Suomi-kohde numero 13: Kallion kirkko

Helsingin kirkoista kuvatuimmat löytyvät läheltä Senaatintoria: vitivalkoisen Tuomiokirkon ja Uspenskin katedraalin kuvat koristavat lähes kaikkia kaupungin matkailuesitteitä ja esittelyvideoita. Yksi kaupungin komeimmista maamerkeistä kuitenkin löytyy hieman pohjoisemmasta korkean Kallion laelta.

Kallion kirkon on suunnitellut Lars Sonck ja se on valmistunut vuonna 1912. Komea harmaagraniittinen rakennus edustaa kansallisromanttista tyyliä. Kirkko on 65 metriä korkea, joten kun kirkko on rakennettu korkealle kalliolle, nousee sen huipulla oleva risti yhteensä 94 metrin korkeuteen merenpinnasta katsottuna.

Kallion kirkko

Kallion kirkkoon mahtuu 1100 ihmistä. Sisätiloissa katse kohdistuu alttaritauluun, joka on Hannes Autereen vuonna 1956 valmistunut puureliefi. Eräs esikoululainen oli tänä talvena kirjastoon perustettua näyttelyä varten kuvaillut puureliefiä suurin piirtein sanoin: ”joku mies oli nostettu roikkumaan ristiin. Se oli vähän pelottava.”

Kallion kirkko ei ole kovin näkyvästi läsnä kaupunginosan arjessa, sillä vain alle puolet Kallion asukkaista kuuluu seurakuntaan. Moni lapsista ei ole koskaan käynyt sisällä kirkossa. Kallion ala-asteellakin ET-opetus on vähintään yhtä suosittua kuin uskonnon opetus.

Kallion seurakunta on kuitenkin yksi Suomen suvaitsevaisimmista seurakunnista. Juuri huhtikuun alussa Kallion seurakuntaneuvosto päätti, että kaikki parit ovat tervetulleita Kallion kirkon tilaisuuksiin. Tämä tarkoittaa, että kaikki parit voivat käyttää Kallion kirkon tiloja kirkollisiin toimituksiin. Kallion kirkkoherrakin on entinen televisioesiintyjä Teemu Laajasalo, joka valittiin kirkkoherraksi suurella äänivyöryllä muutama vuosi sitten.

Kallion kirkko

Kirkko kuitenkin on näkyvästi läsnä katukuvassa. Se kohoaa korkeana maamerkkinä – saapuu Kallioon sitten mistä ilmansuunnasta tahansa. Sen pihalla ulkoilevat pienet kerholaiset sekä vähän isommat koululaiset, ja sen puistossa pyörittää toimintaansa Kallion ainoa puistotäti. Puiston toisella laidalla sijaitsee Pelastusarmeijan leipäjono, joten lasten lisäksi puistosta löytyy muitakin leikkimielisiä. Lapsille puisto on mainio näköalapaikka, sillä heti sen vieressä on Kallion pelastusasema, josta tasaisin väliajoin lähtee liikkeelle letka paloautoja tai pillit ujeltaen kiitävä ambulanssi.

Vaikkei Kallion kirkko kiinnostaisi arkkitehtuurin tai seurakuntaelämän vuoksi, kannattaa kirkolla lähteä käymään ihan näköalojen vuoksi. Kallion kirkolta lähtee Helsingin pisin yhtenäinen katulinja: 2,5 kilometriä pitkä Siltasaarenkadun, Unioninkadun ja Kopernikuksentien muodostama linja, joka päättyy Tähtitorninmäelle. Kirkon itäpuolella kannattaa suunnata katseensa Karhupuiston yli Kallion kirjastolle, joka edustaa samaa aikakautta kirkon kanssa. Myös monet Karhupuiston ympäristön asuintalot ovat 1900-luvun alussa rakennettuja.

Kallion kirkko

Ja jos haluat saada parhaan mahdollisen kuvan Kallion kirkosta, kannattaa pysähtyä Siltasaarenkadun ja Kolmannen linjan kulmaan. Kesäaikaan kävelykadun päässä on välillä jopa ruuhkaa, kun vierailijat yrittävät päästä aivan keskelle katua. Monet uhkarohkeat jopa seisovat keskellä autotietä – ja ironista kyllä – suoraan hautaustoimiston edessä.

——————————————————————————————————–

The most photographed churches of Helsinki can be found close to the Senate Square: the ivory white Helsinki Cathedral and the orthodox Uspenski Cathedral can be found in almost every brochure and marketing material made out of this city. But one of the most majestic churches is located a bit north from the centre, on top of a hill.

Kallio church was designed by Lars Sonck and it was finished in 1912. The building made out of grey granite represents national-romantic style which is very close to art nouveau. The church is 65 metres long and since it’s been built on the highest spot of the region, the cross on the top rises 94 metres above sea level.

There can fit 1100 people inside Kallio church. The main focus of the interior is the altarpiece, which is a wooden relief made by Hannes Autere. It was introduced in 1956. Last winter one pre-schooler had written about it something like ”a man was hanging on a cross and it was kind of freaky”.

This is not an uncommon quotation, since the church is very little present in everyday life of the people of Kallio. Less than half of the population is a member of the congregation, which is the lowest number in the entire country. A lot of the kids in the area have never been inside the church, and minority of the children attend religion classes in school – unlike in my childhood, when everyone attended.

Still the congregation of Kallio is one of the most liberal congregations in the entire country. In the beginning of April the council of the congregation decided that all couples are welcome to attend to services held at their premices. That means that every couple can use the church for their services. The vicar of Kallio is a former tv-star, who was chosen as a vicar with a landslide a few years back.

The church however is very present in the street picture of Kallio. It rises high up no matter which direction you arrive from. Kids go to the park next to it – as do the people coming from food distribution at the Salvation army. You can find all kinds of playful characters at the park next to the church.

It’s a great place for kids also because the rescue station of Kallio is located right next to the park. You can watch the long lines of firetrucks and the fast and loud ambulances rush out of the station.

Even if you didn’t care about the architecture or the religious life, you should stop by at the Kallio church because of the view. It is the starting (or ending – depends on which way you look at it) point of a 2,5 kilometres long streetline that runs all the way to the Tähtitorninmäki observatory in Kaivopuisto.

If you look east from the church you can see the Bear park and the Kallio library, which is from the same era as the church. Most of the buildings around the park have been built in the beginning of the 20th century. 

And if you want to get the best picture of Kallio church, you should stop in the corner of Siltasaarenkatu and Kolmas linja. In the summer there are crowds of people trying to get the most centered picture of the church between the rows of buildings. Some of the most daring ones stand in the middle of the road taking the picture – ironically – right in front of the funeral home.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Teija / Lähdetään taas 25.4.2017 at 19:10

    Kirkkoja minun ei tule muuten kierrettyä, mutta ollaan kavereiden kanssa käyty melkein joka vuosi laulamassa kauneimpia joululauluja ja pyritty valikoimaan aina uusi kirkko. Myös Kallion kirkossa ollaan kerran käyty laulamassa. Helsingissä on tosi paljon hienoja kirkkoja!

    • Reply lahtoselvitetty 25.4.2017 at 21:53

      Minusta tuntuu, että on olemassa määrä, jonka voi elämässään kirkkoja kiertää. Itsekään en ole enää pitkiin aikoihin jaksanut mennä kirkkoihin – en aina edes niihin kuuluisimpiin. Esimerkiksi Venetsiassa jätettiin menemättä San Marcoon, kun jono oli niin pitkä, samoin Pietarissa Iisakin kirkko. Ehkä mieluummin menenkin niihin pieniin ja erikoisiin, koska niissä saattaa tulla jotain jännittävää vastaan. Esimerkiksi Roomassa tuli vastaan kirkko, jossa itse asiassa olikin päällekkäin kolmen eri aikakauden rukoustilat, mikä oli aika hieno. Ja Kallion kirkossa minullekin parasta on näköala alas kohti Tuomiokirkkoa ja Tähtitorninmäkeä.

    Leave a Reply