Kaupallinen yhteistyö: Globe Hope
Postaus on osa postaussarjaa Kohti vastuullisempaa vaatekaappia, jossa sukelletaan vaatekomeron syövereihin ja yritetään täyttää kaappi ekologisilla ja eettisillä vaatekappaleilla. Viime postauksessa esiteltiin Globe Hopen turvavyölaukut.
Muistatteko, kun esittelin teille aiemmin kaksi uutta turvavyölaukkuani? Molemmat Globe Hopelta, täysin kierrätysmateriaaleista tehtyjä kestäviä laukkuja? No, tuon postauksen jälkeen jäin vielä mietiskelemään, että mulla olisi tarvetta repulle. Kuten olen kertonut, mulla on yksi reppu, joka on kirppikseltä ostettu ja toimii hyvin. Se on kuitenkin aika pieni, eikä esimerkiksi läppärini mahdu sinne.
Saanko esitellä ratkaisun: Globe Hopen Riite-reppu.
Kierrätys- ja ylijäämämateriaalista valmistettu reppu
Kuten olette voineet huomata, olen hyvin mieltynyt turvavyökuosiin. Laukut saatuani törmäsin sattumalta Globe Hopen uuteen The Six Percent -kesämallistoon. Ja ihastuin päätäpahkaa noihin väreihin! Niin ihanan keväisiä ja kevyitä sävyjä, jotka kruunasivat jo ennestään tyylikkäät laukut. Katsoin kieli pitkällä vihreää Kaste-laukkua, mutta päätin olla fiksu ja jättää sen muiden tilattavaksi, koska en tarvitse kahta samanlaista laukkua. Silmiini osui kuitenkin Riite, jota olin ihastellut jo mustana. Riitteen kesäversio on kuitenkin mikäs muu kuin vihreä – ultimaattinen lempivärini, joka kuvastaa persoonani lisäksi koko brändiäni.
Riitteen on suunnitellut niin ikään Miisa Asikainen, kuten monet muutkin Globe Hopen tuotteet. Reppu on tehty kierrätysmateriaaleista – uudessa repussa ainoat uudet osat ovat metalliosat, kuten vetoketju. Materiaali on lajiteltu ja puhdistettu Suomessa ja reppu on valmistettu Suomessa. Turvavyöt ovat värjätty ja punottu käsin. Yksi kerrallaan reppu täytti kaikki vaatimuslistani kohdat.
Mikä on Globe Hope?
Monelle nimi Globe Hope on varmasti tuttu, mutta joukkoon mahtuu ehkä niitäkin, jotka eivät ole yrityksestä aiemmin kuulleet tai sen enempää perehtyneet. Tiivistän siis teille: Globe Hope on suomalainen yritys, joka myy tuotteita, joiden valmistus ei vaadi uusien raakamateriaalien käyttöä. Globe Hope myy vaatteita, laukkuja ja asusteita. Yritys kuvaa itseään vastuulliseksi, eettiseksi ja ekologiseksi.
Nuo edellä mainitsemani kolme termiä ovat nykyään hyvin suosittuja sanoja brändien keskuudessa, sillä vastuullisuus on nyt hitti. Osa vastuullisuudesta puhuva brändi saattaa silti enemmän harjoittaa viherpesua kuin oikeaa vastuullisuutta. Tehokas niksi varmistaa, kummasta on kyse, on etsiä yrityksen sivuilta tietoa tuotannosta ja vastuullisuusraportti. Globe Hopen sivulta löytyy nämä molemmat, sillä yritys haluaa todella olla läpinäkyvä kaikessa toiminnassaan. Mulle on tärkeää, että yritys viestii näistä asioista avoimesti. Piilottelusta tai epäselvästä viestinnästä tulee heti se fiilis, että jotain on pielessä. Globe Hope on saanut myös useita kunniamainintoja vastuullisesta työstään. Pidän siis itse Globe Hopea vastuullisena valintana.
Riite on tilava ja esteettinen selkäreppu
Arvostan repuissa ja laukuissa kovasti ulkonäköä, sillä se on tuotteissa ominaisuus, johon ensimmäisenä isken silmäni. Kuitenkin kerroin jo aiemmin tarvinneeni reppua yhteen nimenomaiseen asiaan, eli läppärin kuljettamiseen. Käyn välillä kirjastolla kirjoittamassa gradua, ja ainut reppu mihin saan läppärini mahtumaan, on olalle heitettävä kangaskassi. Koska kassissa täytyy kuljettaa muutakin, olen saanut hartiaani muistoksi ikävän punaisen kohdan aina läppäriä kangaskassissa kantaessani. Tästä syystä en oikein viitsi mennä läppärin kanssa kahvilaan tai kirjastoon kirjoittelemaan, vaikka kuinka haluaisin.
Yksi tärkeä ominaisuus Riitteessä on siis se, että läppärini mahtuu sinne sisälle ja paino jakaantuu tasaisesti selälle, jolloin se ei tunnu yhtä raskaalta kuin olalla kannettaessa. Riitteen esittelyssä on näkyvissä esimerkkejä tietokoneista, jotka mahtuvat Riitteen erilliseen läppäritaskuun. Omaa tietokonettani, Lenovon 15-tuumaista läppäriä ei ollut listassa, mutta tämä mahtuu repun erilliseen tietokonetaskuun. Jos ei mahtuisi, kuljettaisin sitä isommassa taskussa. Näiden lisäksi sisällä on myös toisella sivustalla iso vetoketjutasku.
Kompakti reppu viikonloppureissulle
Toinen asia, johon suunnittelin Riitettä käyttäväni, on viikonloppureissut. Tulen varmasti jossain vaiheessa käymään Suomessa viikonloppulomalla. Jos menen lentäen, tulee tavarani mahtua käsimatkatavarakokoon. Riite sopii siihen juuri passelisti. Pystyn pakkaamaan mukaani parin päivän vaatteet, tietokoneen ja matkaeväät. Tämä tuleekin olemaan varmasti mukana Suomen reissuillani, kunhan niitä joskus tulen tekemään.
Myös Ruotsin sisällä toivon tekeväni yhden yön reissuja, johon mukaan tarvitsen vaatekerroksen ja kameran. Riite tulee tarpeeseen siinäkin, sillä se on katseenkestävä ja vetää sisäänsä juuri sopivan verran tavaraa parin yön poistumisia ajatellen.
Olen pitänyt reppua nyt mukanani töissä, sillä kuljetan aina muun muassa eväsrasioita mukanani. Reppu onkin tullut jo useaan kertaan puheeksi, ja olen ylpeänä saanut esitellä sitä ja kuulla kehuja kauniista ulkonäöstä. Eikä ihme, sillä tämä on oikeasti esteettinen reppu! Musta on monikäyttöinen väri, mutta vihreään rakastuin. Molempia vaihtoehtoja on onneksi saatavana, jokaiselle siis jotakin.
Riite tuntuu myös ergonomiselta selässä. Erityisesti tykkään tuosta, että selkähihnojen lisäksi Riitteessä on päällä pienet kahvat, joista repun voi nostaa nopeasti silloin, kun ei ehdi heittää sitä selkään. Näin käy mulle ainakin yllättävän usein, esimerkiksi ruuhkaisesta metrosta poistuessa.
Mistä repun hinta koostuu?
Riite-reppu maksaa 300 euroa. Ensimmäinen ajatus on varmaan, että onpa kallis. Siltä se saattaa alkuun tuntua, mutta kannattaa miettiä hetki, mistä tuo ajatus tulee.
Ensinnäkin, olemme tottuneet todella halpoihin tuotteisiin erilaisten pikamuotiketjujen vuoksi. Halvat vaatteet ja laukut vaan yleensä kielivät siitä, että siksi että sinä maksaisit vähän, saa joku tuotantoketjussa hävyttömän pientä korvausta työstään. Tämä on syytä muistaa aina, kun kauhistelee vastuullisesti tuotettujen tuotteiden hintoja. Jos Riite maksaisi vaikka 100 euroa, jäisi työntekijöille pienempi osa käteen. Repun turvavyö on tosiaan värjätty ja punottu käsin. Tämä tarkoittaa, että tuohon työhön saa uppoamaan useita tunteja. Jos tuntipalkka halutaan pitää reiluna työntekijää kohtaan, kertyy jo pelkästään turvavyön värjäämisestä ja punomisesta kohtuullinen summa maksettavaa. Näin pikkuhiljaa joka puolelta kerääntyvät ne kulut, jotka lopulta kietoutuvat 300 euron myyntihinnaksi.
Toivon käyttäväni tätä reppua useiden vuosien ajan. Otetaan nyt oletukseksi, että Riite kestää aktiivisessa käytössä viisi vuotta. (Kannattaa muuten aina miettiä nämä niin, että millaista elämäsi on viiden vuoden päästä? Mun elämään toivottavasti kuuluu silloin esimerkiksi omistusasunto, vakituinen työpaikka ja mahdollisesti jopa lapsi, olen silloin itse 32-vuotias. Tuo tuntuu todella kaukaiselta, ja siksi on aika kiva ajatus, että Riite olisi mulla silloin edelleen käytössä). Tällöin maksaisit 60 euroa vuodessa vastuullisesti tuotetusta ekologisesta repusta, jonka tuotantoprosessissa kaikki osapuolet ovat saaneet asianmukaisen korvauksen. Ei tunnu enää yhtään niin pahalta, eihän?
Ymmärrän myös sen puolen, että kaikilla ei ole varaa laittaa juuri nyt kolmeasataa reppuun. Se on ihan ok. En kuitenkaan suosittele silti laittamaan sitä pariakymppiä johonkin epäeettisesti tuotettuun halpareppuun, joka hajoaa parissa vuodessa. Siinä tapauksessa suosittelen suuntaamaan kirpparille ja ostamaan omaan budjettiinsa mahtuvan repun, johon ei ole käytetty yhtään uutta raakamateriaalia, jos se on käytettynä ostettu. Vielä parempi on lainata tai roskalavailla tarpeellinen reppu joltain. Suosittelen kuitenkin miettimään, olisiko oikeasti varaa satsata laadukkaaseen ja kestävään reppuun, mutta ei vain halua käyttää tuota summaa yhteen tuotteeseen. Silloin voi mietiskellä, mikä siinä hinnassa tökkii ja mistä asioista itse on valmis maksamaan – vastuullisista työolosuhteista vai jostain muusta? 🙂
Mitä tykkäätte uudesta repustani? Onko Globe Hope teille tuttu merkki ja löytyykö omasta kaapista heidän tuotteitaan?
Reppu saatu Globe Hopelta somenäkyvyyttä vastaan.
Eläinperäisten tuotteiden käyttö ei ole mun arvojeni mukaista. Mun mielestä ihminen ei voi nostaa itseään eläimen yläpuolelle ja hyväksikäyttää eläimiä oman nautinnonsa tähden. Eläinten tehotuotanto on moraalisesti väärin. Vaikka Suomessa eläimistä pidettäisiin parempaa huolta kuin muualla, elävät ne silti käytännössä koko elämänsä vankeina ja ovat kasvatettuja vain tullakseen tapetuksi ihmisen hedonististen halujen tähden. Jonkun mielestä tää on ok, mun mielestä se ei ole oikein.
Joskus nämä asiat vaan unohtaa. Eläinperäisten tuotteiden käyttäminen arjessamme on niin normi, ettei sitä tule edes aattelleeksi, mikä on sen tuotteen todellinen hinta. Enemmän saa nähdä vaivaa sen eteen, jos ei halua käyttää eläimiä hyväkseen. Jos ei halua käyttää eläintuotteita, se tulee erikseen päättää ja tehdä siitä itselleen identiteetti. Siksi se on hankalaa. Kaverini kuvaili minulle näkemäänsä videoa, jossa pieni vasikka riistetään emoltaan ja viedään autolla pois. Lehmä juoksee auton perässä ja kiljuu kauhuissaan – hänen lapsensa on juuri varastettu. Tämän kuuleminen muljautti sydäntäni, mutta ei välttämättä muistu mieleen kesäpäivänä pehmistä syödessäni.
Tämä harmittaa siltä osin, että oma identiteettini on minulle tärkeä. Voin toki olla aidosti sitä mieltä, ettei eläimiä tulisi käyttää ihmisten tarpeisiin, mutta jos en voi kutsua itseäni vegaaniksi, jotain katoaa. Identifiointi auttaa minua itseäni oikeasti taistelemaan asioiden puolesta – mutta jos tosissani nousisin barrikadeille eläinten oikeuksien puolesta, saisin varmasti kuulla, että miksi en ole vegaani. Enkä jaksaisi käydä taistelua läpi kahteen suuntaan. Ja joo, voisin aina kertoa ”pyrkiväni noudattamaan vegaanista ruokavaliota” mutta se tuntuu jotenkin kankealta. Ja typerintä tässä nyt on se, että mietiskelen jotain identiteettiasioita, kun pointti on joku ihan muu eli eläinten hyvinvointi.
