Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Kenia

Postaus vieraalla kielellä: Jambo! Mambo?

Jambo! Mambo? Sijambo. Karibu yangu blog! 

Mimi ni Laura, wewe ni nani? Ninaishi Vaasa. Nimechoka… Nilikuwa kazini leo. Nina njaa kidogo. Samahani, ninaongea kiswahili kidogo. Napenda simba, Fredi, paka yangu, ni kama simba ngodo. Sijui kingine ningesema nini.

Asante sana na niwanatakia mchana njema.

Oma taustani swahilin kielen kanssa: Nyt päästiin kielistä vaikeimpaan! Tai no swahili on oikeastaan aika simppeli kieli, mutta ehdottomasti mun heikoin kieleni. Taustaa löytyy sen verran, että asuin kaksi kuukautta Keniassa, jonka viralliset kielet ovat swahili ja englanti. Luonnollisesti englannilla pärjäsin siellä paremmin, paikalliset kun ovat lähes poikkeuksetta kaksikielisiä. Vapaaehtoistyön alussa meille pidettiin pieni swahilin kielen alkeiskurssi, jossa opin joitain sanoja ja ilmaisuja. Yritin kehittää niitä ja toistella sanoja ja numeroita muiden perässä parin kuukauden ajan.

Swahili on siitä erikoinen kieli, että monet paikalliset vain puhuivat sitä, mutta eivät juurikaan kirjoittaneet. Tämän vuoksi munkin kirjoittaminen takkuaa. Tosin se takkuaa myös siksi, etten ole neljän vuoden aikana paljoa kielitaitoa ylläpitänyt. Olisi kiva opiskella swahilia lisää, sillä oikeasti pidin siitä kielestä! Rakenne tuntui simppeliltä ja tavuilla pelaaminen oli hauskaa. Mun lempisana swahiliksi on rafiki eli ystävä. Ja fraasi tietenkin hakuna matata!

Fiilikset postauksen kirjoittamisesta: Tää oli todella vaikeeta, mutta samalla hauskaa! Ostin Keniasta swahilin kielen oppaan, jossa oli hyviä lauseita, kuten My favorite food is ugali. tai The bad boy has died. Haluaisin kaivaa tän oppaan esille ja treenata taas mun swahilin alkeita.

Erikoisia asioita Keniassa

Postaus on julkaistu alunperin kesällä 2016 Keniasta palattuani. Postauksen kieliasua on paranneltu ja kuvat vaihdettu.

Kaksi kuukautta Keniassa asuessani ehdin nähdä hyvin monta uutta ja outoa asiaa tai tapaa, jotka ovat kenialaisille aivan peruskauraa. Osa näistä asioista pätee ympäri Keniaa, osa pelkästään maaseudulla ja osa taas kaupungissa. Asiat ovat mun itseni huomaamia ja omasta näkökulmastani kerrottu.

Ihmiset kantavat painavat tavarat päänsä päällä. Usein naisilla on pään päällä pieni kangas, joka on taiteltu ympyrän muotoiseksi, jämäkäksi alustaksi, ja alustan päällä on esimerkiksi painava ruukku, jota tuetaan toisella kädellä.

Maaseudulla naiset eivät ikinä pukeudu housihin, vaan käyttävät aina mekkoja ja hameita. Varsinkin kirkkoon mentäessä edes siistit housut eivät tule kysymykseen, vaan etikettiin kuuluu pukeutua helmoihin.

Lapsille puetaan fleecetakit päälle ja myssyt päähän myös sisällä. Lasten hikoilemista ei oteta kuuleviin korviin, ja vaatteiden vähentäminen sisällä aiheuttaa välittömän flunssan.


Kenialaiset ovat vakuuttuneita siitä, että kaikki sairastelut johtuu arkipäiväisestä säätilan muutoksesta. Mun suolistobakteerikaan ei voinut tulla ruoasta tai hygienian puutteellisuudesta, vaan syynä siihenkin oli climate change. Jopa Nairobin ja Mombasan välinen viiden lämpöasteen heittely voi olla syy kaikkiin sairauksiin. Kaikki, jopa lääkärit, ovat vakaasti tätä mieltä.

Kasvisruokavalio on maailman omituisin juttu. Maapallon ja luonnon säästämiseen liittyvät perustelut ovat täyttyä hölynpölyä, ja lihaa syömätön on jopa vähän törkeä nirsoilija. (Tavallaan ymmärrän tämän ajatuksen Keniassa, mutta silti hieman huvittavaa.) Kasvisruoka on usein esimerkiksi riisiä ja lihakastiketta, josta isoimmat lihanpalat on nypitty pois. Kana ja kala eivät ole lihaa.

Usein esimerkiksi ravintolan vessoissa ei ole vessapaperia. Joskus sitä saa henkilökunnalta pyytämällä, mutta usein oma vessapaperi on se ainoa mahdollisuus. Joistain vessoista löytyy käsisuihkut vessapaperin korvikkeena.

Käsiä ei koskaan kuivata pesemisen jälkeen. Tähän tarkoitukseen ei ole vessoissa pyyhkeitä tai käsipapereita.

Harva tiesi, missä Suomi sijaitsee, mutta jostain kumman syystä kaikki tuntuivat aina tietävän Ruotsin maantieteellisen sijainnin.

Sähkökatkoksia voi tulla koska tahansa. Ne kestävät parista tunnista useampaan päivään. Sama pätee vesikatkoksiin niissä talouksissa, joissa ylipäätään juoksevaa vettä on tarjolla.


Kaikissa vähänkin paremmissa paikoissa, kuten hostelleissa, aamupalalla on tarjolla kananmunia. Minulta ei koskaan kysytty otanko munia, vaan miten haluan kananmunani tänä aamuna – paistettuna, keitettynä, munakkaana vai omelettina.

Lapsia saa lyödä. Usein lapsia kuritetaan kepin avulla ulkona niin, että kaikki näkevät. Väkivallalla uhkailu on oiva keino saada lapset kuriin. Toinen rangaistuskeino on lukita lapsi moneksi tunniksi huoneeseen, esimerkiksi vessaan tai vyöllä kiinnitettynä sängyn jalkaan.

Osalla tapaamistani kenialaisista on älypuhelimet, joihin he ostavat krediittejä silloin, kun niihin on varaa. Useimmilla kuitenkin on joko älypuhelimen lisäksi varsinaisena puhelimena tai sitten ihan ainoana puhelimena vanha palikkamalli, usein Nokian kännykkä.

Lähes kaikki kenialaiset kuuluvat johonkin heimoon. Heimoilla on keskenään vahvoja stereotypioita toisista heimoista.

Ihmiset puhuvat joko todella hiljaa tai todella kovaa. Televisio ja musiikki huutavat aina täydellä voluumilla.

Muiden puolesta rukoilu tulee tehdä todella kovaäänisesti. Tämä johtuu siitä, että demonit poistuvat vain kovaa huutamalla, eikä hiljaa rukoileminen riitä häätämään niitä.


Kaikki puhuvat koko ajan rahasta. Raha tuntuu olevan paljon ihmishenkeä arvokkaampi, ja esimerkiksi maaseudulla varkaat poltetaan elävältä rangaistuksena teostaan. Mzunguilla eli valkoihoisilla oletetaan automaattisesti olevan setelikaupalla rahaa.

Maitoa myydän jauheena, jota kaadetaan veden joukkoon. Jauhetta säilytetään kuivien aineiden joukossa. Toinen vaihtoehto on uht-maito. Paikalliset jääkaapit eivät riitä pitämään tavallista maitoa kylmänä, mistä syystä myöskään juustoa tai jogurttia ei ikinä syödä.

Mistään kaupasta tai apteekista ei löydy korvatulppia! Niitä olisin tarvinnut useita kertoja. Myös suihkutettava hyttysmyrkky on aina loppu.

Vessassa usein pytyn tilalla on (joskus kaakeloitu) reikä lattiassa. Se huuhdellaan kaatamalla reikään vettä. Jos vessassa on oikea pytty, ei pytyn päällä ole ikinä muovista rinkulaa. Pytyissä ei yleensä ole toimivaa vetämissysteemiä, jolloin huuhtelu tapahtuu kaatamalla vettä pyttyyn.

Lääkkeet ostetaan yksi tabletti kerrallaan tarpeen tullessa. Kellään ei ole siis kotona varuilta esimerkiksi särkylääkettä.

Pihajuhlissa meidän kylässä isoista ulkokaiuttimista soi aina Justin Bieberin Sorry monta kertaa illan aikana. Kuulemma nairobilaisessa orpokodissa oli sama hittibiisi. (Tämä on siis vuodelta 2016, en tiedä mikä nykyään on the biisi.)


Lihaa on normaalia säilyttää yön yli ja vielä seuraavankin päivän huoneenlämmössä. Se on edelleen syöntikelpoista.

Kenialaiset kättelevät tavatessaan jonkun tutun tai tuntemattoman – siis joka ikinen kerta. Normaalin kättelyn sijasta se on enemmän paiskataan kättä -tyylistä. Jos vain suomalaiseen tyyliin moikkaat kättä nostamalla, olet epäkohtelias.

Kaikki osaavat puhua swahilia, mutta harvempi osaa kirjoittaa sitä. Kenialaisten toinen äidinkieli on englanti. Lisäksi jotkut puhuvat kolmantena äidinkielenään omaa heimokieltänsä.

Aina jonkun kompastuessa muut sanovat välittömästi sorry. Myös jos kerrot olevasi kipeä tai sinulla on haava, on ensimmäinen kommentti sorry.

Postaus on osa Travel Thursday -postaussarjaa. Julkaisen epäsäännöllisen säännöllisesti torstaisin matkailuaiheisia postauksia. Travel Thursdayssa muistellaan tehtyjen matkojen kohokohtia, kerrataan kummallisimpia matkamuistoja, vinkataan uusista kohteista sekä haaveillaan tulevista reissuista. Kaikki postaussarjan osat löydät travel thursday -tagin alta.

Välähdyksiä Afrikasta – kanoja bussin etupenkillä ja riita veneen kuvaamisesta

Kuten monet pidempään matkassa olleet lukijat varmasti muistavat, oon asunut muutama vuosi sitten Afrikassa pari kuukautta. Selailin sieltä kirjoittamiani postauksia, ja muistin paljon jo kertaalleen unohtuneita pieniä yksityiskohtia. Oon piilottanut sen aikaset postaukset, kun kuvat eivät enää toimi niissä normaalisti. Mietin kuitenkin niiden avaamista uudelleen esiin. Kiinnostaisiko teitä lukea niitä?

Halusin nyt jakaa teille pieniä välähdyksiä Afrikasta. Muutamia muistoja, satunnaisia yksityiskohtia. Toivottavasti pääsette hetkeksi mukaan kuumaan, kosteaan, afrikkalaiseen tunnelmaan.

Menin kahden muun suomalaisen ja parin kenialaisen kanssa paikalliseen minibussiin, matatuun. Pysäkillä oli muutama matatu, joiden kuskit melkein repesivät innosta nähdessään meidät. Kaikki halusivat meidät asiakkaikseen, joten meitä kirjaimellisesti revittiin ja työnnettiin joka suuntaan. Hässäkkä aiheutti nyrkkitappelun, jonka yhteydessä yhdestä matatusta hajosi peili. Kömmimme rauhassa yhteen matatuun ja katselimme ikkunasta kuskien riitaa arvokkaasta peilistä.

Matka Dar es Salaamista Mombasaan taitettiin tavallisella matkustajabussilla. Matkalla kuski pysähteli monta kertaa neuvottelemaan katukaupustelijoiden kanssa kananmunien ostosta. Lopulta munien lisäksi kuski päätyi ostamaan korillisen eläviä kanoja, jotka matkustivat muiden mukana etupenkillä. Bussin hajotessa tien laitaan viisi matkustajaa nousi ylös ja yhdessä kuskin kanssa korjasivat ongelman. Hakuna matata, ei ongelmaa.

Käveltiin rannalla ja pysähdyttiin kuvaamaan kauniin, hylätyn veneen luo. Kuvia ottaessa paikalle osui kerjäläisen näköinen mies, joka väitti veneen kuuluvan hänen enollensa. Tällä verukkeella meidän piti hänen mielestään maksaa hänelle palkkio, koska otettiin paikassa kuvia. Mulla meinasi tulla kunnon riita asiasta miehen seuratessa meitä ja vaatiessa rahaa. Tilanne loppui siihen, että kaverini antoi miehelle sata shillinkiä eli vajaa euron.

Mentiin katsomaan hostperheen lasten koulun päättäjäisiä. Lapset olivat valmistelleet hienoja ja kivoja esityksiä. Jossain vaiheessa, ilman mitään taukoa, esitykset alkoivat alusta. Katseltiin uutta esityskierrosta noin puoleen väliin, kunnes vähin äänin siirryttiin pois yleisöstä. En ikinä keksinyt syytä, miksi kaikki esitettiin kahteen kertaan samalle yleisölle.

Hostien luona katsottiin joka ilta samaa vhs-nauhaa. Kyseinen video oli hostien oman uskonnollisen yhteisön tekemä, ja siinä kuvattiin yhteisöä laulamassa ja tanssimassa. Ekalla kerralla video oli ihan hauska, ja sieltä piti tietenkin osoitella kaikkia tuttuja. Aina en iltaisin jaksanut katsoa samaa videoa, vaan olin makuuhuoneessa rauhassa. Toki volumet olivat niin kovalla, että edelleen kuulen päässäni Asante Jesus -laulun kaiun tätä muistellessani.

Kodin pihalla ollessa oli aivan tavallista nähdä kanoja ja tipuja kuljeskelemassa pitkin tunkioita syötävää etsiessä. Välillä vastaan tuli riutuneita lehmiä ja vuohia. Kerran kaupasta tullessani jouduin kääntymään tieltä takaisin, sillä vastaan tuli iso lauma vuohia, enkä uskaltanut ohittaa niitä.


Postaus on osa Travel Thursday -postaussarjaa. Julkaisen epäsäännöllisen säännöllisesti torstaisin matkailuaiheisia postauksia. Travel Thursdayssa muistellaan tehtyjen matkojen kohokohtia, kerrataan kummallisimpia matkamuistoja, vinkataan uusista kohteista sekä haaveillaan tulevista reissuista. Kaikki postaussarjan osat löydät travel thursday -tagin alta.