Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ihastuttava Svedjehamn ja muut Mustasaaren parhaat palat

Muistaakohan joku vielä viime vuotista suunnitelmaani kiertää viime kesänä kaikki Pohjanmaan kunnat? Tavoitteena oli käydä kaikissa, ja kuten ehkä arvasittekin, tavoite ei toteutunut. Pandemia rajoitti paikkojen aukioloa ja koko kesää ei tehnytkään mieli istua autossa pikkupaikkoja kierrellen. Edelleen haluaisin kaikki nuo koluta läpi, mutta ehkä en niin tiiviisti, mitä suunnittelin. En ole kuitenkaan lainkaan harmissani siitä, ettei tavoitteeni onnistunut – en hae matkailussani täydellisyyttä, vaan hyvää fiilistä.

Ehdin postata viime vuonna Laihiasta, Pietarsaaresta ja Vöyristä. Sen jälkeen Pohjanmaalta postailu jäi, kun ajatukset siirtyivät Tukholmaan muuttoon ja kaikki energia meni järjestelyihin. Huomaan kuitenkin nyt erityisesti Vöyrin postauksen lukumäärien kasvaneen kesällä reippaasti, joten ajattelin, että ehkä myös Mustasaaren vinkeille on vielä kysyntää. Joten täältä pesee.

Mustasaarihan on kunta aivan Vaasan kupeessa, tai oikeastaan Mustasaari ympäröi Vaasaa. Monesti nämä kunnat sekoitetaan keskenään, mikä ei sinänsä ole ihme, sillä ne ovat jonkin verran fuusioiutuneet. Vaasa ja Mustasaari ovat pohtineet kuntaliitosta jo pitkään. Vaasa haluaisi yhdistää kunnat, Mustasaari pistää hanttiin. Suurimpana kiistakapulana on ruotsinkielisyys, sillä vaikka Vaasa on kaksikielinen, pelkäävät mustasaarelaiset menettävänsä ruotsinkieliset etuoikeutensa, jos joutuvat siirtymään vähemmistöön äidinkielensä kanssa. Vaasalle taas kuntaliitos tekisi hyvää, sillä Mustasaaren 19 500 asukkaan siirtyminen Vaasan kirjojen alle kasvattaisi kaupunkia mukavasti. En tiedä mikä tilanne on tällä hetkellä, mutta viime kesänä ainakin tiivistetysti tuossa oli väännön kulmakivi.

Mustasaaresta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta upeaa Raippaluotoa, joka on jo itsessään nähtävyys. Raippaluotoa ympäröi Merenkurkku, joka on muuten Unescon maailmanperintöluettelossa Suomen ainoa luontokohde! Raippaluodossa on myös monenlaista eri luontopolkua patikoimisen ystäville. Olemme käyneet aiempana kesänä myös telttailemassa Raippaluodossa.

Saarelle päästäkseen tulee ylittää Raippaluodon silta, joka vielä toistaiseksi kantaa Suomen pisimmän sillan meriittiä.  Sillan kupeessa on  Berny’s Cafe och Restaurant, jossa olen kerran käynyt pitsalla. Voin suositella tuota paikkaa! Syömisen jälkeen voi käydä ottamassa kivoja maisemakuvia meren ja Raippaluodon sillan näkyessä taustalla.

Samassa yhteydessä on myös Maailmanperintöportti, jossa voi käydä katsomassa näyttelyä. Tuohon näyttelyyn en ole itse tutustunut, joten en osaa tarkemmin kertoa, onko se rahan arvoinen.

Silta on hieno, mutta todellinen kauneus alkaa vasta sen jälkeen. Raippaluotoon mennessä kannattaa ajaa tie ihan loppuun asti päästäkseen Svedjehamniin, jonne ajaa Vaasan keskustasta noin 40 minuuttia. Ajomatka on siis pitkä, mutta kohde on sen arvoinen.

Svedjehamn on idyllisyyttä pursuava, harmoninen ja kaunis kalastajakylä. Pienet punakeltaiset mökit ovat niin kauniita, että niitä katsellessa sydän huokaa. Svedjehamnissa kannattaa kävellä rauhassa ympärillä, haistella meren tuoksua ja nauttia merituulesta. Hyvällä säällä voi istahtaa laiturin nokkaan ja katsella horisonttiin. Kalastajia voi bongailla sieltä täältä seisoskelemassa rauhassa vapojensa kanssa rannikon ääressä.

Svedjehamniin rantautuu myös perinteiset postisoudut, jossa Ruotsin puolelta soudetaan läpi Merenkurkun alueen suoraan Raippaluotoon vanhoilla veneillä perinneasuihin pukeutuneena. En tiedä milloin ne seuraavaksi järjestetään, mutta niitä kannattaa käydä katsomassa, jos sattuu samaan aikaan paikalle.

Svedjehamnisssa voi käydä myös pullakahvilla idyllisen maiseman ääressä. Kävimme ravintola Salterietissa syömässä pullaa ja Pappilan hätävaraa. Kvarken Shopissa oli kiva käydä hypistelemässä matkamuistoja, vaikka mitään ei mukaan lähtenytkään.

Noin kilometrin päässä satamasta sijaitsee näköalatorni Saltkaret, josta kannattaa käydä vielä kurkkimassa maisemia ja yrittää nähdä Uumajaan asti. Maisemaa hallitsevat De Geer -moreenit. Ympärilleen katsoessa on helppo ymmärtää, miksi Merenkurkku on päässyt maailmanperintökohteiden joukkoon. Kävelymatka näköalatornille on helppokulkuinen, leveä hiekkapolku. Itse tornissa puolestaan ei ollut esteetöntä kulkua ylös, vaan portaiden kipuaminen on ainoa tapa päästä huipulle.

Matkalla näköalatorniin bongasimme myös käärmeen. Huomasin sen itseasiassa vasta siinä vaiheessa, kun olin askeleen päässä siitä. Tuli kiire kiertää vähän kauempaa, vaikka tuskin käärme olisi mitään minulle tehnyt – ei kuitenkaan huvittanut sen enempää kokeilla onneanikaan kuin häiritä käärmeen rauhaa.

Tämän jälkeen oli meidän aikamme poistua Raippaluodosta. Päivä oli sateinen, mutta päätimme suunnata vielä syömään aivan toiselle puolelle Mustasaarta. Ruokapaikaksi valikoitui Smith’s Burger. Suosittelisin paikkaa mieluusti kaikille vähän tasokkaammasta snägäripaikasta tykkääville, mutta harmikseni huomasin, että paikka on tilapäisesti suljettu. Toivottavasti se avautuu myöhemmin uudestaan, sillä ruoka oli oikein hyvää. Paikka huokui pikkupaikan meininkiä ja palvelukin oli näin ollen hyvin henkilökohtaista.

Kävimme myös burgeripaikkaa lähellä olevassa etnisessä marketissa. Siellä juttelimme pitkät tovit myyjän kanssa, joka oli kotoisin Burundista. Puhuimme politiikasta, hänen taustoistaan ja afrikkalaisesta ruoasta. Lopuksi saimme kutsun työkeikalle hänen pitämäänsä uskonnollisen piirin tapahtumaan tekemään juttua heidän verkkosivuillensa. Lupasimme harkita asiaa, mutta lopulta jätimme menemättä. Homma olisi mennyt aika paljon oman ammatillisen mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta kohtaaminen burundilaisen kanssa jätti kuitenkin hyvän mielen ja hauskan muiston jälkeensä.

Meidän Mustasaari-päivämme päättyi tähän. Paljon nähtävää jäi vielä jäljelle, mutta koska Mustasaari on niin laajalle levittäytynyt kunta, tuntui kaiken näkeminen yhdellä reissulla hankalalta. Haluan kuitenkin vinkata vielä upeasta Mustasaaren kirkosta, joka näyttää enemmän palatsilta kuin kirkolta. Se sijaitsee itseasiassa juuri ja juuri Vaasan puolella, mutta nimensä puolesta sopii hyvin Mustasaari-vinkkeihin.

Mitä sinä suosittelisit Mustasaaresta? Oletko käynyt Svedjehamnissa?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 29.7.2021 at 21:23

    Käytiin viime kesänä, kieltämättä kaunista aluetta ja Raippaluodon silta on kyllä hieno, niin päivällä kuin iltavalaistuksessa. Mutta enpä tosiaan ollut tajunnut, että Mustasaari on edelleen oma kuntansa. Viime vuosina tuntuu tehdyn aika paljon kuntaliitoksia, ehkä Mustasaarikin tulevaisuudessa liittyy osaksi Vaasaa.

    • Reply lauralinnea 11.8.2021 at 09:14

      Toivotaan, että kuntaliitoksesta päästään sopuun. Moni ei muuten tiedä tuota, ja usein näkeekin Raippaluodon siltaa nimitettävän Vaasan nähtävyydeksi, vaikka on jo Mustasaaren puolella. Paikalliset eivät tietenkään tästä tykkää, mutta erehdys on ymmärrettävä. 🙂

      Kiva, että tekin luontokonkareina piditte tuosta alueesta! Raippaluotoon on vähän matkaa, mutta ehdottomasti on käymisen arvoinen. Mieleen on painunut telttaretki Raippiksessa, kun leiriydyttiin kallion lähelle ja nautittiin luonnosta.

  • Reply Rurik Ahlberg 30.7.2021 at 09:14

    Smith’s Burger on muuten taas avannut ovensa omistajavaihdoksen jälkeen.

    • Reply lauralinnea 11.8.2021 at 09:11

      Mahtava kuulla! Ehdin kahdesti siellä syödä ja tykkäsin kovasti. Toivon pitkää ikää Smith’s Burgerille uuden omistajan näpeissä. 🙂

  • Reply Elina / elinanmatkalaukussa 30.7.2021 at 17:10

    Mä niin toivon, että Vaasa ja Mustasaari joku päivä pääsis sopuun ja tulis kuntaliitos. Veikkaan että molemmat hyötyisi siitä. Ite oon syntynyt ja asunut koko lapsuuteni Mustasaaressa ja koko aikuisikäni taas Vaasan puolella. Svedjehamn on kyllä ehdottomasti alueen hienoimpia paikkoja! Vaasan saaristo kannattaa myös kokea, se on niin iso osa tätä aluetta. Tuolla maailmanperintöalueella vois lähteä vaikka melomaan! 🙂 on täällä kyllä paljon nähtävää ja viimeistään tänään ”tuskailin” sitä, kuinka kesä kohta loppuu ja haluaisin täällä lähistöllä kiertää vielä vaikka missä 🙂

    • Reply lauralinnea 11.8.2021 at 09:11

      Kieltämättä itsekin toivon tuota kuntaliitosta. Asuin noin viisi vuotta Vaasassa ja mulla meni pitkään tajuta tuo kuvio, enkä vieläkään ole ihan täysin perillä kaikista kiistanaiheista. Mutta uskon myös molempien hyötyvän lopulta liitoksesta, jos se toteutettaisiin yhteisellä sopimuksella. Vaasahan saisi isomman rahoituksen myös valtiolta, kun väkimäärä kasvaisi runsaasti. Voisiko sopimuksessa olla pykälä siitä, että rahat tulee käyttää Mustasaaren alueen hyväksi? No joo, en ala asiaa enempää tässä politikoimaan.

      Svedjehamn on ihan kruunu tuon saariston kauneuden päälle. Olen itse kokenut harmillisen vähän Vaasan saaristoa – edes Kala-Jannen luo ei ikinä tullut kaupunkilaivailtua. Hyvä, että oot saanut kierrettyä aluetta ristiin rastiin – se niin helposti jää silloin, kun itse asuu paikkakunnalla. 🙂

  • Reply Aila ja Juha 2.8.2021 at 20:17

    Rakastan kuviasi! Tulipa nyt niiden mukana käytyä itselle aika vieraissa paikoissa, tai itse asiassa hyvinkin vieraissa, koska lukuun ottamatta jotain aikoja sitten tapahtunutta Vaasan piipahdusta, en näitä maisemia ole nähnyt. Pitäisi varmaan. Aila

    • Reply lauralinnea 11.8.2021 at 08:38

      Voi ihana kuulla että rakastat kuviani, kiitos Aila! Lämmittää mieltä kuulla. 🙂 Suosittelen ehdottomasti Vaasa-Mustasaaren seutua kesäiseksi matkakohteeksi sitten, kun sinne suuntaan joutaisit. Svedjehamn on ihana paikka, eikä Vaasan maisemissakaan valittamista ole. Asuin Vaasassa viitisen vuotta, pitäisi siitäkin varmaan tehdä jonkinnäköinen koostepostaus parhaista vinkeistä.

  • Reply Asko Leppilampi 2.8.2021 at 21:35

    Mukavia nämä postaukset rannikon kunnista. Itse olen mökkeillyt nuoruudessa Pohjanmaalla Himankakylällä ja tutustunut etelärannikon ja saariston kyliin, joissa on tuo sama levollinen meininki. Hienoja kesäpaikkoja, mutta talvella nuo paikat eivät houkuttele 🙂

    • Reply lauralinnea 11.8.2021 at 08:33

      Svedjehamn ehdottomasti kesällä! En ole talvella edes kokeillut, mutta ei kyllä juurikaan houkuta. Sen verran kovaa siellä myös tuulee. Itsekin tykkään kovasti kyllä nimenomaan rannikon alueesta! Rannikon lapsena on se ikuinen kaipuu meren tuoksun lähelle. 🙂

    Leave a Reply