Suomen suurin matkablogiyhteisö

You Might Also Like

12 Comments

  • Reply Mari /Kodinvaihtaja 30.8.2020 at 18:04

    Tänä kesänä osuin aurinkoisena ja pilvettömältä yönä kerran tunturin huipulle klo 23.30 – käsittämätön oli se kirkkaus. Mietin, että olenko koskaan kokenut niin kirkasta aurinkoa!!!

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 3.9.2020 at 07:29

      Sitä on tosiaan vaikea uskoa ennen kuin itse omin silmin näkee, että kello vain jatkaa kulkuaan, vaikkei aurinko katoa minnekään. Meidän onneksemme olimme liikkeellä ihan viimeisinä yöttöminä öinä, ja pääsimme todistamaan sitä.

  • Reply Outi 30.8.2020 at 18:20

    Ensi kerralla tosiaan se huoltotie myös ylös vaikka tästä jäi kyllä paljon parempi tarina kerrottavaksi 😁

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 3.9.2020 at 07:44

      Ehkä yksi kerta tuota suoraa rinnettä riittää kokemukseksi. Seuraavalla kerralla voidaan olla nössöjä ja köpötellä turvallista huoltotietä pitkin.

  • Reply Aron / Ja sitten matkaan... 31.8.2020 at 18:44

    Häijyn näköinen tuo kivinen rinne. Hyvä, ettei käynyt hullusti. Varmaan vaikea kääntyä takaisinkaan, jos on jo hyvän matkaa kiivennyt. Itse olen kiivennyt vain vähän helpommille nyppyöille ja ehkä siksi minulla on sellainen tuntuma, että vaelluskengillä kiipeää vaikka puuhun. Ilmeisesti kaikki alustat eivät toimi niilläkään.

    Varmasti huikea tuo keskiyön aurinko. Me olimme liikkeellä juuri elokuun alkupuolella ja aurinko ehti silloin Norjankin puolella uinailla useamman tunnin. No, eipä tarvinnut kukkua aamuyön puolelle hereillä. 🙂

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 3.9.2020 at 07:50

      Rinne kyllä yllätti helpon alun jälkeen. Takaisin ei viitsinyt kääntyä, vaikka mielessä pyöri koko ajan, että mitenköhän me sieltä oikein alas päästään. Luottamus itseen oli kuitenkin kova 🙂

      Harvoin minäkään aamuyöstä jaksan olla liikkeellä, mutta aurinko houkutteli niin vahvasti. Seuraavana päivänä liikkeelle lähtö sitten kyllä venyikin reilusti iltapäivän puolelle.

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 4.9.2020 at 00:25

    Oliko tuolla muuten hyttysiä tuohon aikaan? Olisi hauska kokea lappi myös tuohin aikaan. Yleensä olen ollut Lapissa vain talvella, mutta tänä vuonna tuli käytyä elokuussa ja jälleen viikon päästä olisi tarkoitus sinne päin lähteä.

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 17.9.2020 at 07:29

      Hyttysiä oli yllättävän vähän, vaikka niistä varoiteltiin paljon. Lähinnä ne tulivat yksittäisinä hetkinä, kuten silloin kun hiki päässä kiipesi Ylläksen laelle. Heti kun pääsimme sen verran ylös, että tuuli alkoi käydä, hyttysetkin hävisivät.

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY 5.9.2020 at 10:17

    Näyttää niin maagiselta. Ihana hetki! Mäkin olen aina hekotellut tuolle, että pohjoiseen annetaan päivämäärä, kun aurinko seuraavan kerran laskee. Tietysti te kolme lähditte kiipeämään ylös jotain omaa reittiä, ei yllätä! 😀

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 17.9.2020 at 07:32

      Hetki oli ihana! Ja ehkä se tuntui myös siksi niin erityiseltä, kun saimme nähdä vaivaa sen saavuttamiseksi. Huoltotietä pitkin käveleminen ei olisi ehkä saanut aikaan samanlaista onnistumisen tunnetta 🙂

  • Reply Juha Haapaniemi 5.9.2020 at 21:54

    Pari kertaa olen käynyt Ylläksellä, tosin ei keskikesän aikaan. Ruska-aikana vaellusta hotellimajoituksella. Tuo huoltotie on vielä löytämättä, kiitos vihjeestä. Odotellaan koronan jälkeistä aikaa reissuihin.
    Juha

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 17.9.2020 at 07:57

      Nyt ovat tosiaan matkat aika lailla jäissä, mutta kesäisessä Lapissa oli se hyvä, että siellä oli mahdollista pysytellä omilla poluilla ilman ihmiskontakteja. Se on kyllä ollut menneen kesän reissuteema: mahdollisimman kaukana muista ihmisistä.

    Leave a Reply