Suomen suurin matkablogiyhteisö
Aulanko

Suomi-kohde numero 60: Aulanko

Kun katselee näkymää alas Aulangon näkötornista, tietää olevansa Suomessa. Alhaalla levittäytyvät loppumattomat kuusi- ja mäntymetsät, joiden välissä hieman vaaleampana pilkistää joukko koivuja. Aulangonjärvi kiemurtelee hieman mutkittelevana ja ottaa syleilyynsä pitkän niemen. Tätä näkymää jatkuu kauas horisonttiin asti.

Aulangon maisemat ovat osa Vanajaveden kansallismaisemaa. Niissä vaelteli Jean Sibelius ja haki inspiraatiota varhaisiin sävellyksiinsä. Monet uskovat Sibeliuksen ajatelleen juuri näitä nuoruusvuosiensa maisemia säveltäessään Finlandiaa. Alueella viihtyi paljon myös muita taiteilijoita, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino.

Aulanko

Aulanko

Aulangon luonnonsuojelualuetta hallitsee korkea graniittinen näkötorni, joka kohoaa 33 metrin korkeuteen. Tämän vuosina 1906-1907 rakennetun näkötornin on suunnitellut Waldemar Aspelin. Tornin lähistöltä löytyy muutakin nähtävää, kuten Karhuluola ja sitä vahtiva Robert Stigellin karhuperhepatsas.

Aulanko

Minä vierailin Aulangolla lokakuisena sunnuntaina. Ihmisiä oli liikkeellä, muttei ruuhkaksi asti. Näkötornin portaissa piti aina välillä väistää vastaantulijoita, mutta suurimman osan ajasta sai puuskuttaa omissa oloissaan. Ylhäällä maisemat palkitsivat kaikesta kovasta työstä. Muutenkin vaikuttava maisema hehkui punaisen ja keltaisen eri sävyissä kuin joku olisi maalannut siihen suurella siveltimellä.

Aulanko

Aulanko

Aulanko

Aulangonjärven ympäri kiertää seitsemän kilometriä pitkä Aulangonjärven polku, joka on mukava päivälenkki. Lenkillä vastaan tulee metsämaisemaa, pitkospuita, nousu kalliolle sekä lopuksi pieni pätkä hiekkatietä. Reitin maisemista päätellen voisi kuvitella olevansa kaukana metsissä.

Aulanko

Aulanko

Aulanko

Aulangon parhaita puolia on sen läheisyys kaupunkiin. Metsät ja maisemat luovat vaikutusta erämaasta, mutta todellisuudessa olemme aivan keskellä Hämeenlinnaa. Tänne paikalliset voivat tulla iltalenkille samalla tavoin kuin me lähdemme Töölönlahdelle.

Jos minun pitäisi säveltää suuri suomalainen mestariteos, tulisin ehdottomasti sitä varten Aulangolle. Seisoisin näkötornin edessä näköalapaikalla ja katselisin alas järvelle. Antaisin tuulen lyödä kasvoihini ja haistaisin kaikki suomalaisen metsän hajut. Kuuntelisin linnun laulua ja muiden retkeilijöiden iloista puheensorinaa. Antaisin luovuuden ottaa vallan.

Aulanko

Aulanko


When you look down from the observation tower in Aulanko, you know you are in Finland. Endless rows of spruce and pine spread everywhere, and some light birches shine here and there. The lake curls with steep curves and hold a long foreland. This sight continues all the way to the horizon.

The landscape of Lake Aulanko are a part of the Vanajavesi national landscape. Jean Sibelius once wandered there to find inspiration to his early works. Many believe that Sibelius was thinking about this landscape of his youth as he was composing Finlandia. Many other artists, such as Akseli Gallen-Kallela and Eino Leino, spent time here.

A tall observation tower built from granite stands tall in the nature reserve of Aulanko. This 33 meters tall observation tower was built in 1906-197, and designed by Waldemar Aspelin. Right next to the tower you can find a bear cave and Robert Stigell’s statue of a bear family guarding the cave.

I visited Aulanko on a Sunday last October. There were people, but it was definitely not crowded. While climbing the stairs up to the observation tower you had to dodge other visitors, but most of the time we could pant their by ourselves. The view from the top was worth all the hard work of climbing. The view was magnificent, but even more so shining bright in different tones of red and yellow – as if someone had painted it with a big brush.

There goes a seven-kilometres long walk around the Aulanko lake. You can find forest, wooden causeways and a climb up to the hill there. The last part is dirt road, but most of the time it looks like you’re deep in a forest.

One of the best parts of Aulanko is its location close to the city. The forest and the landscape give you an image of wilderness, but actually you are almost in the center of Hämeenlinna. Local people can come jogging here, just like we do at Töölönlahti.

If I was to compose a great Finnish masterpiece, I would definitely come to Aulanko for it. I would stand on the viewpoint in front of the observation tower and look down to the lake. I would let the wind touch my face and smell all the scents of a Finnish forest. I would listen to the birds sing and happy outdoors people chat. I would let creativity take over.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply Marika /Matkalla Missä Milloinkin 7.8.2020 at 16:05

    Aulanko on kaunis ja täytyy nyt kyllä todeta, että retkiajankohtasi on ollut todella hyvä! Nuo ruskan värjäämät puut tekevät maisemasta lähes täydellisen.

  • Leave a Reply