen nähnyt jo parin ekologisen verkkokaupan mainostavan poikkeavalla lauseella; tue meitä ostamalla vain, jos tarvitset jotain.

kuukauden ekoahdistus kulutushysteria 1

 
Vaikka kuinka haluat tukea pienyrittäjiä, en kuitenkaan suosittele sen varjolla ostamaan ihan mitä tahansa. Ehkä tämän kriisin aikana ne maapalloa enemmän kuluttavat yritykset jopa voisivat karsiutua pois, ja markkinoille tulisi enemmän kestäviä ja vastuullisia valintoja tekeviä yrittäjiä. Niitä kuitenkin pitkäjänteisesti katsoen tarvitaan enemmän.
 
Käy siis edelleen läpi pääsi sisällä listaa siitä, tarvitsetko tuotetta oikeasti, ennen kuin ryntäät sen ostamaan vain taloutta tukeaksesi. Turha ostos pelastaa yritykseltä ehkä puolikkaan päivän, mutta tuhoaa maapalloa aivan samalla tavalla kuin ennen koronakriisiäkin. Esimerkiksi vaatteita ostaessa suosittelen edelleen käyttämään tätä ohjeistusta ostopäätöstä tehdessä.
 
Mua vähän myös ahdistaa tässä kriisissä se hirveä hamstraaminen. Ostetaan kaupan hyllyt elintarvikkeista tyhjäksi ja unohdetaan lopulta puolet ostoksista lojumaan kaapin pohjalle, kun huomataan ruokamäärän olevan täysin ylimitoitettu parin viikon karanteenille. Onneksi ihmiset ostavat edes säilykkeitä, mutta kyllä niissäkin parasta ennen -päiväys tulee jossain vaiheessa vastaan. 
 
On myös harmittanut lukea sosiaalisesta mediasta ihmisten itkua lihan hamstraamisesta niin, että itkijät voivottelevat kun he tarvitsevat lihaa ja voi voi nyt ei voi syödä mitään. Jepjep, näinhän se on. 
 
Joka tapauksessa, hysteerinen kuluttaminen on tässä tilanteessa aivan yhtä typerää kuin aiemmissakin tilanteissa. Ahdistaa, miten älyttömäksi ihmisten touhu menee. Jos säästät ilmastoa sillä, että joudut koronan vuoksi perumaan ulkomaanmatkasi, älä osta tilalle monta kiloa krääsää ja roskiin menevää ruokaa. Kuluttamista ei tarvitse kompensoida uudella kuluttamisella.

kuukauden ekoahdistus kulutushysteria 2


Kuukauden ekoahdistus -postaussarjan uusi postaus ilmestyy joka kuun lopussa. Sarjassa käsittelen ajankohtaisia tai muuten vaan omassa mielessäni pyöriviä ajatuksia erilaisista ekologisuutta koskevista asioista. Tarkoitus on herättää keskustelua, joten kommentoi rohkeasti teksteistä heränneitä ajatuksia. Keskustelen mielelläni ekologisista asioista hyvässä hengessä!
 
Sarjan aiemmat postaukset: