Suomen suurin matkablogiyhteisö

Vapaa-ajan rentoutumista vapaaehtoistyössä

IMG_1038

Usein day caren lasten mentyä päiväunille halutaan nauttia keskipäivän paahtavasta auringosta. Tällöin mennään tohon talon etupuolelle kivetykselle makoilemaan, jotta sais hieman väriäkin tarttumaan. 😀 Ennen reissua kaikki oli ihan vakuuttuneita siitä, että tuun takasin tosi ruskeena. Harmi tuottaa pettymys, mutta meijän työ täällä on pääasiassa sisätiloissa tapahtuvaa, joten hirveän paljon ei jää aikaa itse auringonpalvontaan. Sen takia koitetaankin hyödyntää lasten uniaika ja ottaa se hetki rennosti auringossa loikoillen.

IMG_1039

Tuossa makoillessa harvemmin saa olla kovin kauaa yksin, vaan varsinkin iltapäivisin ympärille alkaa pikkuhiljaa kerääntyä naapuruston lapsia. Meistä ollaan täällä niin kauhean kiinnostuneita, ja samoin kaikesta mitä me tehdään. Lapset koittaa lukea mun kirjaa vaikka ei ymmärrä sanaakaan suomea, saati sitten että osais välttämättä muutenkaan lukea. Puhelimet on myös älyttömän kiinnostavia, ja kuulokkeista tulevaa musiikkia pitää myös tietenkin päästä kuuntelemaan. Joka kerta myös lapset letittää mun hiukset uudestaan ja laittaa erilaisia kampauksia. Pitkä ja vaalea tukka on täällä sellanen juttu, että kaikkien on pakko päästä vähän kokeilemaan miltä se oikein tuntuu. 😀 Joskus saatetaan nauttia pihalla ilta-auringosta pitkään vaan ulkona istuen ja naapurin lasten kanssa jutellen. Tällöin meillä on kyllä yleensä mukana pihalla myös näitä meidän omia hoitolapsia, joiden kanssa puuhaillaan ja leikitään pihalla.

IMG_1037

Mua harmittaa paljon näiden lasten puolesta, ettei niillä oo lähes mitään leluja täällä käytettävissään. Pari lasta on todella vilkkaita, ja usein ne alkaa purkaa energiaansa toistensa lyömiseen ja aggressiivisuuteen, koska niillä ei ihan yksinkertasesti oo tekemistä eikä mitään virikkeitä. Jos oisin tiennyt tän etukäteen, niin oisin ottanut Suomesta mukaan jotain simppeliä lelua – tennispalloja, pikkuautoja, lelutraktoreita, hyppynarun jne. Meidän hoitolapset on kaikki alle kaksivuotiaita, joten mitään kauhean monimutkasta leikkiä ei edes kannata alkaa kehittämään, meillä kun ei ole edes yhteistä kieltä. Jos joku Ukundan St. Michaels Day Care Centeriin vapaaehtoiseksi lähtevä sattuu lukemaan tätä, niin tässä sulle kultanen vinkki! Tuo mukanas leluja, ja nimenomaan pienille lapsille sopivia. Ois niin ihana saada näille jotain virikettä tänne, aktiivisia ja reippaita lapsia kun kuitenkin on kyseessä.

Juttu lähti vähän lipsumaan sivuraiteille, mutta väliäkös tuolla. Joka tapauksessa, tän talon reunustan kivetys on meidän päivittäin käyttämä chillailupaikka, jossa venähtää helposti useampikin tunti sään ollessa koko ajan lämmin. Monesti mietin tossa rentoillessani, että on täällä Ukundassa oikeesti ihan kiva olla.

IMG_1050

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply