Vietnamin hinnat

Vietnamin hinnat – paljonko maksoi kolme viikkoa?

Matkustaminen on kallis harrastus – etenkin kun sitä tekee viisihenkisenä perheenä. Joskus voi kuitenkin vähän säästää lompakkoaan ja valita kohteen, jonka hintataso on meille länsimaalaisille edullinen. Tällainen kohde on ehdottomasti Vietnam.

Halvan hintatason maihin matkustaminen ei ole lähtökohtaisesti aina paras ratkaisu. Hintataso kun johtuu siitä, että paikallisten tulotaso on hävyttömän alhainen. Kun paikalliset tienaavat kovalla työllä vain murto-osan siitä, mitä me täällä länsimaissa, on meillä varaa tehdä noissa maissa asioita, joita emme koskaan kotona pystyisi tekemään.

Tämä näkyy valitettavasti monissa kohteissa: ihmiset ottavat mukaan kassansa ja levittelevät sitä suurin elein ympäri kohdetta. Tämä näkyi erityisen hyvin Vietnamin Mui Ne’ssä, joka on erityisesti itäeurooppalaisten suosima rantakohde. Turistien raha oli onnistunut muuttamaan paikan vietnamilaisesta kalastajakylästä kohteeksi, jossa jokaisen perheravintolankin ruokalistalla oli kengurua, krokotiiliä ja käärmettä. Joka toinen liike oli apteekki, missä seurueet kävivät maistelemassa lientä, johon oli upotettu käärme. En edes halua tietää, mihin vaivaan tuon liemen pitäisi auttaa, koska koko asetelma oli mielestäni absurdi.

Kun turistit saapuvat paikalle rahanippuineen, kohteet alkavat väistämättä muokata tarjontaansa sen mukaan, mitä halutaan ostaa. Tästä syystä olisikin aina tärkeää muokata omaa rahankäyttöään paikalliseen malliin: ostaa niiltä paikallisilta yrittäjiltä asioita, joita paikallisetkin ostavat. Ei ole mitään järkeä, että jokaisella Mui Ne’n perheravintolalla on pakastin täynnä kengurupihvejä siitä syystä, että tietyt turistiryhmät tykkäävät niitä tilata. Sen sijaan on paljon järkevämpää valita merenelävät, joita kalastajakylässä vedetään merestä päivittäin.

Me emme valinneet Vietnamia matkakohteeksi hintatason vuoksi, vaan maa on kiinnostanut meitä jo pitkään. Toki halvat hinnat auttoivat päätöksen tekemisessä, kun niiden ansiosta pidempi matka tuntui taloudellisesti mahdolliselta.

Saigon

Lentoja saa yllättävän edullisesti

Me lensimme Ho Chi Minh Cityyn Qatar Airwaysillä, ja teimme yhden välilaskun Dohassa. Lennot maksoivat 559 euroa per aikuinen ja 493 euroa per lapsi eli meiltä viideltä yhteensä 2600 euroa. Mielenkiintoista lentojen etsimisessä oli se, että olin ajatellut meidän lentävän edullisesti Bangkokiin ja jatkavan sieltä matkaa jollain, mutta lennot suoraan Vietnamiin olivatkin tuossa vaiheessa Thaimaan lentoja edullisemmat.

Finnair olisi lentänyt tuohon aikaan vuodesta suoralla noin yhdeksän tunnin lennolla, mutta hintaeroa Qatariin tuli noin 150 euroa per henki. Hinta, jonka säästimme lennoissa, oli oikeastaan koko kolmen viikon majoitustemme hinta. Lisäksi noin kolmen tunnin välilasku keskellä matkaa on meille ihan hyvä vaihtoehto, kun pääsemme kaikki hetkeksi jaloittelemaan. Dohan lentokenttä on niin rauhallinen ja avara, että siellä on hyvä vähän tankata niin vatsoja kuin älylaitteitakin, käydä tilavissa vessoissa ja juosta tai kiipeillä leikkipaikoilla.

Vietnam Railways

Vietnamissa junamatkailu on mukavaa

Vietnamin sisällä matkustimme paikasta toiseen junalla. Teimme yhteensä neljä junamatkaa, joista kaksi oli yöjunia ja kaksi noin neljän tunnin päivämatkoja. Yöjunista varasimme aina neljän hengen hytin, koska kolmevuotias ei tarvitse omaa lippua. Ei hänelle kyllä sitten ollut omaa sänkyäkään, mutta mahduimme ihan hyvin neljään sänkyyn.

Ykkösluokan makuupaikka Saigonista Da Nangiin maksoi noin 35 euroa. Meidän kaikkien liput olivat eri hintaiset, koska lasten hinta on halvempi, ja toisaalta yläsänky on halvempi kun paikka alasängyssä. Yhteensä tuo junamatka maksoi noin 130 euroa.

Vastaavasti yöjuna Huesta Binh Thuaniin maksoi yhteensä 120 euroa. Myös tässä oli neljä ykkösluokan makuupaikkaa, jotka varaamalla saimme käyttöömme yhden kokonaisen hytin.

Vietnam Railways

Vietnam Railways

Ensimmäisen luokan istumapaikat Da Nangista Hueen ja Binh Thuanista Saigoniin maksoivat noin 30 euroa. Näistä ensimmäisellä pätkällä juna oli hieman uudenaikaisempi ja esimerkiksi ilmastointi toimi hyvin. Toisella pätkällä taas paikat alkoivat olla jo rähjäisemmässä kunnossa, mikä toki saattoi johtua myös siitä, että juna oli meidän siihen astuessamme matkannut jo pari päivää Hanoista alaspäin. Silti yksi meidän istuimistamme oli hajonnut niin, ettei sen selkänojaa saanut ollenkaan pystyasentoon. Onneksi makuuasennossa matkustaminen vaikutti olevan maan tapa, joten sulauduimme hyvin joukkoon, vaikka sillä matkalla olimmekin vaunun ainoat länsimaalaiset.

Vietnam Railways

Vietnam Railways

Taksien kanssa kannattaa olla varovainen

Me teimme pienempiä siirtymiä takseilla. Lähinnä aina matkat lentokentältä tai juna-asemalta hotellille ja päinvastoin. Matkat toki vaihtelivat paljon, mutta tyypillinen vartin taksimatka oli noin 4 euroa. Pisin matka oli Mui Né’n rannalta Binh Thuanin juna-asemalle, jolloin maksoimme puolen tunnin taksimatkasta noin 10 euroa.

Taksilla matkustaminen on helppoa, mutta auton valinnassa kannattaa käyttää harkintaa. Kun olimme jo tottuneet tuohon muutaman euron hintaan, hämmästyimme suuresti astuttuamme autoon Huessa ja kuullessamme lyhyen taksimatkan hinnaksi 180 000 dongia eli noin 7 euroa. Olimme vahingossa lähteneet yksityisen kuljettajan matkaan, emmekä enää tuossa vaiheessa osanneet perääntyä. Kun ajoimme saman matkan pari päivää myöhemmin toiseen suuntaan, saimme vahvistuksen sille, että meitä oli vedätetty ihan kunnolla. Toisella kerralla matka nimittäin maksoi enää 75 000 dongia eli vain kolmanneksen ensimmäisestä.

Vietnamissa kannattaakin ottaa mittaritaksi aina kun on mahdollista. Erityisesti juna-asemien edustat ovat täynnä kaikenlaisia kuljettajia tarjoamassa palvelujaan, mutta kannattaa vain kävellä päättäväisesti oikean näköisen taksijonon luokse. Ihan yhtä avuliaita sielläkin ollaan saamaan seurue tavaroineen auton kyytiin, ja tuolloin hinta oikeasti määräytyy sen mittarin, eikä kuljettajan halujen, mukaan.

Me poikkesimme mittaritaksista tarkoituksella kahteen kertaan: Da Nangissa sovimme kotimajoituksemme emännän Annan kanssa, että hän hankki meille auton viemään meidät ensin Hoi Aniin ja paria päivää myöhemmin Ba Na Hillsille. Anna vertaili meille hintoja, eikä hintaeroa hänen vaihtoehtonsa ja mittaritaksin välille tullut paljon, mutta hänen järjestämänsä kuljettaja tuli hakemaan meidät sovitusti myös takaisin päin. Me lähetimme Annalle whatsapp-viestin, kun olimme valmiita paluumatkaan, ja Anna soitti kuljettajan hakemaan meidät. Tämä oli erittäin mukava vaihtoehto, kun emme voineet etukäteen tietää, miten takseja on kohteissa tarjolla – etenkin myöhemmin illalla.

Mui Ne

Vertailemalla majoituksia voi säästää paljon

Vietnam on kasvavan talouden maa, ja sen turistikohteisiin rakennetaan koko ajan lisää kapasiteettia matkailijoita varten. Esimerkiksi Da Nangissa korkeat hotellirakennukset kohosivat suoraan uimarannan vieressä, vaikkei majoittujia näkynyt ainakaan rannalla.

Valinnanvaraa majoituksen suhteen on siis paljon, ja niitä vertailemalla matkasta saa aivan eri hintaisen. Me esimerkiksi arvoimme pitkään Da Nangin majoituksen suhteen: ottaisimmeko hienomman hotellin, jonka katolla on uima-allas – hinta noin 80 euroa yö – vai kotimajoituksen aivan yhtä hyvältä paikalta – 25 euroa yö. Päädyimme kotimajoitukseen, ja tuota viikkoa muistellaan yhä suuremmalla lämmöllä kuin mitään muuta kohdetta.

Saigon

Mui Ne

Vietnamissa voi siis laittaa paljonkin rahaa majoitukseen, ja toiset käyttävätkin hyväkseen tilaisuuden päästä käsiksi luksukseen, kun sitä kerrankin on tarjolla kohtuulliseen hintaan. Me taas valitsimme jokaiseen paikkaan pienemmät ja edullisemmat vaihtoehdot. Kallein majoituksemme oli Mui Né’n rantakohteessa, missä halusimme majoituksen suoraan rannalta ja omalla uima-altaalla. Tuo tietysti vaikutti hintaan merkittävästi, mutta silti onnistuimme löytämään edullisen vaihtoehdon monien joukosta: majoitus isossa perhehuoneessa maksoi meille noin 70 euroa per yö.

Yhteensä meidän kolmen viikon majoituksemme maksoivat 800 euroa, jos jätetään laskematta mukaan kaksi yötä yöjunissa. Yön keskihinnaksi tulee siis 42 euroa

Mui Ne

Mui Ne

Mui Ne

Ruoka on halpaa lähes kaikkialla

Ruoka on syy, minkä vuoksi monet valitsevat matkakohteekseen Vietnamin, ja täytyy myöntää, että kyllä se meitäkin houkutteli. Vietnamilainen ruoka on paitsi erinomaisen makuista, myös hyvin edullista länsimaiselle matkailijalle. Hyvän aterian syö muutamalla eurolla.

Kaikkein edullisimpia vaihtoehtoja ruokailuun ovat kaupunkien niin kutsutut pölykahvilat eli pienet kioskit suoraan kadulla. Niissä on yleensä yksi tai kaksi vaihtoehtoa, jotka syödään matalien muovipöytien ääressä keskellä jalkakäytävää. Annoksen hinta oli noin kaksi euroa.

Myös erilaiset pho-paikat ovat edullisia. Pho-keitto on vietnamilaisten aamupala, mutta me turistit syömme sitä täysin sujuvasti niin lounaaksi kuin illalliseksikin. Keiton hinta oli yleensä eurosta kolmeen euroon paikan luonteesta ja yleisestä hintatasosta riippuen.

Mui Ne

Jos kuitenkin haluaa syödä ateriansa oikeassa ravintolassa, on hintahaarukka taas valtava. Me söimme Saigonissa jokaisena iltana hotellin lähellä olevissa pienissä ravintoloissa, joissa viiden hengen illallinen maksoi noin 15-20 euroa. Tämä hinta sisälsi noin viisi lämmintä annosta, kolme limua lapsille ja muutaman oluen meille aikuisille. Oluen hinta oli noissa ravintoloissa reilusti alle euron.

Saigon

Saigon

Toisaalta kävimme Saigonissa keskellä päivää ravintolassa, jonka annokset maksoivat viidestä eurosta ylöspäin. Me pysähdyimme paikkaan ilmastoinnin vuoksi ja joimme vain yhdet juomat, mutta paremmalla illallisella siellä olisi saanut kulumaan rahaa saman verran kuin Suomessa.

Edullisinta on aina syödä mahdollisimman paikallisia annoksia: paistetut riisit ja nuudelit ovat pho-keiton ohella edullisimpia vaihtoehtoja. Merenelävät maksavat jo vähän enemmän, mutta nekin ovat kohtuullisen hintaisia. Heti, jos lautaselta haluaa löytää pihvejä tai pizzaa, voi varautua maksamaan annoksestaan moninkertaisesti – ja näinhän sen pitääkin olla. Vietnamissa paikallinenkin ruoka oli erittäin lapsiystävällistä, kun tuliset mausteet tulivat aina sivussa. Ei siis ollut mitään syytä ruokkia lapsia pelkillä länsimaisilla ruoilla, kun riisit ja nuudelit toimivat yhtä lailla.

Mui Ne

Da Nang

Meille viininjuojille Vietnam oli iloinen yllätys, sillä Aasiassa emme ole juuri tottuneet viinikulttuuriin. Elämäni pahinta viiniä olen juonut Thaimaassa, mutta Vietnamissapa on ihan oma viinialueensa. Dalat on hieman sisämaassa sijaitseva kaupunki, jossa ranskalaiset siirtomaaisännät aikoinaan lomailivat ja aloittivat viininviljelyn. Dalatin viiniä onkin saatavilla kaikkialla Vietnamissa, ja se oli oikeasti hyvää. Viini ei tietenkään ole yhtä edullista kuin olut, mutta noin neljän euron pullohinta oli oikein sopiva meille suomalaisille.

Mui Ne

Aktiviteetteihin saa uppoamaan rahaa

Kuten aina maailmalla, myös Vietnamissa matkabudjettia määrittelee vahvasti se, kuinka paljon ohjelmaan ottaa maksullisia aktiviteetteja. Esimerkiksi vesiskootteriajelut ja liitovarjot ovat arvokasta huvia kaikkialla – niin myös Vietnamissa.

Me tyydyimme lähes jokaisessa kohteessa ilmaisiin huveihin: uimarantoihin, päämäärättömään kävelyyn ja historiallisiin kivikasoihin. Museoissa kävimme Saigonissa, missä tutustuimme sodan aikaiseen historiaan Independence Palacessa ja War Remnants Museumissa; sekä Huessa, jonka keisarillinen linnoitus on koko Vietnamin ylpeys. Sisäänpääsymaksut museoihin olivat kuitenkin erittäin edulliset: noin 1,5 euroa per henki, ja usein lapset pääsivät esikoista lukuun ottamatta ilmaiseksi. Yhden museokäynnin hinnaksi tuli siis koko meidän perheeltämme noin 6 euroa.

Saigon

Saigon

Ainoa arvokkaampi aktiviteettimme oli päivä Ba Na Hillsillä. Tuo korkealle kukkulalle rakennettu huvikeskus osaa hinnoitella itsensä, kun aikuisen lippu maksoi 30 euroa ja lapsen lippu 25 euroa. Toki tuolla lipulla pääsi yhteen maailman pisimmistä köysiradoista, näki kuuluisan Kultaisen sillan ja vieläpä huvitteli sisähuvipuistossa, mutta silti yksittäisenä sijoituksena oli ehdottomasti meidän matkamme kallein. Kun vielä lisää hintaan autokuljetuksen paikan päälle ja takaisin Da Nangiin, huvittelupäivän hinnaksi tuli noin 150 euroa.

Monet ottavat Vietnamissa matkaohjelmaan myös shoppailua, koska hintataso on niin edullinen. Me emme ole ollenkaan ostoksilla kävijöitä, minkä vuoksi en osaa oikein vertailla hintoja Suomen vastaaviin. Sen verran pyörähdimme Saigonin ostoskeskuksissa, että pari lasta lunastivat matkarahoillaan itselleen LOL Surprise –muotinuket, jotka maksoivat täsmälleen saman verran kuin Suomessa. Näistä ei siis säästöä syntynyt.

Jos vielä vedän yhteen kolmen viikon matkamme kustannukset, niin käytimme rahaa lentoihin 2600 euroa, junamatkoihin 310 euroa ja majoituksiin 800 euroa. Ruokaan kulunutta rahaa en ole eritellyt mihinkään, mutta sen voisi ajatella olevan noin 50 euroa per päivä koko perheeltä. Halvasta hintatasosta huolimatta Vietnamissa oli koko ajan olo, että lompakko on tyhjä, mutta se johtui eniten siitä, että seteliniput olivat niin valtavia: pienimmät setelit olivat 10 000 dongin setelit, joilla ei vielä saanut juuri mitään. Pankkiautomaatista ei yleensä saanut nostettua enempää kuin 3 000 000 dongia eli noin 120 euroa. Kun tuosta käteisestä maksaa viiden hengen ruoat ja usein majoituksetkin, ei setelinippu kauan ehtinyt taskun pohjalla lämmetä.

Näin jälkikäteen ajateltuna olisimme toki voineet taas elää vielä hiukan säästeliäämmin, mutta onnistuimme siinä tällä kertaa jo aika hyvin. Ehkä suurin niin sanottu turha kustannus olivat nopeat ravintolapysähdykset, jotka yleensä tehtiin kaupungeissa, kun kuumuus alkoi ahdistaa. Vaikka istuimme vain nopeiden limujen ja oluiden verran, kului rahaa joka kerralla noin 5-10 euroa. Nämä kustannukset olisimme hätätapauksessa saaneet katkaistua pois, mutta kuinka kivaa kuumuudessa vaeltaminen sitten olisi ollut? Myös uima-altaan reunalla nautitut ranskalaiset ja limut toivat lomaan sitä erityistä luksusta, jota ei hienoista paikoista lähdetty hakemaan.

Täytyy kuitenkin sanoa, että Vietnam oli jokaisen dongin arvoinen.

Saigon

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Aron / Ja sitten matkaan... 23.8.2019 at 14:16

    Vietnam tosiaan on hyvin edullinen matkakohde. Me hyödynsimme tuota edullisuutta juuri siten, että otimme vähän enemmän sitä luksusta. Pröystäilylinjalle emme kuitenkaan lähteneet.

    Noista Vietnamin takseista havaitsimme pelkän mittarin olevan vielä aika huono indikaattori rehdistä pelistä. Netistä lukemani perusteella taksiyhtiöistä Vinasun ja Mai Linh ovat yksittäisiä mätämunakuskeja lukuunottamatta luotettavia, mutta muuten mittarikin voi raksuttaa vaikka kuinka nopeasti. Lisäksi liikenteessä näkyi kovasti takseja, joissa auton ulkoasu ja firman nimi olivat hämäävän lähellä tuttua ja turvallista, mutta eivät ihan kuitenkaan. Yhden kokemuksen saimme tuollaisesta vauhdikkaasta taksamittarista, mutta silloinkin onneksi hinta oli etukäteen sovittu. Kuski kyllä yritti saada meidät maksamaan mittarin näyttämän yli nelinkertaisen hinnan, mutta lopulta sovittu hinta piti. Muutoin käytimme Grabia aina kun mahdollista, sen kanssa ei koskaan ollut mitään ongelmia.

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 27.8.2019 at 22:17

      On ihan totta, ettei pelkkä mittari vielä tee kenestäkään rehtiä ja reilua. Me käytettiin myös paljon Vinasunia, eikä se pettänyt kertaakaan. Ei myöskään ikinä otettu taksia lennosta, vaan aina jonkun aseman edestä, missä oli selkeä jono – tai sitten hotellilta hotellin tilaamana. Meidän ainoa isompi huijaus kävi ihan viimeisellä taksimatkalla, kun kuski – jonka kyytiin hypättiin vahingossa, kun luultiin hänen olevan hotellin tilaama kuski – vei meiltä moninkertaisesti sen, mikä olisi ollut kohtuullista. Euroissa summa oli kympin luokkaa eli täysin emme köyhtyneet, mutta silti harmitti vietävästi.

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 4.9.2019 at 09:31

    Vietnam on mielestämme kyllä Kaakkois-Aasian kiinnostavimpia matkakohteita. Mitkä olivat teidän suosikkipaikkanne tai -asianne Vietnamissa?

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 14.9.2019 at 09:46

      Samoin meidän! Pitkä maa, jossa on paljon nähtävää. Me kierrettiin nyt vain puolivälistä alaspäin, mutta suosikeiksi nousivat Da Nang ja Saigon. Erityisesti Saigonissa oli kaikesta kaoottisuudesta huolimatta jotain todella valloittavaa. Ja junamatkailu oli Vietnamissa ihan parasta!

    Leave a Reply