Vierailin tänä kesänä ensi kertaa Montparnassen tornissa Pariisissa. Pilvenpiirtäjän huipulta avautuu mahtavia näkymiä yli kaupungin, ja sitä voi useammastakin syystä pitää Pariisin parhaana maisemapaikkana.
Tour Montparnasse eli Montparnassen torni oli valmistuessaan vuonna 1973 läntisen Euroopan korkein rakennus. Peräti 210 metriä korkea pilvenpiirtäjä erottuu maisemasta kuin yksinäisenä hampaana, sillä lähes kaikki muut Pariisin korkeimmat rakennukset sijaitsevat La Defénsen alueella kaukana keskustasta. Rumaksi koettua Montparnassen tornia kritisoitiin jo rakennusvaiheessa voimakkaasti. Pian sen valmistumisen jälkeen Pariisissa päätettiinkin, ettei keskustaan saa rakentaa yli seitsenkerroksisia taloja. Näin ollen Montparnassen torni saa jatkossakin erottua maisemasta yksinoikeudella. Pilvenpiirtäjässä on enimmäkseen toimistotiloja.
Ostimme ennakkoliput tornin virallisilta nettisivuilta, joilta aikuisten lipun saa tällä hetkellä 19 eurolla. Tarjolla on myös kahden kerran lippu sopuisaan 25 euron hintaan, jos maisemia haluaa tulla katselemaan vaikkapa erikseen valoisalla ja pimeällä. Tällöin toiselle vierailulle täytyy saapua 48 tunnin kuluessa ensimmäisestä käynnistä. Meille riittää yksikin kerta, sillä torni sijaitsee melko kaukana majapaikastamme ja Pariisissa riittää paljon erilaista koettavaa. Lähes kaikkien Pariisin nähtävyyksien ennakkolipuissa täytyy valita tarkka vierailuaika etukäteen. Montparnassen torni on miellyttävä poikkeus, sillä liput ovat voimassa 90 päivää ostohetkestä eteenpäin.
Tiesin ettei Montparnassen torni kuulu Pariisin vilkkaimpiin vierailukohteisiin, mutta yllätymme silti, kun tornin juurella ei näy ainuttakaan muuta matkailijaa. Turvatarkastuskin sujuu ripeästi ja pääsemme hetkessä hissiin, jota on kehuttu Euroopan nopeimmaksi. Hissi vie 56. kerrokseen, josta jatkamme vielä portaita pitkin kolme kerrosta kattotasanteelle. Katolla on pieni baari sekä jonkin verran ihmisiä, mutta kaikille riittää runsaasti tilaa. Vain istumapaikan löytäminen voi osoittautua hankalaksi.
Ihailemme maisemia vuorotellen kaikkiin ilmansuuntiin. Pidän siitä, että pleksilasien väliin on jätetty sopivasti aukkoja valokuvaamista ajatellen. Ehdin jo hieman harmitella pilvistä säätä, sillä kaupunki olisi mukava nähdä kirkkaammassa valossa.
Lopulta pilvilautta siirtyy pois auringon edestä ja ilta-auringon säteet valaisevat Pariisin lähes taianomaisella tavalla. Maisemassa on mielenkiintoisia yksityiskohtia joka suuntaan, mutta erityisesti näkymä Eiffel-tornille päin on aivan lyömätön.
Eiffel-torni pääsee kunnolla oikeuksiinsa sitä ympäröivän puiston ansiosta ja La Défensen pilvenpiirtäjäkaupunginosa luo maisemalle persoonallisen taustan. Eiffel-torni on yli sata metriä Montparnassen tornia korkeampi, mutta rakennusten kokoero tuntuu yllättävän vaikealta hahmottaa.
Invalidikirkon kullattu kupoli loistaa maisemassa miltei majakan lailla. Kaukana sen takana häämöttää Riemukaari, jonne on täältä linnuntietä nelisen kilometriä.
Katse kääntyy Riemukaarelta oikealle Champs-Elyséetä seuraillen. Valtakadun toisessa päässä sijaitsevien Tuileries’n puiston ja Louvren taidemuseon koko tulee täältä katsottuna hyvin esille. Taustalla kohoaa Montmartren kukkula, joka on helppo tunnistaa Sacré-Cœurin kirkon torneista.
Ostoskatu Rue de Rennes näyttää täältä katsottuna halkovan maiseman kahteen osaan. Kadun oikealla puolella erottuva suuri rakennus on Saint-Sulpicen barokkikirkko.
Luxembourgin puisto näyttää olevan aivan käden ulottuvilla. Sinne kävelee Montparnassen tornilta noin vartissa. Kauempana upean puiston takana näkyvä viheralue on puolestaan Pariisin maineikkain hautausmaa Père-Lachaise. Siitä vasemmalle alkavat Ménilmontantin ja Bellevillen alueet, joiden rajalle tällä matkalla majoituimme. Bellevillen puisto erottuu vihreänä täplänä kuvan vasemmassa yläkulmassa.
Kun katsetta kääntää edelleen oikealle, muuttuu maisema arkipäiväisemmäksi. Montparnassen hautausmaa levittäytyy laajalle alueelle aivan tornin juurella.
Laskeudumme portaat takaisin 56. kerrokseen, jonka ilmastoiduissa sisätiloissa on mukava jatkaa maisemien katselua. Täällä on pieni kahvila sekä matkamuistomyymälä. Samassa kerroksessa toimii myös Ciel de Paris -ravintola, jonka asiakkaat pääsevät ylös eri hissillä kuin näköalatasanteelle lipun ostaneet.
Katselemme vielä maisemia melko pitkään, sillä laskeva aurinko alkaa värjätä taivasta oransseilla sävyillä. Näkymä yli Pariisin on mykistävän upea. Meillä on kuitenkin edessä vielä pitkä paluumatka vuokraamallemme asunnolle, joten poistumme tornista hieman ennen varsinaista auringonlaskua. Tornin juurella tulee nyt vastaan muutamia ylös pyrkiviä ihmisiä, mutta suuremmista jonoista ei voi edelleenkään puhua. Meiltä vierähti parinsadan metrin korkeudessa reilut puolitoista tuntia.
Miksi Montparnassen torni sitten on koko Pariisin paras näköalapaikka? Ensinnäkin maisemat sekä kattoterassilta että 56. kerroksesta ovat vertaansa vailla. Toiseksi sisäänpääsy on erittäin sujuvaa, emmekä joudu jonottamaan missään vaiheessa lainkaan. Esimerkiksi Eiffel-tornissa vieraillessamme jouduimme ennakkolipuista huolimatta jonottamaan useampaan kertaan, ja tungos oli aivan eri luokkaa kuin väljässä Montparnassen tornissa. Lisäksi Montparnassen tornista saa ihailla Eiffel-tornin kauneutta, toisin kuin Eiffel-tornista itsestään. Ja mikä parasta, Montparnassen torni itse on ainoa paikka Pariisissa, jossa tämä kiistelty rakennus ei varmasti pilaa kaupungin yli jatkuvaa maisemaa.
Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.
2 Comments
Näin se monesti on, että ehkä se kaikkein kuuluisin näköalapaikka ei olekaan se paras, vaan paras on jokin sen kuuluisimman lähellä olevista paikoista, joka puolestaan tarjoaa näkymät kuuluisimmalle paikalle. Ja auringonlasku muuten näyttää todella upealta!
Aivan totta. Eiffel-tornia on mukava katsella, mutta se ei oikein Eiffel-tornista itsestään onnistu. 😀 Auringonlasku oli kyllä harvinaisen upea, onneksi pilvet lopulta väistyi auringon tieltä.