Kaapelitehdas

Suomi-kohde numero 51: Kaapelitehdas

Teatteria, tanssia, ruokaa, sirkusta ja kuvataiteita. Suuria gaaloja, pieniä esityksiä ja paljon pellejä. Työtiloja, harjoitussaleja ja esiintymislavoja.

Helsingin Kaapelitehdas on ihmeellinen kokonaisuus tekemistä ja katsomista. Se on paitsi työpaikka monelle, myös harrastetila ja esiintymispaikka. Kolmessa vaiheessa vuosina 1939-1954 rakennettu tehdas toimi alun perin Suomen Kaapelitehdas oy:n tehdasrakennuksena ja oli valmistuessaan Suomen suurin rakennus. Tuotantotoiminnan lakattua vuonna 1987 siitä tuli Suomen suurin kulttuurikeskus.

Jo ennen kuin olin muuttanut Helsinkiin, tiesin Kaapelitehtaan. Kaapelitehtaalla oli maine paikkana, missä tapahtuu. Sinne muutti myös Radio City vuonna 1999, kun sen alkuperäinen kotipesä Lepakko purettiin. Minun mielikuvissani luovat ihmiset vaeltelivat siellä ympäriinsä, ja jokaisen kulman takaa putkahti joku tunnettu henkilö.

Kaapelitehdas

Näinhän ei tietenkään ole, vaan Kaapelitehdas on ihan tavallinen paikka. Yhden lyhyen päädyn ja kahden pitkän sivuosan muodostama kokonaisuus kuitenkin kätkee sisälleen niin paljon taitoa ja tekemistä, että sitä hämmästyy itsekin.

Ruoholahden metroaseman suunnasta saapuessa ensimmäisenä kohoavat eteen museoiden suuret lakanat. Teatterimuseo, Hotelli- ja ravintolamuseo ja Suomen valokuvataiteen museo kutsuvat vierailemaan. Teatterimuseo on etenkin tyttöjen suuressa suosiossa, sillä siellä pääsee tekemään oman esityksen ja pukeutumaan hienoihin rooliasuihin. Lapsi jopa halusi järjestää syntymäpäivänsä siellä, että sai tehdä kavereiden kanssa oman esityksen.

Kaapelitehdas

Heti museoiden jälkeen avautuu eteen kaksi riviä ovia, joista kaikista pääsee osaksi luovaa tekemistä. Tiloista löytyvät esimerkiksi Haapalainen SuutariJääskö Dance Company, Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu ja kurssikeskus, Uuden tanssin keskus Zodiak, sekä Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki. Kaapelitehtaalta tekevät lähetystä Bauer Median radiokanavat, kuten Radio Nova, Iskelmä ja Kiss, sekä vanha kunnon Radio City.

Minä olen jo vuosia vieraillut C-portaassa, missä harjoittelee Tanssiteatteri Hurjaruuthin Tonttukoulu. Siellä lapset neljästä ikävuodesta ylöspäin käyvät harjoittelemassa sirkustemppuja. Kaapelitehtaalla myös esitetään joka vuosi Hurjaruuthin talvisirkusta.

Kaapelitehdas

Kaapelitehdas

Suuret Merikaapelihalli ja Pannuhalli toimivat areenoina suuremmille tapahtumille. Lisäksi vuokrattavissa ovat Puristamo, Valssaamo ja Turbiinisali. Hurjaruuthin talvisirkuksen lisäksi voi käydä katsomassa esimerkiksi Zodiakin tanssiesityksiä tai osallistua Helsinki Beer Festivalille. Viime maaliskuussa Merikaapelihallissa järjestettiin elokuva-alan Jussi-gaala, jolloin koko Kaapelitehtaan valtasivat iltapukuiset elokuvaihmiset. Pienemmällä lavalla taas on vuosittain naisklovnifestivaali.

Aivan Kaapelitehtaan toisessa päädyssä sijaitsee sen sydän: Hima & Sali -ravintola. Se on paikka, mihin kokoonnutaan museosynttäreiden jälkeen syömään jäätelöä ja keksejä, ja se on paikka, missä gaalaan menijät istuvat kohottelemassa illan ensimmäisiä juomia. Sinne myös vaeltavat kahvin perässä vanhemmat, jotka ovat jättäneet lapsensa harrastamaan. Se toimii lohduttavana sylinä kaikille niille, jotka haluavat hetkeksi pysähtyä suuren tarjonnan keskellä.

Kaapelitehdas

Kun vaeltaa joka viikko säästä ja olotilasta huolimatta itäisestä kantakaupungista aivan kaupungin länsiosiin, ei nopeasti enää katsele ympärilleen. Ei enää havainnoi sitä, mitä kaikkea ympärillä tapahtuu, ja miten inspiroivassa ympäristössä saa viettää pienen osan viikostaan. Kuinka yhden rakennuksen sisällä syntyy niin paljon uutta, ja kuinka monet lapset ja nuoret pääsevät siellä käsiksi luovaan tekemiseen.

Jos minun saavutettavissani olisi nuorena ollut Kaapelitehtaan kaltainen paikka, en olisi lähtenyt sieltä ikinä pois.

Kaapelitehdas


 

There’s one building where you can find it all: theatre, dance, food, circus and arts. Big galas, small performances and lots of clowns. Working space, practice rooms and stages.

Kaapelitehdas (means cable factory) is a marveous combination of doing and observing. It’s a place of work for many, but it’s also a place for hobbies and performing. It was built between the years 1939-1954 and it started as a factory building for Suomen Kaapelitehdas oy, that manufactured cables. When it began as a factory, it was the largest building in Finland. When the factory was closed down in 1987 it became the biggest cultural center in Finland.

Even before I had moved to Helsinki, I already knew what Kaapelitehdas was. It had a reputation of being a place, where everything happens. In my imagination it was a place where you couldn’t walk without running into someone famous.

Of course that’s not the reality, but Kaapelitehdas is a very ordinary place with ordinary people. But it’s amazing how that one building can have so much skill and talent inside it.

When you approach the building from the end of Ruoholahti metro station, first thing you see are the big advertisements for the museums. The Museum of Theatre, the Museum of hotel and restaurant and the Museum of Finnish Photography are there to welcome you. The Museum of Theatre is especially popular among young girls, because you can do your own show there with all the costumes and props. My child even wanted to have her birthday there, so that she could prepare her own play with her friends.

Right after the museums there are endless rows of doors, that all lead to something creative. There are for example the Haapalainen Suutarijääskö Dance Company, the art school of the Helsinki Art society and the children’s architectural school Arkki. There are also radio stations like Radio Nova, Iskelmä and Kiss there.

I’ve visited the corridor C for years now, since my child has been practicing with the Hurjaruuth circus company. Kids from the age of four can go there and practice being a circus act.

The big halls Merikaapelihalli and Pannuhalli are venues for bigger events. There are also other venues that can be rented, and you can see all kinds of shows there. Also the Helsinki Beer Festival takes place at Kaapelitehdas, and Finnish Oscars – the Jussis – have been handed out there for a few years now.

Right at the other end of Kaapelitehdas you can find the heart of the place: Hima & Sali Restaurant. It’s a place where you go after the birthday party at the museum to eat ice cream and cookies, and that’s where you get ready for the fancy ball. That’s also where you’ll find all the parents who have taken their kids to a hobby. So it’s a comforting lap for anyone who needs a moment in all the hazzle.

As you wander there week after week no matter what the weather is like you stop observing the things around you: it’s easy to dismiss all the creativity that’s going on there, and how many new things are born there every day. It’s wonderful that the kids can be a part of that inspiring set too.

If I had the chance to be in a place like Kaapelitehdas, when I was youg, I would have never left the place.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply