Uimapuku, aurinkovoide, Osmosalia, otsalamppu, fleece-takki, lämpökalsarit… Mitä sitä muuta tarvitsisi kuukauden Thaimaan reissulla? No, kaksi viimeistä ovat ehkä hieman liioittelua, mutta toisaalta jotenkin sitä pitäisi selviytyä lentokentälle Suomen marraskuussa, ja kaiken lisäksi palata takaisin joulukuussa. Sen verran olen myös kuullut Thaimaan junien ilmastoinnista, että pakkaan yhden lämpimän vaatekerran mukaan – ihan vain kaiken varalta.
Kolmen viikon päästä meidän pitäisi olla jo Thaimaan lämmössä, ja matkavalmistelut alkavat olla loppusuoralla. Laukkuja ei ole vielä pakattu, mutta ne on sentään hankittu. Totesimme nimittäin, että valtava Roncaton matkalaukku ja vanha duffel-kassi eivät houkuttele siirtymään kaupungista tai rantakohteesta toiseen, eivätkä varsinkaan liikkumaan Bangkokin vilinässä. Jotenkin meidän pitäisi pystyä liikkumaan niin, että tarvittaessa kaikki laukut voi heittää selkään, ja ainakin osaa myös vastaavasti vetämään perässä, jos selässä täytyy raahata yhtä tai kahta lasta.
Pitkällisen nettisurffailun jälkeen olohuoneen lattialla odottavat nyt vanhan rinkan lisäksi yksi Hello Kitty -matkalaukku, jonka saa myös selkään, sekä Ospreyn pyörillä kulkeva rinkka, jossa on mukana päiväreppu. Osprey ei missään nimessä ollut halvin vaihtoehto, mutta se teki vaikutuksen keveydellään ja isoilla pyörillään, sekä sillä, että se ylipäätään on rinkka, jossa on myös pyörät. Ihmiset eivät ilmeisesti halua yhdistää näitä kahta toimintoa, sillä markkinoilla ei kovin montaa vaihtoehtoa ole.
Uusien laukkujen lisäksi meidän oli pakko vihdoin hankkia myös McLarenin Globetrotter-rattaat, joista on haaveiltu jo esikoisen vauva-ajoista asti. Onhan se vähän hassua, kun rattaiden kyljessä lukee isolla McLaren, mutta toisaalta kun on työntänyt ympäri maailmaa Gracon matkarattaita, joiden takapyöristä ei ole jäljellä mitään muuta kuin vanteet, McLareneita tekee mieli liikutella sivulta toiselle jo ihan siitä syystä, että niin voi tehdä ilman jännetuppitulehdusta. Katsotaan nyt sitten, kuinka pikkuruiset pyörät kulkevat Phuketin pehmeässä hiekassa tai miljoonan ihmisen seassa Bangkokin rautatieasemalla, mutta ainakin Helsingissä ne ovat toimineet hyvin.
Tarkkaan harkitun varustehankinnan lisäksi emme juuri olekaan valmistautuneet matkaan. Minä olen yrittänyt pitää yhteyttä asunnon vuokranantajaan, jotta jotenkin vaistoaisin, jos koko homma onkin huijausta. Tällä hetkellä tiedän hollantilaisesta vuokraisännästä enemmän kuin omista naapureistamme, mikä saattaa olla myös hieman huolestuttavaa.
Olen myös yrittänyt totuttaa tyttöjä thaimaalaisen ruoan makuun, sillä emme todellakaan aio viedä heitä joka ilta syömään pizzaa tai kanaa ja ranskalaisia. Käymmehän kotonakin useammin Kallion Lemon grassissa kuin Kotipizzassa, eikä tilannetta ole syytä muuttaa maailmallakaan.
Ennen kaikkea olen kuitenkin henkisesti varautunut siihen, että joudun istumaan 11 tuntia kapealla penkillä sylissäni puolitoistavuotias lapsi, joka haluaisi hyppiä ja pomppia ja juosta – ja mielellään myös huutaa. Olen yrittänyt listata erilaisia naposteltavia, jotka pyörisivät suussa mahdollisimman pitkään; samoin puuhakirjoja, joiden parissa viihtyisi edes hetken. Isosisko jaksoi samanikäisenä katsoa Muumeja vaikka kuinka kauan, kun taas pikku-termiitti menettää mielenkiintonsa ensimmäisen minuutin jälkeen. On siis ihan turhaa kantaa mukana valtavaa varastoa dvd-levyjä, kun lopputuloksena niitä joutuu kuitenkin poimimaan lattialta kapeiden penkkirivien välistä.
Kaiken tarkan varusteiden pohtimisen jälkeen saattaa käydä niin, että meidän raahattavanamme on yksi kassi, joka nujertaa meidät jo ennen lähtöselvitystä Helsinki-Vantaalla: se Pikkusiskon varustelaukku, josta löytyvät kaikki ne eväät, kirjat, vihkot, kynät, pelit, ja toiveikkain mielin mukaan pakattu dvd-soitin, joilla yritämme pitää nuoremman viihdytettynä koko pitkän matkan. Hyvä asia on kuitenkin se, että laukkuihin jää ihan ylimääräistä tilaa, kun minä otan sieltä pois omat matkalukemiseni ja viihdykkeeni, sillä niin yltiöoptimisti en kuitenkaan ole.
Niin tai näin: lomasta tulee hyvä, sillä se on loma!
No Comments