Lapsiperhe pakkaa

Pakkaaminen, huoh. Se on yksi niitä matkalle lähtemisen osa-alueita, jotka jättäisin mieluusti väliin. Omat tavarani vielä pakkaisinkin, mutta kun se pitää tehdä myös kolmelle lapselle, ovat siitä luovat hetket kaukana.

Tällä kerralla lapset ottivat varaslähdön. Kun yleensä patistan heitä valitsemaan haluamiaan mekkoja ja leluja aina lähtöpäivään asti, nyt he alkoivat intoilemaan pakkaamisen kanssa jo kaksi viikkoa ennen matkaa. Laukut piti kaivaa yläkaapista ja ne alkoivat täyttyä tavarasta. Nopea vilkaisu niihin paljasti yhden kirjaston kirjan, matematiikkapelin, jota kukaan ei koskaan pelaa, sekä nuken sänkyyn kuuluvan patjan. Kuulin myös Darthin ja Leian matkalaukkujen olevan jo mukana, joten laukuista löytynee myös Star Wars -nukkeja. Epäilemättä laukut menivät vielä purkuun ja tarkistukseen – varsinkin, kun ne täytyy molemmat ottaa lentokoneessa matkustamoon, eivätkä siis voi sisältää teräviä esineitä tai nesteitä.

Tavaralista

Packing

Minä aloitan yleensä pakkaamisen tavaralistan tekemisellä. Useimmiten otan A4-kokoisen paperin, jonka jaan tasan neljään osaan. Niihin neljään osaan alan sitten listata omia, sekä kolmen lapsen, tavaroita. Suurin osa listastahan on toistoa, mutta sillä tavalla pysyn kärryillä siitä, onko jokaiselle lapselle varmasti otettu mukaan omat alushousut, eikä vain siskon.

Helpointahan olisi, jos käyttäisin aina samaa listaa. Toki matkustamme hieman erilaisiinkin kohteisiin, mutta useimmiten lista näyttää aika samalta: paitoja, housuja, sukkia, uimapuku ja hammasharja. Sitä en kuitenkaan tee, vaan joka kerta aloitan listan tekemisen alusta, koska vanha lista on hävinnyt. Voisin toki säilyttää listan esimerkiksi tietokoneella hienona excel-tiedostona, mutta olen jo kauan sitten luopunut toivosta tämän suhteen. Olen myös ajatellut tätä listan kirjoittamista sellaisena matkan aloittamisen riittinä: tulen vielä kerran miettineeksi, mihin oikein olemme lähdössä, ja mitä sinne oikeasti tarvitsee mukaan. Lapsilla varsinkin tarpeet muuttuvat lähes matkasta toiseen.

Minulla on myös tapana pakata aina lähes samat tavarat mukaan. Itselläni on tiettyjä vaatteita, jotka koti-Suomessa olen siirtänyt vaatekaapin aivan ylimpään koriin, ja matkan lähetessä kaivan sieltä esiin. Lapsilla tämä ei toimi, koska heille eivät mahdu samat vaatteet kuin edellisellä matkalla. Siksi pakkaaminen onkin aina kuin ensimmäinen kerta – onneksi omat tavarat menevät aika nopeasti.

Tavaroita saa myös matkakokoisena

Packing

Olen sijoittanut vähän hävettävänkin vähän rahaa pakkaamista ja matkustamista helpottaviin apuvälineisiin. Vasta tänä kesänä sain hankittua pienen matkamallisen Tangle Teezer -harjan, joka neljän naispuolisen perheessä on aika ehdoton matkakumppani. Siihen asti olen aina pakannut mukaan ison hiusharjan, joka sitten on aina rinkan alimmaisena. Samalla ostin myös matkustamo-kokoisia kosmetiikkapulloja ja -purkkeja, joihin sain siirrettyä osan kosmetiikasta. Näillä on kuitenkin käyttöä oikeastaan vain silloin, kun lähdemme johonkin lyhyemmälle matkalle pelkkien käsimatkatavaroiden turvin, sillä näin isolle porukalle ei esimerkiksi shampoota ole järkeä lähteä kantamaan pienissä pulloissa, vaan sitä kannattaa ensimmäisessä kohteessa ostaa iso säästöpullo. On kuitenkin helpottavaa omistaa myös joitain pienempiä versioita tavaroista, joita oikeasti tarvitsee mukaan. Tuntuu täysin idioottimaiselta raahata vaikka sitä isoa hiusharjaa ympäri maailmaa.

Nuorimmasta vanhimpaan

Packing

Lasten kanssa pakkaamisessa käytän nuorimmasta vanhimpaan -menetelmää. Kerään siis ensin pienimmän tavarat, koska hän yleensä tarvitsee mukaan eniten. Hänen vaippapakettinsa täyttää lähes puolet rinkasta ja hänen vaatteensa aina likaantuvat eniten. Toisaalta hänen vaatteensa ovat kaikkein pienimpiä, joten ne mahtuvat pienimpään tilaan.

Seuraavana on kahden muun lapsen vuoro. Heidän vaatteillaan ei ole niin väliä, koska niitä kuluu matkalla yllättävän vähän. Tytöt tykkäävät kulkea samoissa mekoissa ja trikoissa niin kauan, kunnes pakotan heidät vaihtamaan puhtaat vaatteet. Heille siis tärkeintä onkin katsoa, että mukana ovat niin uimapuku kuin lämpimämmätkin vaatteet. Esikoinen kuljettaa omat tavaransa omassa rinkassaan, joten niitä ei sentään tarvitse mahduttaa minun rinkkaani. Hänpä saakin sinne usein myös heidän lelujaan ja joskus jopa siskojen vaatteita.

Packing

Viimeisenä ovat sitten vuorossa minun vaatteeni, jotka kokonsa puolesta vievät eniten tilaa. Useimmiten minä katson jäljelle jäävän tilan ja täytän sen omilla vaatteillani – ne, jotka mahtuvat rinkkaan, lähtevät mukaan. Tyhjää tilaa en rinkkaan jätä, koska sitten joutuisin jättämään kaikki omat tavarani pois. Lisäksi olen todennut parhaaksi keinoksi sen, että otan kuopukselle mukaan täyden paketin vaippoja, joiden tila sitten matkan aikana muuttuu tilaksi heräteostoksille. Aina jollekin täytyy kuitenkin käydä ostamassa ehjemmät trikoot tai lämpimämpi huppari.

Packing

Menomatkaan panostaminen

Pakkaamisen tärkein vaihe koittaa siinä vaiheessa, kun vaatteet ja muut välttämättömyydet on saatu tungettua rinkkoihin. Silloin ryhdytään kartoittamaan leluja ja viihdevälineitä, joita lapset tarvitsevat erityisesti menomatkalla. Paljon lentäneille lapsille ei todellakaan riitä lentokoneen ikkunasta tuijottelu, vaan he haluavat tehdä jotain lennon aikana.

Useimmiten tekeminen on elokuvan katsomista, joten mukaan lähtee iänikuinen dvd-soitin, johon saa kiinni kahdet kuulokkeet, sekä valikoima elokuvia. Monet kokeneet matkaajat ovat siirtyneet jo kauan sitten tabletteihin ja Viaplayn tyyppisiin palveluihin, joista saa ladattua erilaisia ohjelmia, joita pystyy katsomaan jopa lentotilassa. Meidän matkavalmistelumme eivät ole vielä edenneet näin kehittyneelle tasolle, vaan raahaamme edelleen mukana isoa soitinta ja levyjä.

Minun tärkein tehtäväni on paitsi hankkia ja valita matkaeväät, myös etsiä kuopukselle vaihtovaatteita, ja sen jälkeen pussittaa kaikki nämä. Vaihtovaatteet pussitan valmiiksi seteiksi, jotta voin lentokoneessa vain napata valmiin vaatesetin lähtiessäni vessaan vaipanvaihtoon. Se ei nimittäin ole mikään myytti, että pienen lapsen vatsa alkaa lentokoneessa toimimaan normaalia tehokkaammin. Yhtään pidemmällä lennolla yhdet vaihtovaatteet eivät riitä mihinkään.

Packing

Matkaeväitä on syytä olla mukana paljon. Meidän lapsemme eivät suostu syömään lentokoneruokia, eikä niitä juuri koskaan enää tarjolla olekaan. Matka-aikaan on myös aina lisättävä aika lentokentällä ennen lentoa, siirtyminen lentokentältä majapaikkaan, sekä asettuminen majapaikkaan ennen ensimmäisen kaupan löytymistä. Kaikkien näiden aikana lapsille kehkeytyy takuuvarmasti nälkä, jollaista ei kotona esiinny koskaan. Kannattaa myös ottaa huomioon se mahdollisuus, että lento lähtee myöhässä. Parinkin tunnin myöhästyminen tekee budjettiin ison kolon, kun nälkää lähdetään taltuttamaan lentokentän ruokatarjonnalla.

Eväiksi minä hankin yleensä helppoa ja kuivaa syötävää: suolaisia ja makeita keksejä, rusinoita ja pähkinöitä. Myös valmiiksi pilkotut hedelmät ja pussissa olevat hedelmäsmoothiet toimivat hyvin. Joskus jaksan myös tehdä mukaan voileipiä, mutta useimmiten en. Vettä ostan yleensä lentokentältä, vaikka nyt kannattaisikin suosia mahdollisuutta täyttää omat vesipullot lentokentän vesipisteessä. Viimeksi lentokentällä ollessani en muistanut mahdollisuutta, joten vesipiste jäi etsimättä.

Tähän viimeiseksi oli tarkoitus tulla kuva valmiiksi pakatuista laukuista: kolmesta rinkasta, kolmesta repusta ja matkarattaista. Asiat eivät kuitenkaan sujuneet suunnitellulla tavalla, vaan keskellä kiivainta lounas/siivous/pakkausrumbaa huomasimme yhden passin kadonneen ja loppuaika kuluikin penkomalla läpi kaikki nurkat ja lähiravintolat. Tässä tohinassa laukkujen viimeistely tuli tehtyä aika vauhdilla, ja ainakin kaikki tyylikkäät kuvat jäivät ottamatta.

Loppu on kuitenkin onnellinen: suurin piirtein kaikki oleelliset tavarat tulivat mukaan ja passin sijaintikin keksittiin Käpylän kohdalla matkalla lentokentälle. Onneksi oli aikaa kääntyä takaisin hakemaan tulostimeen (!) unohtunut passi, ja koko perhe pääsee mukaan risteilylle.

Barcelona

Nyt olemme täällä Barcelonassa, jossa aurinko paistoi tänäänkin lämpimästi! Asunnon parvekkeelta siintää Plaza Catalunya ja alakerrassa on tapas-baari. Juuri nyt tuntuu siltä, että kaikki se valmistelu ja sähläys kotipäässä on hyvin kaukainen muisto. Mielestä se on hävinnyt viimeistään silloin, kun pakkaaminen seuraavaa matkaa varten alkaa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Tanja / Tanjanmatkassa 17.11.2016 at 06:03

    Mukavaa lomaa! Ei tuo oma pakkaus stressi oo mitään verrattuna lasten kanssa reissaamiseen. Tj 13 ja hommat alkutekijöissään (iltapuvut sentään lyhennetty!)

    • Reply lahtoselvitetty 17.11.2016 at 08:00

      Kiitos Tanja! Mulla tosin käykin usein niin, että kun olen lähdössä matkaan ilman lapsia, unohdan puolet tavaroista kotiin – kuten viime keväänä kameran. Kun tietty lähtöstressi on pois, aivot menevät aivan nollille, eikä valmisteluista tule senkään vertaa. Hyvää matkaa sullekin!

  • Reply Mai 17.11.2016 at 18:31

    Me reissaamme myös paljon kolmen lapsen kanssa ja hyvin samanlaiselta kuulostaa pakkaamistouhut!
    Kiva kuulla, että joku muukin reissailee koululaisen kanssa keskellä lukuvuotta. Meillä kertyy koululaisille useampia (kymmeniä) poissaolopäiviä koulusta lukuvuoden aikana ja siten myös kotikoulua. Lähinnä kuulemme ihmettelyä järjestelyistämme.

    • Reply lahtoselvitetty 18.11.2016 at 08:53

      Kiva kuulla, että on muitakin! Minä en ole kokenut kotikoulua huonoksi asiaksi, vaikka se usein hämmästelyä aiheuttaakin. Vaikka suomalainen koulusysteemi on hyvä ja tehokas, on lapselle ihan hyväksi välillä opiskella myös erilaisella tavalla. Nythän ovat tulleet juuri nämä ilmiöopetukset, joita kotikoulu on aina pullollaan.

    Leave a Reply