Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kierros Père-Lachaisen hautausmaalla

Père-Lachaise on Pariisin tunnetuin hautausmaa. Siellä makaa monia merkkihenkilöitä Édith Piafista sekä Jim Morrisonista lähtien, ja laaja alue soveltuu hyvin leppoisan päiväkävelyn kohteeksi.

Père-Lachaise on Pariisin hieman syrjäisen 20. kaupunginosan merkittävin nähtävyys. Kyseessä on kaupungin suurin ja koko maailman vierailluin hautausmaa, joka vetää puoleensa yli kolme miljoonaa kävijää vuodessa. Laajalle alueelle mahtuu silti hyvin kulkemaan, eikä elokuisena arkipäivänä ole minkäänlaista ruuhkaa.


Père-Lachaise tuntuu miellyttävältä vierailukohteelta, sillä rauhoittava ilmapiiri tuo sopivaa vaihtelua suurkaupungin hektiseen sykkeeseen. Pariisilaisen kalmiston suuret muistomerkit huokuvat mahtipontisuutta tavalla, joka tekee tunnelmasta erilaisen kuin suomalaisilla kirkkomailla. Hautausmaita voi pitää synkkinäkin nähtävyyksinä, mutta itse suhtaudun niihin kauniina ja rauhallisina paikkoina, joissa voi kunnioittaa menneitä sukupolvia.


Tällä hautausmaalla on hauskinta vain kuljeskella ympäriinsä ja katsella uteliaana mitä vastaan tulee. Valitsemme silti muutaman päämäärän, joita kohti pyrimme suunnistamaan. Portilla myydään karttojakin, mutta päätän luottaa Google Mapsiin, johon kuuluisimmat haudat on merkitty riittävän tarkasti.


Puolalaissyntyinen Frédéric Chopin tunnetaan erityisesti pianosävellyksistään. Chopinin ura alkoi hämmästyttävänä lapsinerona ja jatkui erittäin menestyksekkäästi Pariisissa, jonne pianovirtuoosi muutti parikymppisenä. Ranska oli Frédéricin isän kotimaa, mikä lienee auttanut sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Säveltäjämestari kuoli vain 39-vuotiaana tuberkuloosiin, joka oli varjostanut hänen elämäänsä jo usean vuoden ajan.


Jim Morrisonin haudasta on tullut pyhiinvaelluskohde monille rockmusiikin ystäville, ja se kuuluukin koko Pariisin vierailluimpiin kohteisiin. Muistomerkin suojana on karu mellakka-aita ja paikalle jätetyt esineet viestivät rosoista hippihenkeä. Vaikka meno lienee vuosien vieriessä hieman rauhoittunut, on aidalle silti syynsä. Ilkivalta ja yölliset juhlat ovat rikkoneet Morrisonin hautarauhaa.


Jim Morrison oli lahjakas, palvottu, ristiriitainen ja kapinallinen hahmo, jonka elämää varjosti runsas päihteiden käyttö sekä jatkuvat ongelmat virkavallan kanssa. Elämänsä viimeiset kuukaudet Pariisissa viettänyt The Doors -yhtyeen keulakuva menehtyi vain 27 vuoden iässä heinäkuussa 1971.


Pariisin varpusena tunnettu Édith Piaf on yksi Ranskan historian rakastetuimmista laulajista. Näillä kulmilla Bellevillen kaupunginosassa syntynyt Piaf eli poikkeuksellisen värikkään ja onnettoman elämän. Édith oli äitinsä hylkäämä sirkustaiteilijoiden tytär, joka kärsi lapsena sokeudesta. Hän kasvoi mummonsa johtamassa ilotalossa Normandiassa, ryhtyi laulamaan Pigallen kaduilla ja synnytti teini-iässä lapsen, joka kuoli jo kaksivuotiaana. Upeaääninen Édith löydettiin kadulta yökerholaulajaksi, mistä ura eteni suuremmille estradeille.


Pienikokoisesta Piafista tuli toisen maailmansodan jälkeen Ranskan suosituin artisti ja hän tulkitsi chansoneja menestyksekkäästi myös muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Édithin ääni toi iloa sodasta toipuvaan maailmaan, mutta yksityiselämä jatkui onnettomana. Poikaystävä kuoli lento-onnettomuudessa, omalle kohdalle osui vakava auto-onnettomuus, ensimmäinen avioliitto päättyi eroon ja alkoholiriippuvuus vaikutti terveyteen. Édith Piaf kuoli syksyllä 1963 maksasyöpään 47-vuotiaana. Hänen hautajaissaattueensa pysäytti koko Pariisin. Voit kuunnella Édith Piafin tunnetuimman kappaleen La vie en rose YouTubesta.


Oscar Wilde on minulle tuttu lähinnä Dublinin Merrion Squarella sijaitsevasta värikkäästä näköispatsaasta. Irlantilaissyntyisen näytelmäkirjailijan tie vei opiskeluaikana ulkomaille, ja hän alkoi saada mainetta nerokkaiden tekstien lisäksi seurapiireissä viihtyvänä keikarina. Aikansa kenties merkittävimmän englanninkielisen kirjoittajan elämä romahti homoseksuaalisuudesta tulleeseen vankilatuomioon. Wilde kuoli 46-vuotiaana pariisilaisessa hotellissa vuonna 1900. Muistomerkki näyttää varsin erikoiselta, mutta tuskinpa Wilde olisi tavalliseen hautakiveen tyytynytkään.


Edellä mainitut neljä julkkishautaa ovat meille tällä kerralla tarpeeksi. Muihin Père-Lachaiselle haudattuihin tunnettuihin henkilöihin kuuluvat esimerkiksi näytelmäkirjailija Molière, säveltäjä Gioachino Rossini, maalari Georges Seurat sekä näyttelijäpariskunta Simone Signoret ja Yves Montand. Kuulemani mukaan spiritismin perustaja Allan Kardec saa haudalleen poikkeuksellisen paljon kukkia ja vierailijoiden määrä on verrattavissa jopa itsensä Jim Morrisonin muistokiveen.


Reilun kolmenkymmenen asteen helle tuo hien pintaan ja korkeuserojakin riittää, mutta hautausmaata on mukava ihmetellä ja pysähtyä varjoisan penkin löytyessä lepäämään. Puut tuovat hieman suojaa auringonpaahteelta ja vesipullosta saa helpotusta janoon.


Muistan, kuinka vaikutuin Père-Lachaisesta ensi vierailullani syksyllä 2004. Hautausmaa on nytkin miellyttävä ympäristö leppoisalle kävelykierrokselle, mutta sen puitteet eivät tunnu enää aivan yhtä ihmeellisiltä kuin ennen. Yksi syy saattaa olla tänä keväänä näkemäni Milanon Cimitero Monumentale, jonka jälkeen moni hienokin hautausmaa saattaa tuntua hieman laimealta.


Aina ei kuitenkaan tarvitse vertailla. Pidän Père-Lachaisesta ja voisin palata sinne kolmannenkin kerran, vaikka toisaalta Pariisissa riittäisi monta muutakin hautausmaata koluttavaksi. Ainakin Montmartren ja Montparnassen hautausmaat vaikuttavat molemmat vierailemisen arvoisilta. Pariisi on vetänyt puoleensa niin paljon eri aloilla menestyneitä henkilöitä, että kuuluisuuksia riittää monelle hautuumaalle. Julkkishautojen bongailun lisäksi on mukavaa aistia ranskalaisen hautausmaan tunnelmaa. Père-Lachaise on hyvinkin näkemisen arvoinen ilmainen nähtävyys Pariisissa.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 1.9.2022 at 01:14

    Hautausmaat ovat monesti todella näyttäviä kohteita. itselleni on parhaiten jäänyt mieleen Buenos Airesin Recoletan hautausmaa sekä tuntemattomampi, mutta koko Argentiinan suurin hautausmaa La Chacarita, joka on jäänyt myös positiivisena mieleen: https://www.matkallamissamilloinkin.com/buenos-aires-argentiinan-kiehtova-metropoli/ Niin ikään Kuubassa Havannassa oleva Columbuksen hautausmaa on jäänyt mieleen: https://www.matkallamissamilloinkin.com/che-guevaran-jalanjaljilla-havannassa/

    Todella hienolta näyttää myös Père-Lachaise. Minkähän hintaisia hautapaikat siellä mahtavat olla?

    • Reply Mika / Lähtöportti 1.9.2022 at 22:03

      Hautausmaat ovat mielenkiintoisia ja kertovat omalla tavallaan kohteen historiasta ja kulttuurista. Kiitos vinkeistä ja linkeistä! Sekä Havanna että Buenos Aires ovat matkahaavelistalla, joten kiinnostavaa luettavaa. Recoletasta olen hyvin tietoinen, mutta nämä kaksi muuta ovat ihan uusia tuttavuuksia.

      Heitit niin hyvän kysymyksen, että täytyi googlailla vastausta. Pariisin hautausmaat ovat niin täynnä, että kaupungin alueelta on hyvin vaikea saada hautapaikkaa. Jos löytämäni tieto pitää paikkansa, niin vuonna 2017 vain yhteensä parisataa ihmistä saatiin haudattua jollekin kaupungin neljästätoista hautausmaasta. Hinnat pyörivät 16 000 euron paikkeilla, ei siis pelkästään Père-Lachaisella, vaan ylipäätään millä tahansa Pariisin hautausmaalla. Kallis kaupunki eläville ja ilmeisesti vielä kalliimpi kuolleille.

    Leave a Reply