Suomi-kohde numero 33: Kotkan puistot

Kesän kukkaloistosta on vaikea päästää irti. Vaikka aurinko nyt silloin tällöin malttaakin pilkistää pilvien takaa ja yrittää valaista ihania keltaisen ja punaisen eri sävyissä hehkuvia puiden lehtiä, on maisema useimmiten hyvin harmaa ja sateen jäljiltä kiiltävä. Kesällä taas kukat hehkuivat kaikenvärisinä jopa täällä koti-Suomessa.

Minulle kesän iloisin yllätys oli synnyinkaupunkini Kotkan muuttuminen ankeasta teollisuusmiljööstä vehreäksi puistokaupungiksi. Vielä 1990-luvulla, kun asuin siellä, kaupungissa kiisteltiin kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen suunnitelmasta muuttaa pahoin saastunut Sapokan lahti upeaksi vesipuistoksi. Hankkeen ajateltiin nielevän liikaa rahaa, jota kituvalla teollisuuskaupungilla ei muutenkaan ollut liiaksi asti. Puisto kuitenkin kunnostettiin, ja useiden palkintojen jälkeen siitä on tullut koko kaupungin ylpeyden aihe, jota esitellään vierailijoille ensimmäisenä.

Sapokka, Kotka

Sapokka onkin Kotkan puistojen ehdoton helmi: merenlahti, joka on ympäröity runsaalla kasvillisuudella, eläinveistoksilla ja 20 metriä korkealla vesiputouksella. Puisto muuttaa muotoaan vuodenaikojen mukaan, kun kasvien kasvuvaiheet etenevät ja ruska muuttaa kesäistä väritystä.

Sapokka, Kotka

Sapokka, Kotka

Sapokka, Kotka

Puiston vieressä sijaitsee Sapokan vierasvenesatama, jonka rannasta lähtevät saarille vievät yhteysalukset, sekä kävelyreitti legendaariseen rantaravintola Meriniemeen ja sen yökerhoon Marineroon. Minun nostalgisimmat muistoni alueeseen liittyvät kesäöihin, jolloin lähdimme Marinerosta kohti kotejamme milloin minkäkin mutkan kautta: joskus kävimme läheisellä Mansikkalahden uimarannalla, toisinaan taas reitti vei kohti keskustaa ja taksijonoja. Sapokan vesiputous solisi mukavasti myös keskellä yötä, ja kasvipaljouden keskellä oli hyvä olla nuori ja täynnä elämäniloa.

Katariinan meripuisto, Kotka

Kotkasta löytyy Sapokan lisäksi muitakin upeita puistoja. Tämän kesän uusi tuttavuus minulle oli Katariinan Meripuisto, joka on rakennettu entisen öljysataman tilalle. Tämä ennen vain teollisuuden palveluksessa toiminut alue on nyt kunnostettu vehreäksi keitaaksi kaikille kaupunkilaisille. Puistosta löytyy useita leikkipaikkoja, nuotioalueita pöytäryhmineen sekä erilaisia vesielementtejä, jotka sopivat merikaupungin henkeen paremmin kuin hyvin.

Katariinan meripuisto, Kotka

Erityisen vaikutuksen minuun teki mietiskelylabyrintti, jonka esikuvana on käytetty Chartresin katedraalin vuosina 1194-1220 rakennettua labyrinttia. Esikuvan halkaisija on noin 13 metriä, kun taas Katariinan meripuistoon rakennetun labyrintin halkaisija on jopa 24 metriä. Sen keskustaan päästäkseen täytyy kävellä 525 metriä, jolloin molempiin suuntiin matkaa tulee yhteensä 1050 metriä. Labyrintin keskelle päästyään voi taputtaa käsiään yhteen ja kokeilla, onko äänessä jotain erikoista.

Katariinan meripuisto, Kotka

Katariinan meripuistosta löytyvät myös skeittipuisto, lentopallokenttä, sekä näkötorni, josta on hienot näkymät merelle. Vaikkei näkötorniin jaksaisi kiivetäkään, avautuvat labyrintin vierestä upeat näkymät koko puistoon ja merelle asti.

Me vierailimme Katariinan meripuistossa Kotkan Meripäivien aikaan. Suurista festivaaleista huolimatta puistossa oli rauhallista, ja onnistuimme jopa valtaamaan yhden pitkän pöydän ja grillipaikan. Puisto oli erinomainen kohde tavata ystäviä, syödä hyvin ja nauttia kesäisestä tunnelmasta ilman juhlijavirtoja ja festivaalitunnelmaa.

Katariinan meripuisto, Kotka

Katariinan meripuisto, Kotka

Katariinan meripuisto, Kotka

Sapokan ja Katariinan meripuiston lisäksi Kotkasta löytyvät muun muassa kunnostettu Sibeliuspuisto, jonka keskeinen sijainti tekee siitä kaupungin ykköspuiston; Isopuisto, joka levittäytyy ortodoksisen kirkon ympärille; sekä Fuksinpuisto, joka minun aikanani oli vain epämääräinen ruoholäntti. Tänä päivänä Fuksinpuisto on tunnettu atsaleoistaan ja perhosveistoksistaan. Meren rannasta löytyy myös Haukkavuorenkadulla sijaitseva yrttipuutarha Redutti, jonka ajatuksena on esitellä lääke- ja yrttikasveja. Jos haluat lukea lisää Kotkan puistoista, kaupungin nettisivuilta löytyy erittäin kattavasti tietoa puistoista ja ulkoilumahdollisuuksista, jotka on myös koottu hienoon esitteeseen.

Katariinan meripuisto, Kotka

Katariinan meripuisto, Kotka

Kotkan puistojen kohottamisen tärkeäksi vierailukohteeksi voi lukea oikeastaan yhden miehen – kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen – ansioksi. Laaksonen aloitti kunnianhimoisen uudistustyön jo 1990-luvulla aikana, jolloin kukaan muu ei tahtonut uskoa Kotkan puistojen menestykseen. Paljon matkustavana ihmisenä Laaksonen oli nähnyt puistoja ympäri maailmaa ja uskoi niiden tekevän hyvää Kotkallekin. Erityisesti laman aikaan 1990-luvulla Laaksosta arvosteltiin rankasti, mutta tänä päivänä Kotkaa katsoessa täytyy olla tyytyväinen, että Laaksonen pysyi mielipiteessään. Ilman hänen työtään Kotka saattaisi olla ankea entinen teollisuuskaupunki, joka vielä elää mennessä. Tänä päivänä Kotkan vetovoima niin vierailukohteena kuin asuinpaikkanakin on kohonnut vuosikymmenien takaisesta.

Niin paljon kuin minä Kotkan puistoista pidänkin, tulevat niistä minulle ensisijaisesti mieleen entiset ajat ja ristiriitaiset nuoruusvuodet. Elämä ei ollut koskaan mutkatonta, eikä vailla draamaa, mutta se oli myös täynnä suurta onnea ja unohtumattomia hetkiä. Noille pensaiden ja istutusten välisille poluille on jätetty niin monta kyyneltä ja paljaiden varpaiden jälkeä, että niitä on vaikea enää kävellä tyynesti katse kukkiin sidottuna.

Silti – tai ehkä juuri siksi – Kotkan puistot ovat vierailemisen arvoinen kohde: ne eivät ole vain kokoelma kasveja, vesiaiheita ja leikkipaikkoja, vaan ne ovat tavallisen elämän näyttämöjä. Niiden poluilla on solmittu suhteita, erottu katkerasti ja vannottu ikuista ystävyyttä. Sitä niillä tehdään edelleen.

Katariinan meripuisto, Kotka


 

It’s hard to let go of the colours of summer. Even though the sun peeks behind the clouds every now and then, and makes the bright yellow and red leaves shine, the landscape is more grey than colourful these days. During the summertime the flowers kept shining in all their colours even here in Finland.

The most pleasant surprise for me last summer was the transformation of my old home city Kotka into a green city full of parks. Back in the 90’s, when I was living there, the city gardener Heikki Laaksonen got a lot of critique for his plan to turn the contaminated bay of Sapokka into a magnificent waterpark. Everyone thought it would take too much money, while the city was suffering already. The park was renovated, and after receiving many awards it has become the pride of the entire city, and a place, that the visitors are always taken to first.

Sapokka is definitely the jewel among the parks of Kotka. The bay has been surrounded with tens of different plants, animal sculptures and a 20-meter waterfall. The park changes during the year, when the plants adjust to seasons.

Right next to the park, there is the guest harbour, and the place where the boats to the islands take off. There is also the path to the legendary restaurant Meriniemi and its night club Marinero. My fondest memories of the area have to do with leaving Marinero on light summer nights: sometimes we went for a swim at the Mansikkalahti beach nearby, or we headed to the center to get a cab. The waterfall rippled even in the middle of the night, and it was great to be young and full of life.

There are also other beautiful parks in the city. This summer I got to know the Seapark of Katariina, which has been built over an old oil port. This area, that used to serve only the industry, is now for everyone in the city to play, barbecue and enjoy the sea.

I was especially impressed by the meditation labyrinth that was built after a labyrinth in the cathedral of Chartres. This labyrinth has a diameter of 24 meters and you have to walk 525 meters to get to the center of it. Once you reach the center, you can clap your hands to hear if there’s something strange to the voice.

There’s also a skate park, a volleyball court and an observation tower in the park. If you don’t feel like climbing all the way up to the tower you can admire the magnificent view everywhere in the park.

We visited the Seapark during the Kotka Maritime Festival. Even though there was a big festival going on, it was very peaceful in the park. We managed to get a big table and a place for fire, and it was a perfect venue to meet up with some old friends, eat well and enjoy the atmosphere without the big hazzle of the festival.

You can also find other parks in Kotka: the Sibelius park is right in the center of the city and has been renovated just a while ago; there’s the Isopuisto (which means the Big Park) that surrounds the orthodox church, and then there’s the Fuksinpuisto (which means the Freshman park), that used to be just a wide open space while I operated there. Now it’s known for its atsaleas and sculptures with butterflies on them. You can also find a park called Redutti, that introduces local plants used for medicine and herbs. If you want to read more about the parks in Kotka, you can find more information on the city’s webpage. They have also printed a very beautiful map with all the parks.

The most important figure for the parks in Kotka is the city gardener Heikki Laaksonen. He started his ambitious work already in the 1990’s, when not many people thought there’d be any use for parks. He had traveled a lot, and had seen beautiful parks around the world. He thought they would be something that would be good for Kotka too. He faced some very harse critique, but it’s a good thing he kept his mind, because today the parks are the thing that make Kotka a popular destination for tourists and for people looking for a nice place to live too.

As much as I like the parks in Kotka, they keep reminding me of the old days. Back then life was never simple or lacked drama, but it was also filled with joy and moments of happiness. There are so many tears and bare foot prints that have been left on those paths between the plants, that it’s hard just to admire the flora.

Still – or maybe just because of that – the parks of Kotka are worth the visit: they are not just collections of plants and water and playgrounds, but they are the center stage for life. A lot of relationships have started and ended on those paths, and friendships have been tied for life. And that’s what still happens there.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply