Panoramapunkt, Berliinin paras näköalapaikka?

Kaupunkeja on aina mukava katsella yläilmoista. Suuntasimme Berliinin-matkallamme Panoramapunktille, joka osoittautui mainioksi valinnaksi. Koko kaupunki näkyy keskeisen Potsdamer Platzin yläpuolelta upeasti ja paikalla on myös miellyttävän rauhallista.

Panoramapunkt sijaitsee Potsdamer Platzin laidalla kohoavan 103-metrisen Kollhoff Towerin huipulla. Arkkitehti Hans Kollhoff suunnitteli rakennuksen 1920-luvun amerikkalaisia pilvenpiirtäjiä jäljitellen. Juuri ennen vuosituhannen vaihtumista valmistunut punaruskea tornitalo on suurimmaksi osaksi toimistokäytössä.

Julkinen liikenne tuo Potsdamer Platzille sujuvasti niin metrolla, junalla kuin bussillakin. Saavumme Panoramapunktille uudenvuodenpäivänä yhdeltä iltapäivällä, eikä paikalla ole minkäänlaista jonoa. Olen saanut muutenkin sellaisen käsityksen, ettei huipulle olisi yleensä muulloinkaan pyrkijöitä ruuhkaksi asti. Kyseessä on yleiseen hintatasoon nähden varsin edullinen nähtävyys, vaikka aikuisten sisäänpääsyn hinta onkin noussut jo yhdeksään euroon. Perhelipun hinta on tällä hetkellä 19,50 euroa ja se kattaa kahden aikuisen sekä korkeintaan neljän alle 15-vuotiaan sisäänpääsyn. Liput voi ostaa myös etukäteen Panoramapunktin nettisivuilta.

Kollhoff Towerin erikoisuus on Euroopan nopein hissi, joka kiidättää vierailijat 24. kerrokseen vain kahdessakymmenessä sekunnissa. Matka huipulle tapahtuu niin huomaamattomalla tavalla, että se tuntuu melkein taikatempulta. Ystävällinen hissinkuljettajakaan ei ehdi juuri muuta sanoa kuin mainita hissin poikkeuksellisesta nopeudesta sekä toivottaa mukavaa vierailua. Tällaiset pikahissit olisivat erityisen käteviä Suomessa, jossa hissimatkat tuntuvat toisinaan kovin vaivaannuttavilta.

Pilvenpiirtäjän huipulta on erinomaiset näkymät kaikkiin ilmansuuntiin lukuun ottamatta pohjoista, jossa rautatieyhtiö Deutsche Bahnin rakennus peittää maisemaa. Tämä ei kuitenkaan ole Berliinin maamerkkien kannalta oleellinen suunta, joten näköesteestä ei aiheudu harmia. Valtiopäivätalo Reichstag näkyy juuri sopivasti Bahntowerin kulman takaa ja maineikas Brandenburgin portti erottuu hieman sen oikealla puolella. Suuri tyhjältä näyttävä harmaa tila on 2711 betonipaadesta koostuva Holokaustin muistomerkki.

Mielestäni näyttävin näkymä avautuu itään. Etualaa hallitsee kahdeksankulmainen Leipziger Platzin aukio, jonka laidoilta löytyy esimerkiksi ostoskeskus Mall of Berlin sekä Saksan Vakoilumuseo. Mahtava televisiotorni kohoaa kaiken yläpuolelle. Sen vasemmalla puolella näkyy tuomiokirkko Berliner Dom ja hieman oikealla kaupungintalo Rotes Rathausin vanha punertava torni.

Maisemaa kelpaa katsella myös etelään päin. Kuvan alaosassa näkyviä vaaleanpunaisia putkia riittää runsaasti ympäri kaupunkia. Berliini sijaitsee soisella maalla ja vesiputkia käytetään liiallisen pohjaveden kuljettamiseen pois rakennustyömailta. Berliinissä ilmeisesti uskotaan sanontaan, jonka mukaan sitä mitä ei voi peittää, kannattaa korostaa. Pinkki väri johtuu kuulemma siitä, että se on lasten mieleen.

Berliini tuntuu loputtoman suurelta varsinkin länteen päin katsottaessa. Lähistön teatteri- ja kirjastorakennukset kuuluvat kompleksiin, joka houkuttelee kaupunkilaisia Potsdamer Platzin alueelle.

Suuri Tiergartenin puistoalue levittäytyy Panoramapunktilta luoteeseen. Etualaa hallitsee futuristinen Sony Center ja sen takana näkyvät Berliinin filharmonian keltaiset konserttirakennukset.

Tiergartenin puiden keskellä kohoaa näyttävä Siegessäule eli voitonpylväs. 1800-luvun sotasaavutuksia juhlistavan muistomerkin huipulla loistaa voitonjumalatar Victorian kullattu patsas.

Näköalatasanteella on mielenkiintoisia infotauluja, jotka kertovat tekstein ja kuvin Potsdamer Platzin historiasta. Tietoa löytyy sekä saksaksi että englanniksi. Potsdamer Platzin ensimmäinen rautatieasema valmistui syksyllä 1838, jolloin avattiin junayhteys Potsdamiin. Aukiosta kehittyi usean suuren kadun risteyspaikka ja Euroopan vilkkain liikenteen solmukohta. Tänne kulki jo 1900-luvun alussa junien ja bussien lisäksi myös metro. Meno oli niin vilkasta, että Potsdamer Platzilla otettiin käyttöön aikalaisia ihmetyttäneet Saksan ensimmäiset liikennevalot.

Potsdamer Platz kukoisti Berliinin viihde-elämän keskuksena, jossa riitti hotelleja, ravintoloita ja tapahtumapaikkoja. Tuo kaikki päättyi toiseen maailmansotaan, jolloin Potsdamer Platz pommitettiin maan tasalle, eikä yksikään rakennus säilynyt vahingoittumattomana. Sodan jälkeen Berliini miehitettiin ja Potsdamer Platz sijoittui neuvostoliittolaisten, brittien ja amerikkalaisten hallitsemien sektoreiden rajalle. Aukio jäi joutomaaksi ja vuonna 1961 kohonnut muuri jakoi sen kahtia. Näköalapaikalla olevaan näyttelyyn kuuluu myös pala alkuperäistä Berlinin muuria. Noin 750 kiloa painava kimpale nostettiin pilvenpiirtäjän huipulle helikopterin avulla.

Potsdamer Platzin uusi elämä alkoi Berliinin muurin murruttua loppuvuodesta 1989. Aukiosta tuli 1990-luvulla Euroopan suurin rakennustyömaa ja Kollhoff-torni sekä monet muut suuret rakennukset täyttivät Potsdamer Platzin ympäristön. Aukio on pyritty palauttamaan Berliinin sydämeksi, mutta käsittääkseni kaupunkilaiset eivät ole ottaneet sitä täysin omakseen. Ainakaan Potsdamer Platz ei ole syrjäyttänyt vanhoja Länsi- ja Itä-Berliinin keskustoja ihmisten kohtaamispaikkoina.

Panoramapunktiin kuuluu kaksi kerrosta. Alemmalla tasolla on edellä mainittujen infotaulujen lisäksi sisätiloissa toimiva kahvila, jonka jätämme omalla vierailullamme väliin. Ylemmälläkin tasolla kannattaa käydä, vaikkei maisema muutaman portaan kiipeämällä paljoa muutukaan. Ylätasanteelta voi ihailla näkymää vapaasti myös länteen, mikä on alemmalla tasolla mahdollista vain kahvilan ikkunoiden lävitse.

Näköalapaikan toteutus on mielestäni tyylikäs ja toimiva. Tasanteita hallitsevat tukevat tiiliseinät ja rakennuksen kolmionmuotoisuus mahdollistaa hauskoja kuvakulmia myös näköalapaikan sisällä. Vierailijoiden turvana ovat tukevat kalterit, mutta tasanteilla ei ole ikkunalaseja tai muita valokuvaamista häiritseviä esteitä.

Onko Panoramapunkt todellakin otsikossa vihjattu koko kaupungin paras näköalapaikka? Ainakin Berliinin hyvin tunteva Unelmatrippi-blogin Jenni päätyi omassa jutussaan tähän johtopäätökseen, jota en oman käyntini perusteella voi ainakaan kyseenalaistaa. Panoramapunkt on mielestäni kaikin puolin erinomainen näköalapaikka ja koko perheemme viihtyi siellä noin tunnin. Lapsillakaan ei ollut kiirettä jatkaa matkaa.

Kuuluisaan televisiotorniin verrattuna Panoramapunkt lienee hiljaisuutensa ansiosta miellyttävämpi vierailukohde. Ainakin hinta on huomattavasti edullisempi, sillä Panoramapunktin perhelippukin on selvästi halvempi kuin yhden aikuisen sisäänpääsy televisiotorniin. Televisiotornissa pääsee kyllä korkeammalle, mutta toisaalta maisemia saa ihailla ainoastaan lasin lävitse. Taidan kuitenkin olla väärä ihminen tekemään tätä vertailua, koska en ole vielä televisiotornissa käynyt. Ehkä sitten seuraavalla Berliinin-matkalla.

Muihin Berliinin tunnetuimpiin näköalapaikkoihin kuuluvat esimerkiksi kuvassa näkyvän valtiopäivätalo Reichstagin lasikupoli, tuomiokirkko Berliner Domin kupoli sekä edellä mainittu Siegessäule. Vaihtoehtoja riittäisi siis useammallekin Berliinin-matkalle. Onko sinulla vinkkejä Berliinin näköalapaikoille? 

---

Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.