Suomen kieli

Hei! Mie kirjotan tätä postausta nyt päivän myöhäsä mutta ei se haittaa. Ei se ole nii nuukaa, kuhan joku päivä saa julukastua. Mulla on ollu aika palijon kiirettä tässä viime päivinä joten ihan kaikkea en oo kerenny. Mutta nyt mie tulin kirjottaa teille vähän kuulumisia.

Tännää mie olin töisä ja gradutapaamisesa. Mulla oli opponointi nii oli pakko oikiasti keskittyä, joten mie pidin ruokatauon sillon. Pääsin tänään töissä tekemään yhtä aivan uutta juttua, sellasta digireportterin pestiä mikä on ihan vasta perustettu. Oli kyllä mukava päästä kokkeilee tuota hommaa. Tykkään tosi paljon tuosta uutistoimittajan hommasta mutta radio on niin monipuolinen ala että sielä on palijon muutaki ku pelekkää uutisten tekoa ja lukua.

Gradun kanssa ei mee aivan yhtä hyvin, jotenki vähä tökkii koko homma ja vaikia saaha tehtyä. Jotenki motivaatio aika hukasa sen kanssa. Mie en oikein tiiä että mikä siihen auttais, ei varmaa oikee mikkää, paitti että joku kotitonttu tekis sen työn valamiiksi. Mulla on mielenkiintonen aihe, mutta tieteellinen kirijottaminen on aina jollaki tavalla raskasta. Eipä piä hättäillä sen kanssa nii kai siitä joskus valamis vielä tullee.

Mitähän muuta mie kertoisin? Eipä oikein oo mittään ihimeellistä. Seurataan tätä maailman menoa ja kattellaan millasia koronahelepotuksia alakaa tulla. Ei varmaan ennää kuitenkaa kiristy nuo rajotukset vaan päinvastoin tässä ootellaan että ne alakais helepottaa pikku hilijaa. Ens viikolla pitäis aueta museo ja sinne mie haluan kyllä ehottomasti mennä heti kun vaan pääsee. Ootan, että siellä kansallismuseossa on vähintään sama meininki ku Night at the Museum -leffasa. Rooseveltit ja kaikki.

Eipä tässä sen kummempaa, mie jatkan täällä keskiviikon viettoa ja yritän keksiä teille jotaki kivvaa matkapostausta taas. Ja pitäis videokin editoija, katotaan jos saisin sen viikonlopuksi. Palijon on hommaa mutta onneksi kivoja juttuja!

Fiilikset postauksen kirjoittamisesta: Täähän oli hauskaa! Lapin murre on mun toinen ns. kotimurre, asuin Rovaniemellä viitisen vuotta ja jotain jäi kyllä ympärillä kuullusta murteesta mieleen. Jotain jäi myös omaan suuhun, ja ne puolet korostuu aina kun puhun vanhempien tai vaikka isovanhempien kanssa. Mie ja sie ei koskaan tuntunut oikealta, ja hassulta tuntu kirjottaakin ne. Tässä muuten taas huomasin saman jutun kuin turun murteen kanssa, että helpompaa olisi yrittää tätä puhua ääneen kuin kirjottaa. Saisi enemmän nyansseja ja äänenpainoja mukaan mitkä nyt jää kirjoitetussa tekstissä pois. Hoon päälle en lähtenyt edes yrittää kirjottaa ihan vaan jo siksi, että eri puolilla Lappia hoo kuuluu eri väliin, eli en kuitenkaan osaisi tehdä sitä oikein.

Toiveita seuraavasta murteesta?