Suomen suurin matkablogiyhteisö

Abruzzon pikkukylät Silvi Paese ja Montepagano

Pieni voi olla kaunista, varsinkin jos on kyse vanhoista italialaisista kylistä. Lähdimme etsimään Abruzzon kätkettyjä helmiä ja löysimme Silvi Paesen sekä Montepaganon kukkulakylät.

Vietimme kesäkuussa pari viikkoa Abruzzossa ja tutustuimme lomataloltamme käsin pariin lähistön kylään, joita ylistetään paikallisissa turistioppaissa. Meidän teki kuitenkin mieli käydä Atrin, Città Sant’Angelon ja Civitella del Tronton lisäksi myös joissakin vielä vähemmän tunnetuissa paikoissa, joista oli vaikea löytää minkäänlaisia ennakkotietoja. Uteliaisuus kannatti, sillä löysimme kauneutta ja autenttista kylätunnelmaa myös Silvi Paesesta sekä Montepaganosta.


Maalaistie johdattaa kukkulan laelle Silvi Paeseen, josta käsin on luvassa ainakin mukavia merimaisemia. Pikkukylä kohoaa linnuntietä vain vajaan kilometrin päässä Adrianmeren rannasta. Pysäköimme auton tien varteen ja astumme paahtavaan helteeseen. Kylän keskustaan jää parin minuutin kävelymatka. Auringonpaisteessa kimalteleva meri näyttää täältä katsottuna hienolta. Rantaviiva jatkuu kaukaisuuteen ja noin viidentoista kilometrin päässä häämöttää Pescaran kaupunki. Korvissa soi hyönteisten äänekäs siritys.


Muuten luultavasti hyvinkin hiljaisen pikkukylän sunnuntaipäivässä riittää elämää, sillä käynnissä on suuri hääjuhla. Kirkon edustalla tungeksii tyylikkäästi pukeutunutta kansaa ja varsinaiset juhlat ovat käynnissä vastapäisessä baarissa.


Seisoskelemme hetken sivummalla katselemassa tapahtumien edistymistä ja kuuntelemassa äänekkäitä hurraa-huutoja. Musta Maserati kiiltelee auringonpaisteessa hääparia odotellen. Auto saanee odotella paikoillaan vielä pitkään.


Myös nimellä Silvi Alta tunnettu Silvi Paese on kirkon edustaa lukuun ottamatta kovin hiljainen. Kyseessä on Silvin kunnan vanhakaupunki, joka sijaitsee korkealla muun alueen yläpuolella. Silviin kuuluu myös useamman kilometrin mittainen rantakaistale, joka on täynnä auringonpalvojille sopivia palveluita.


Silvi Paesen kuvauksellisin osa rajoittuu todella pienelle alueelle. Kirkolta on vain parinsadan metrin matka kylän toisessa päässä sijaitsevalle näköalapaikalle. Suorin tie perille kulkee kylää halkovaa Corso Umbertoa pitkin. Askeleita ei kerry juuri enempää, vaikka kävelisi jyrkännettä seurailevaa kylän kiertävää katua pitkin. Näiden väylien lisäksi onkin vain pari lyhyttä sivukujaa.


Näköalapaikalta kelpaa ihailla maisemaa Adrianmeren rannikolle päin. Kevyt kesätuuli viilentää oloa juuri sopivasti.


Rannikkoa vartioiva Torre del Cerrano erottuu täältä hyvin. Jykevä torni rakennettiin vuosisatoja sitten suojaamaan Napolin kuningaskuntaa saraseenien ja merirosvojen hyökkäyksiltä. Se on osa Adrianmeren rannalle pystytettyä vartiotornien ketjua. Nykyään tornissa on merensuojelualueen hallinnollisia tiloja sekä jonkinlainen merimuseo. Käväisimme eräänä päivänä tornin juurella, mutta ovet olivat silloin kiinni.


Myös maisemat Silvi Paesesta pohjoiseen päin ovat ihailemisen arvoisia. Kiinnitämme huomiomme kaukaisuudessa häämöttävään kukkulakylään, joka näyttää täältä katsottuna houkuttelevalta. Tutkimme karttaa jonkin aikaa, kunnes päättelemme, että kyseinen kylä olisi nimeltään Montepagano.


Kierrämme Silvi Paesea ympäri ja kohtaamme myös hääparin, josta ollaan ottamassa virallisia valokuvia. Toivotan morsiamelle ja sulhaselle onnea. Molemmat kiittävät hymyillen.


Nautin Silvi Paesen tunnelmasta ja historiallisesta ilmeestä. Nähtävää on niin vähän, ettei täällä joudu ainakaan kiirehtimään minnekään. Teemme pienen kierroksen myös kirkon länsipuolella. Löydämme sinänsä kauniita värikkäitä taloja ja pari sisäpihaa, mutta alue on huomattavasti uudenaikaisempi kuin kylän merenpuoleinen osa.


Noin tunnin piipahdus Silvi Paesessa on mukava kokemus. Kyseessä on kaunis ikivanha kukkulakylä, joka on säilyttänyt historiallisen ilmeensä. Täällä olisi muutama kiinnostava ravintolakin, mutta ne jäävät meiltä tällä kerralla kokematta.


Silvi Paesesta käsin näkemämme Montepagano jää askarruttamaan mieltä, joten päätämme lähteä paria päivää myöhemmin tutustumaan myös tähän kukkulakylään. Paikasta on vaikea löytää juurikaan ennakkotietoa, mutta matkan varrella näkyvät maisemat näyttävät lupaavilta. Montepagano sijaitsee reilut viisitoista kilometriä Silvi Paesesta pohjoiseen, niin ikään kivenheiton päässä Adrianmerestä.


Saavumme tähänkin kylään keskellä helteistä iltapäivää. Keskustaan johtava suora kadunpätkä kohoaa loivasti ylämäkeen kohti neljäkymmentä metriä korkeaa kellotornia. Jätämme auton kadun päässä olevan aukion laidalle.


Montepaganossa ei ehkä ole mitään häikäisevän upeaa, mutta se näyttää omalla tavallaan kauniilta ja hyvin tyypilliseltä italialaiselta maalaiskylältä. Montepagano perustettiin Silvi Paesen tavoin keskiajalla kukkulan laelle, jotta se olisi turvassa mereltä tulevilta hyökkäyksiltä.


Löydämme paria opastenuolta seuraamalla hieman kummallisen nähtävyyden, nimittäin suuren jouluseimen. Se on pystytetty pienen asuntojen reunustaman sisäpihan suojiin ja vaikuttaisi olevan jonkun paikallisen aikaansaannos. Arvaus osuu oikeaan, sillä artesaani Vittorio Esposito on askarrellut jouluseimien parissa jo useamman vuosikymmenen ajan.


Seimi oli alun perin esillä vain jouluaikaan, mutta viime vuosina se on ollut näytteillä pysyvästi. Hyvä niin, sillä huolella tehtyjä yksityiskohtia on hauska pysähtyä katselemaan. Välillä valot syttyvät tuikkimaan ja hahmojen kädet heiluvat. Mieleeni tulee Napolissa näkemämme seimikatu Via San Gregorio Armeno, jonka varrella tällaisia asetelmia riittää yllin kyllin. Kirjoitamme nimemme seimen vieraskirjaan ja pudotan myös pari kolikkoa metallilaatikkoon.


Kiertelemme kujia edestakaisin, mutta reitti etsimälleni Porta da Solen näköalapaikalle on tietöiden vuoksi suljettu. Niinpä astumme Santa Caterinan portista ulos ja kävelemme perille kylää reunustavaa autotietä pitkin. Matkaa on vain parisataa metriä.


Aivan kylän itäreunalla sijaitsevalta idylliseltä näköalapaikalta on mukava katsella merimaisemaa. Maisema on hyvin samantyyppinen kuin Silvi Paesessa, sillä rannikko jatkuu kauas niin etelään kuin pohjoiseenkin päin.


Muita ihmisiä ei näy missään, joten saamme istua rauhassa penkille nauttimaan päivästä. Viereisessä talossa näyttäisi olevan tarjolla myös majoitusta. Ei tämä välttämättä hassumpi yöpymisvaihtoehto olisi, jos haluaa viettää lomaa hiljaisessa ympäristössä.


Tutkimme vielä muutamia kujia iltapäivän raukeassa helteessä. Monet seinät ovat kauniisti ajan patinoimia ja vastaan tulee useampia kissoja. Eräs koira havahtuu ohi kulkiessamme haukkumaan muukalaisia. Jonkun ikkunan takana pauhaa televisio ja jostain kuuluu astioiden kilinää. Elonmerkkejäkin siis löytyy, vaikka kujat ovat lähes autioita.


Keskusaukion laidalla toimiva baari saattaisi olla auki, mutta päätämme nousta autoon ja jatkaa matkaa. Pysähdymme kuitenkin vielä kylästä poistuessamme katsomaan tien varteen maalattuja näyttäviä muraaleja. Seinämaalaukset esittävät kylän maisemia, maaseudun töitä sekä paikallisia merkkihenkilöitä. Ne tuovat mukavasti väriä tämän keskustaan johtavan pääkadun varrelle.


Vierailut Silvi Paesessa ja Montepaganossa olivat mukavia kokemuksia. Tällaiset kylät tarjoavat suurten nähtävyyksien sijasta aitoa italialaista tunnelmaa. Maaseudulla ei ole kiire minnekään, autolla pääsee helposti historiallisesta kylästä toiseen ja ympäristö on kaunista. Juuri tällaisesta matkailusta minä pidän.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 8.10.2022 at 01:52

    Varsinkin Silvi Paeseen maisemat näyttävät kivoilta, mutta kuulostaa, että molemmista löytyy miellyttävää kylätunnelmaa, joissa on ollut mukavaa viettää aikaa. Ja onhan tuo seimi myös todella hienon näköinen!

    • Reply Mika / Lähtöportti 9.10.2022 at 11:12

      Molemmat ovat leppoisia vierailukohteita, joista ei löydy mahtavia nähtävyyksiä, mutta joissa on tosiaan mukava kylätunnelma. Jos pitäisi valita jompi kumpi, niin kyllä Silvi Paese on hieman kuvauksellisempi.

    Leave a Reply