Tuusula

Tuusula tutuksi: ylpeät yrittäjät nostivat Tuusulan uudelle tasolle

*Kaupallinen yhteistyö: Visit Tuusulanjärvi

Tuusula on minulle paikka, johon matkustin 2000-luvun alussa päivittäin. Keskelle peltoja oli rakennettu koulu, jossa joukko kaltaisiani aikuisia opiskeli radio- ja televisiotyötä. Ajoimme joka aamu pitkänä autoletkana Helsingistä Tuusulaan, ja matkalla näimme lähinnä isoa tietä ja laajoja peltoja. Tuusula itsessään jäi hyvin vieraaksi.

Pari viikkoa sitten palasin tuonne peltojen keskelle, kun pääsin osallistumaan bloggaajille järjestettyyn Tuusula-päivään. Kiersimme reilun vuorokauden aikana Tuusulan tärkeimmät kohteet, ja pääsimme tutustumaan paikallisiin yrittäjiin ja heidän toimintaansa.

Retken taustavoimana oli Visit Tuusulanjärvi, mutta he eivät suinkaan maksaneet lystiä, vaan paikalliset yrittäjät olivat tulleet mukaan omalla panoksellaan. Heidän kauttaan saimme niin majoituksen, ruoat kuin retketkin, ja he pääsivät kaikki kertomaan omista yrityksistään ja arvoista niiden takana. Täydellinen lista mukana olleista yrityksistä löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Olen myös merkinnyt kaikki yhteistyökumppanit tähdellä (*) tekstin joukkoon.

Tuusula

Tuusula

Tuusulanjärvi on suomalaisen kulttuurin koti

Tuusula on tuttu ennen kaikkea järvestään. Tuusulanjärvi on paitsi ihana keidas keskellä pääkaupunkiseutua myös yksi suomalaisen kulttuurihistorian merkittävimmistä paikoista. Sen rannoille kerääntyivät asumaan suomalaisen kulttuurin kärkinimet 1900-luvun alussa. Jean Sibeliuksen Ainola, Pekka Halosen Halosenniemi sekä Eero Järnefeltin Suviranta olivat näköetäisyydellä toisistaan, ja perheet vierailivat toistensa luona ahkerasti.

Me emme tällä retkellä vierailleet näissä museoiksi muutetuissa taiteilijakodeissa, mutta teimme vierailun heidän suosimaansa retkikohteeseen. Tuusulanjärven rannalla kohoaa Sarvikallio, jota Eero Järnefelt kutsui Pikku-Koliksi. Koli inspiroi tuon ajan taiteilijoita maisemillaan, ja Sarvikalliolle he lähtivät silloin, kun Kolille ei päässyt. He pakkasivat perheet veneisiin ja lähtivät eväiden ja maalaustarvikkeiden kanssa kalliolle viettämään päivää.

Tuusula

Tuusula

Me menimme Sarvikalliolle kickbikeilla upouutta reittiä pitkin. Samana päivänä avattu reitti on tehty ensisijaisesti maastopyörille, mutta kyllä siellä kickbikeillakin kaahaili – mitä nyt pohja otti kiinni korkeimpiin töyssyihin.

Kuva: Mika/Lähtöportti

Kuva: Henry/Tasty Travelissimo

Meidän oppaanamme toimi *Elämyksen taika -yrityksen Julia, joka oli pakannut mukaan myös näkkileipää ja nokkoslevitettä, sekä pakuriteetä.  Julia piti huolen siitä, että pääsimme kaikki ylös kalliolle asti, mutta myös siitä, ettei kukaan valokuvia ottaessaan pudonnut kalliolta alas. Pudotus kun on aika jyrkkä. Paluumatkalla me pääsimme hyppäämään oppaan rooliin, kun Julia ajoi risteyksen ohi kuunnellessaan matkatarinoita maailman eri luontokohteista.

Tuusula

Tuusula

Tuusulanjärveen voi tutustua myös lautapelin avulla

Vaikka tällä retkellä emme vierailleet taiteilijayhteisön museoissa, sukelsimme heidän maailmaansa lautapelin avulla. *Suomen Historiapelien Pekka kävi esittelemässä meille yrityksen lautapeliä, joka tarinoiden avulla johdattaa pelaajat Tuusulanjärven entiseen elämään. Pekka toimii myös oppaana alueella, ja jos hänen juttuja kuunneltuaan ei kasva kiinnostus aluetta kohtaan, niin en ymmärrä milloin. Pekka on karismaattinen puhuja, joka savolaisesta taustastaan huolimatta huokuu niin syvää rakkautta Tuusulanjärven aluetta kohtaan, ettei voi olla vähän ihastumatta itsekin.

Tuusula

Tuusula

Yksinkertainen lautapeli nosti meissä pintaan todellisen kilpailuhengen: voitosta taisteltiin tosissaan. Hauskaa oli, että tarinat jäivät pelin tiimellyksessä mieleen kuin varkain. Jokainen muisti seuraavana päivänä tarinan siitä, kuinka Eero Järnefeltin vanhempi veli uskotteli hänen syntyneen sammakosta, minkä vuoksi sammakosta tuli Järnefeltille tärkeä symboli.

Lottamuseo tarjosi historiaa ja pullaa

Historiaan tutustuimme myös kierroksella Lottamuseossa. Museo on perustettu entisen Uschkoffin huvilan paikalle, ja paikka pitää sisällään paljon paikallishistoriaa. Alunperin helsinkiläisen virkamiehen Birger Lundahlin rakennuttama huvila päätyi vuonna 1904 venäläisen Konstantin Uschkoffin omistukseen, minkä jälkeen siellä vietettiin vilkasta seuraelämää monine kuuluisine vieraineen. Uschkoff myi huvilan vuonna 1916, mutta edelleen kerrotaan tarinoita hämähäkkiseitein koristellusta portista, jonka jalokivisilmin varustellut hämähäkit ovat kadonneet aikojen kuluessa. Uschkoffien jälkeen huvilasta tehtiin ensin sanomalehtimiesten ja -naisten lepokoti, ja myöhemmin lottaopisto.

Tuusula

Tuusula

Tuusula

Vuonna 1947 vanha puuhuvila kuitenkin paloi maan tasalle, minkä jälkeen Suomen Naisten Huoltosäätiö käytti vain sen rantasaunaa ja pientä majaa. Vuonna 1994 Huoltosäätiö kuitenkin päätti 50-vuotisen toimintansa kunniaksi rakentaa paikalle uuden rakennuksen, johon saataisiin myös näyttelytiloja. Tänä päivänä Lottamuseo kertoo suomalaisten lottien historian. Näyttelyjen pääpaino on lääkintätyössä, mutta museossa esitellään myös esimerkiksi viestintälottien ja muonituslottien työtä.

Kuva: Mika/Lähtöportti

Kuva: Mika/Lähtöportti

Museon näyttely koostuu enimmäkseen vitriineihin asetelluista esineistä ja tietotauluista, mutta myös sähköisestä paperinukesta. Pitkin matkaa on myös puhelimia, joista voi kuunnella lottien kertomuksia. Mielenkiintoisin osa oli kuitenkin ulkonäyttely, johon on rakennettu asemalaiturin miljöö. Vanha junanvaunu, polkupyörä ja soppatykki vievät suurten kuvien kanssa suoraan sota-ajalle.

Tuusula

Kuva: Mika/Lähtöportti

Lottamuseosta löytyy myös monen tuusulalaisen lempikahvila *Lottakanttiini, jonka pullat tekivät myös minuun vaikutuksen. Suuret juuri paistetut pullat eivät ole koskaan huono idea.

Tuusula

Yrittäjien tarinat veivät Tuusulanjärveltä Italian maaseudulle

Jos tarinoita hersyvät oppaat Julia ja Pekka tekivät suuren vaikutuksen, niin tekivät myös intohimoa omaan työhön huokuvat Krista ja Oona. Krista Lahden *Pescator Villas tarjosi meille majoituksen Villa Lohessa, joka on yksi heidän kolmesta vuokra-asunnostaan. Yritys on joitain vuosia sitten ostanut kolme asuntoa, jotka he monien vaiheiden jälkeen laittoivat vuokralle. Nyt Pescator Villas tarjoaa laadukasta majoitusta isoillekin ryhmille.

Tuusula

Tuusula

Tuusula

Oona Zannoni taas edusti paikallista *Festa Zannoni -pitopalvelua, joka on valittu myös vuoden pitopalveluksi. Perheyritys tekee paljon erilaisia juhlia ja tapahtumia, ja ammentaa vaikutteet perheen italialaisesta taustasta. Meidän ryhmämme kuunteli Oonan tarinoita yrityksen historiasta ja periaatteista vesi kielellä, sillä joukkoon oli eksynyt harvinaisen monta Italia-fania.

Vaikka ruoat olivat ihania, niin kaikkein parasta oli kuunnella Oonan kertovan heidän italialaisesta isästään ja siitä, kuinka ruoka ja ravintolat ovat olleet osa perheen elämää aina. Jutuissa välähtelivät Emilia Romagnan pellot ja Toscanan maisemat, joista erilaiset raaka-aineet ja maut olivat päätyneet tuusulalaisen ruokapöydän ääreen. Äänestä kuului myös haikeus ja ikävä Italiaan, sekä syvä rakkaus sen ruokaan. Ja se rakkaus kyllä maistui myös ruoassa.

Tuusula

Tuusula

Hotel Gustavelund kätkee sisäänsä yllätyksen

Ihmettelimme pitkin retkeä sitä, kuinka Tuusulasta puhuivat niin suurella intohimolla ihmiset, jotka eivät oikeasti olleet kotoisin Tuusulasta. Näin teki myös aamiaisen meille tarjonneen *Hotel Gustavelundin Maritta Ryhänen, joka oli päätynyt Tuusulaan Pohjois-Karjalasta. Oma murre ja puheenparsi kuuluivat selvästi Marittan äänessä, kun hän kertoi Hotel Gustavelundista ja siitä, miten hän oli itse sinne päätynyt.

Hotel Gustavelund on perinteinen vuonna 1965 rakennettu hotelli aivan Tuusulanjärven rannalla. Se on alun perin rakennettu kurssikeskukseksi, mutta myöhemmin remontoitu hotelliksi. Tänä päivänä hotellissa on noin 170 vuodepaikkaa, mutta myös valtava määrä kokoustiloja. Meidän vierailumme aikana oli käynnissä Sports Car Breakfast, jonka aikana urheiluautoharrastajat kokoontuvat Hotel Gustavelundin parkkipaikalle esittelemään autojaan ja nauttimaan samalla aamiaista. Aurinkoinen terassi olikin tulvillaan asiakkaita, ja erilaiset urheiluautot kiilsivät kilpaa auringon kanssa.

Tuusula

Tuusula

Pitkästä iästä huolimatta Hotel Gustavelund on moderni hotelli. Sitä on remontoitu vuosien varrella ahkerasti, ja paikat hohtavatkin siisteinä. On kuitenkin hauskaa, kuinka tarkasti remonteissa on kunnioitettu talon alkuperäistä henkeä: 1960-luvun yksityiskohdat on säilytetty tarkasti. Hotellista löytyy myös paljon ajan henkeen sopivia huonekaluja, kuten Alvar Aallon tuoleja.

Hotellin katseenvangitsija on sisäpuutarhassa kohoava palmu. Tämä 38-senttisenä taloon tullut kasvi on nyt jo useamman metrin korkuinen. Hotellissa vierailleet varmasti muistavat tämän asukkaan.

Tuusula

Tuusula

Reilun vuorokauden retki Tuusulassa hujahti ohi lujaa vauhtia. Kohtasimme historiaa Lottamuseossa ja vierailimme Aleksis Kiven kuolinmökissä; retkeilimme Fjällbon rannassa ja Sarvikalliolla, sekä vietimme mukavaa iltaa Villa Lohessa. Kaikista kohtaamisista tuli olo, että paikalliset yrittäjät ovat uskomattoman ylpeitä omista yrityksistään, ja erityisesti Tuusulasta. Heitä kuunnellessa ei voinut olla vaikuttumatta alueen mahdollisuuksista itsekin.

Tuusula

Tuusula

Tuusula

Lauttaretki vei Eino Leinosta Celine Dioniin

Retken unohtumattomin kohtaaminen tapahtui kuitenkin aivan viimeiseksi. Lähdimme nimittäin aurinkoisen lauantain kunniaksi lauttaretkelle *Sportuna oy:n kanssa. Sportuna oy toimii aivan Hotel Gustavelundin rannassa, ja vuokraa siellä veneitä, kanootteja ja sup-lautoja. He myös tekevät opastettuja retkiä hauskoilla lautoilla.

Tuusula

Meidän kapteeninamme toimi Juha Jäntti, joka on paitsi yrittäjä ja opas, myös salibandyvalmentaja ja runoilija. Juha ohjasi lauttaa vakaalla otteella pitkin Tuusulanjärveä, soitti musiikkia tunnelman mukaan, ja lausui runoja. Juha vaihtoi veneen tunnelmaa retken edetessä: pääsimme runojen avulla sukeltamaan Eino Leinon elämään, Finlandian saattelemana kohti taiteilijoiden rakastamaa Sarvikalliota, ja Sibeliuksen sävelten siivittäminä pitkin taiteilijayhteisön rantoja.

Tuusula

Tuusula

Erityisen vaikuttava oli Pekka Halosen Halosenniemi, joka kohosi majesteettisena hirsilinnana aivan kapean niemen päässä. Juhan mukaan Halosenniemen kaasuvalo sytytettiin merkiksi siitä, että ruoka on katettu pöytään. Merkin nähtyään niin Sibeliukset kuin Erkotkin lähtivät etenemään kohti Halosenniemen ruokapöytää, johon oli katettu Maija Halosen kasvattamia vihanneksia.

Tuusula

Tuusula

Kun menomatkalla auringonpaiste ja Juhan rakentama tunnelma veivät meidät syvälle Tuusulanjärven tunnelmiin 1900-luvun alussa, paluumatkalla hän esitteli retkien muuta tarjontaa. Pääsimme poseeraamaan lautan keulassa Celine Dionin soidessa, sukeltamaan Järvenpään Puistobluesin äänimaisemaan, sekä vähän tanssahtelemaan Santanan tahtiin. Juhan risteilyistä on moneksi.

Tuusula

Mutta tärkeintä oli rakkaus: kuinka voi yhden miehen äänessä kuulua niin paljon rakkautta tuota järveä kohtaan? Juha tuntee järven kaikki tarinat ja kertoo niitä niin paljon kuin kuulija vain jaksaa kuunnella. Vaikka Juha itse asuu Vantaan puolella, hänen sydämensä on selvästi koko ajan Tuusulassa.

Kuva: Mika/Lähtöportti

Yksi neuvo: antakaa yrittäjien kertoa

Jos minun pitäisi antaa yksi neuvo kuntien markkinointia miettiville tahoille, se olisi ehdottomasti se, että paikalliset yrittäjät kannattaa päästää ääneen. Paikat ovat paikkoja, ja opastukset ovat opastuksia, mutta ne hetket, kun paikallinen yrittäjä kertoo suurella rakkaudella omasta työstään ja kunnasta, ovat arvokkainta markkinointia, mitä kunta voi tehdä. Vaikka Tuusula viihdytti minua tiukan 30 tunnin ajan, ei se olisi ollut mitään ilman näitä yksittäisiä henkilöitä, joita tapasimme. He tekivät minulle Tuusulasta Tuusulan.

Mutta mahtuihan vuorokauteen myös yksi kohtaaminen, jonka toinen osapuoli oli aika hiljainen. Pysähdyimme ihan tarkoituksella tutustumaan Toni Luoteen suunnittelemaan Sibelius-valoteokseen, joka on kunnianosoitus Eila Hiltusen Sibelius-monumentille. Teos valmistui Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017, ja sen oli tarkoitus olla näytillä vain kuukauden ajan. Tämä akryyliputkista koottu teos kelluu kuitenkin edelleen lautalla kaislikon reunassa. Iltaisin putket valaistaan ja teos näkyy kauas järvelle, vaikkei kovin suuri olekaan. Me emme tätä valo-osuutta nähneet, mutta maisema teokselta järvelle päin oli kyllä vaikuttava. Tarkkaan riviin asetetut veneet toivat mieleen Venetsian gondoli-rivit. En tiedä, onko näin ollut alun perin tarkoitus, mutta näin oma silmä ne näki.

Tuusula

Tämän retkemme Tuusulaan mahdollistivat seuraavat yritykset: Visit Tuusulanjärvi, Lottakanttiini, Pescator Villas, Elämyksen Taika, Festa Zannoni, Maku Brewing, Viinilinna, Suomen Historiapelit, Hotel Gustavelund, sekä Sportuna Oy.

Ja kiitos seurasta Tasty Travelissimo, Lähtöportti, Toisiin maisemiin, Maa quzuu, Suunnaton ja Fiftyfifty!

Kuva: Henry/Tasty Travelissimo

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Martina 26.8.2019 at 19:31

    Mielettömän upea postaus Katja! Sait ujutettua kerrontaan yhtä taitavasti mielenkiintoista faktaa Tuusulasta kuin mitä Pekka on ujuttanut lautapeleihinsä ja Juha tarinointiinsa. Tämä reissu ei olisi ollut mitään ilman kaikkien näiden upeiden yrittäjien kohtaamista. Eikä se tietty olisi ollut mitään ilman teitä ihanat kanssabloggaajat, joiden ansiosta tunnelma oli katossa ihan koko ajan. Kiitos siis sinullekin Katja vielä kerran että pääsit mukaan! Nähdään taas pian! Ja ehkä lauraa luikautetaan eräs laulu. 😀

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 27.8.2019 at 22:20

      Kiitos Martina! Pekka ja Juha olivat kyllä niin inspiroivia tarinankertojia, että heidän jalanjäljissään oli helppo yrittää mennä. Ihanat ihmiset olivat ehdottomasti retken paras anti: niin paikalliset yrittäjät kuin hyvä seurakin, joiden kanssa on hauskaa kaikkialla. Kivaa päästä taas seuraavalle retkelle – ja sen kunniaksi voi kyllä laulaa 🙂

    Leave a Reply