Suomen suurin matkablogiyhteisö

Wienin historiallinen Hofburg

Hofburgin palatsista on kehittynyt vuosisatojen kuluessa jättimäinen rakennuskompleksi, jossa on nykyään paljon erilaisia nähtävyyksiä. Tutustuimme Sissi-museoon ja Itävallan kansalliskirjastoon sekä seurasimme Espanjalaisen ratsastuskoulun esitystä.

Hofburg on valtava kokonaisuus, joka toimi vuosisatojen ajan Habsburgin mahtisuvun tyyssijana. Sitä kutsutaan myös talvipalatsiksi, koska hallitsijaperhe vietti kesänsä muutaman kilometrin päässä Schönbrunnissa. Suku nousi Itävallan johtoon 1200-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja hallitsi parhaimmillaan puolta Eurooppaa. Sukupolvien vaihtuminen paisutti palatsia melkoisesti, sillä jokainen keisari halusi rakennuttaa siihen jotain uutta. Habsburgien valtakausi jatkui ensimmäisen maailmansodan päättymiseen saakka, jolloin Itävalta-Unkari hajosi ja Itävallasta tuli tasavalta.


Lähestymme Hofburgia Volksgartenin puiston suunnalta. Huomio kiinnittyy jättimäisiin mittasuhteisiin, sillä varsinkin edessä näkyvä Neue Burg -siipi on kooltaan todella mahtipontinen. Sen vasemmalle puolelle jäävät linnan vanhemmat osat edustavat hieman erilaista arkkitehtuuria.


Vuosisatojen kerrostumat erottuvat vaihtelevina rakennustyyleinä, joita löytyy gotiikasta barokkiin ja rokokoosta jugendiin. Hofburg onkin varsin sekalainen ja sokkeloinen kokonaisuus. Meilläkin menee hetki aikaa, ennen kuin löydämme etsimillemme oville.


SISSI-MUSEO JA KEISARILLISET HUONEISTOT

Hofburgin suosituin museo on omistettu keisarinna Elisabetille, joka tunnetaan paremmin lempinimellä Sissi tai Sisi. Samalla lipulla pääsee tutustumaan myös keisarillisiin huoneistoihin sekä hopeakokoelmaan, jonne on koottu historiallisia astioita ja ruokailuvälineitä. Saavumme paikalle pitkäperjantaina, jolloin museo on täpötäynnä kaltaisiamme pääsiäisturisteja eri puolilta Eurooppaa. Valokuvaaminen on kielletty, joten käytän kuvituksena Hofburgin virallisesta kuvapankista löytyviä seesteisiä otoksia.

Kuva: Schönbrunn Group / Severin Wurnig

Moni matkailija käyttää apunaan museolipun hintaan kuuluvaa audioguidea, josta voi kuunnella opastusta huone kerrallaan. Sardiinipurkkimainen tunnelma ahdistaa, joten keskitymme lähinnä raivaamaan tietämme jollain keinolla eteenpäin. Katselemme niitä esineitä, joiden äärelle pääsee ilman jonottamista tai kyynärpäiden käyttämistä. Olen onnekseni kerrannut Sissin elämäntarinan ennen matkaa, joten kierroksesta saa melko paljon irti ilman opastustakin. Myös museon nettisivuilta löytyy paljon taustatietoa sekä kuvaukset eri huoneista. Näytteillä on erilaisia Sissin käyttämiä esineitä sekä asuja.

Kuva: Schönbrunn Group / Severin Wurnig

Sissin julkinen elämä alkoi 16-vuotiaana, kun hän meni naimisiin serkkunsa keisari Frans Joosefin kanssa. Habsburg-sukuisen keisarin oli alun perin tarkoitus naida Sissin isosisko, mutta hän ihastuikin viehättävään Sissiin. Sissi ei koskaan sopeutunut tarkoin säädeltyyn hovielämään, jollaiseen häntä ei ollut kasvatettu. Vapauden kaipuu johti masennukseen, eivätkä neljä lastakaan tuoneet onnea. Esikoistytär kuoli kaksivuotiaana ja muiden lasten kasvattaminen siirtyi Sissin toiveiden vastaisesti anoppitädin vastuulle. Viimeinen niitti oli ainoan pojan tekemä itsemurha.

Kuva: Schönbrunn Group / Severin Wurnig

Terveyshuolista kärsinyt Sissi ei viihtynyt hovissa lainkaan, vaan matkusteli suurimman osan ajastaan Etelä- ja Keski-Euroopassa. Sissi kuoli 60-vuotiaana jouduttuaan anarkistin puukottamaksi syksyllä 1898 Sveitsissä. Hovin tapoja vastaan kapinoineesta ja ikuista kauneutta ihannoineesta keisarinnasta muodostui suorastaan myyttinen hahmo, jonka traaginen elämä on innoittanut monia kirjailijoita ja elokuvantekijöitä.

Kuva: Schönbrunn Group / Severin Wurnig

Keisarilliset huoneistot ovat yhtenäistä jatkoa Sissi-museolle. Pariinkymmeneen huoneeseen mahtuu vastaanotto-, työ- ja kokoustiloja sekä makuukamareita. Sissillä ja Frans Joosefilla oli alun perin yhteinen makuuhuone, josta keisari muutti myöhemmin eri kamariin. Vaikka huoneistot heijastelevat ylellisyyttä, herättävät jotkut yksityiskohdat huomiota yllättävällä vaatimattomuudellaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Frans Joosefin sänky sekä Sissin koruton kylpyamme. Kurinalainen Frans Joosef oli luonteeltaan Sissin vastakohta, sillä hän noudatti tiukkaa hovietikettiä sekä sotilaallista elämäntapaa.

Kuva: Schönbrunn Group / Severin Wurnig

Sissi vietti Hofburgissa asuessaan paljon aikaa pukeutumishuoneessaan. Täällä hänen pitkiä hiuksiaan harjattiin tuntikausia aamuisin ja täällä hän kuntoili puolapuilla sekä muilla telineillä. Jopa sairaalloisen hoikka keisarinna oli tarkka ulkonäöstään ja piti painoaan kurissa erilaisten harjoitusten avulla.

Kuva: Schönbrunn Group / Severin Wurnig

Kierroksen päättävä ruokasali on museon näyttävimpiä huoneita. Habsburgit söivät täällä sunnuntaisin aterioita, joihin jokaisen Wienissä olleen perheenjäsenen täytyi osallistua. Museokierros päättyy matkamuistokauppaan, josta suunnistamme kohti ulkoilmaa. Saamme tungoksesta tarpeeksemme, joten pöytähopeakokoelmaan tutustuminen jää väliin.



ITÄVALLAN KANSALLISKIRJASTO

Itselleni mieleenpainuvin Hofburgin osa on Itävallan kansalliskirjaston suuri sali eli Prunksaal. Kirjaston tiloja on useammassakin rakennuksessa, mutta Prunksaal löytyy Josefplatzin laidalla kohoavasta valkeasta siivestä.


1720-luvulla rakennettu barokkityylinen kirjastosali kuuluu varmasti maailman näyttävimpiin. Omille matkoilleni osuneista kirjastoista vain Dublinin Trinity Collegen Long Roomia voi edes verrata Wienin Prunksaalin mykistävään kauneuteen.


Lähes kahdeksankymmentä metriä pitkä ja kaksikymmentä metriä korkea sali huokuu arvokkaalla tavalla historiaa. Täällä kelpaa pysähdellä useampaan kertaan ihailemaan puisten hyllyjen, kullattujen koristeiden ja vanhojen kirjojen muodostamaa kokonaisuutta. Myös vanhat kookkaat karttapallot sopivat tilaan hyvin.


Suuri kupoli, monet freskot ja marmoripylväät saavat tilan muistuttamaan katolista kirkkoa. Kristuksen paikalla patsastelee kirjaston rakennuttaja Kaarle VI. Prunksaalia voi hyvin pitää eräänlaisena kirjojen temppelinä. Sisäänpääsy kirjaston suureen saliin maksaa tällä hetkellä aikuiselta kahdeksan euroa ja lippuja voi ostaa etukäteen internetistä. Kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 1.7.–31.12.2022.



ESPANJALAINEN RATSASTUSKOULU

Hofburgin tunnetuin osa lienee Espanjalainen ratsastuskoulu. Upeassa barokkisalissa järjestettävät kouluratsastusnäytökset ovat maailmankuuluja ja niitä on nähty myös Suomen televisiossa. Huomaamme pari viikkoa ennen matkaa, että meille hyvin sopivaan iltanäytökseen olisi vielä lippuja saatavilla. Päätämme tarttua tilaisuuteen, sillä ajattelemme että tällainen kuuluisa tapahtuma on kerran elämässä kokemisen arvoinen. Lippujen hinnat vaihtelevat 27 euron seisomapaikoista 140 euron pehmustettuihin tuoleihin.


Historiallinen sali jättimäisine kristallikruunuineen muodostaa näytökselle hienot puitteet. Reilun tunnin mittainen esitys on juhlava kokemus, joka koostuu viidestä eri ohjelmanumerosta. Taitojaan esittelee yhdestä kahdeksaan ratsukkoa kerrallaan. Taustalla soiva klassinen musiikki täydentää elämyksen. Viimeisenä kuultava Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi on tuttu kappale minullekin.


Ratsastuskoulu on ollut vuosisatojen ajan miesten valtakuntaa, mutta nykyään myös naiset voivat hakea pitkään ja vaativaan ratsastajakoulutukseen. Molemmat esiintymistasolle edenneet naiset Hannah Zeitlhofer ja Theresa Stefan ovat mukana myös meidän näkemässämme näytöksessä. Hevosista maneesille pääsevät vain orit, jottei niiden keskittyminen pääsisi herpaantumaan. Valokuvaaminen esityksen aikana on kielletty, mikä lienee hevosten keskittymisen kannalta paras ratkaisu. Jo hieman liian aikaisin annetut aploditkin saavat huolella koulutetut eläimet kavahtamaan yllättävän voimakkaasti.


Espanjalaisen ratsastuskoulun esitys on mielestäni hyvinkin kerran elämässä kokemisen arvoinen. En ymmärrä hevosista tai varsinkaan kouluratsastuksesta juuri mitään, mutta sulavaliikkeisten hevosten saumaton yhteistyö on miellyttävää katseltavaa. Joitakin hyppyjäkin nähdään, mutta mistään näyttävästä sirkusesityksestä ei todellakaan ole kysymys. Ymmärrän, että edestakaisin kävelevien hevosten katseleminen voi tuntua tylsältäkin. Meidän alakouluikäiset lapsemme eivät pitkästyneet, joskin kokemus jäi heidän mielestään ihan kivan tasolle.


Espanjalaiseen ratsastuskouluun voi tutustua myös lähtemällä tallikierrokselle tai ostamalla näytöstä huomattavasti edullisemman lipun aamuharjoituksiin. Tallit sijaitsevat Stallburgin rakennuksessa ratsastuskoulua vastapäätä. Tallikierros voi olla mielenkiintoinenkin, mutta harjoitusten seuraamisesta on kuulemani mukaan iloa vain todellisille hevosharrastajille.


Ratsastuskoulun nimi juontaa juurensa hevosista, jotka tuotiin Wieniin alun perin Espanjasta. Lipizzanhevosiksi kutsuttua valkeaa rotua on jalostettu slovenialaisessa Lipican siittolassa 1500-luvun loppupuolelta lähtien. Rotu on levinnyt naapurimaihin ja esimerkiksi kaikki Espanjalaisen ratsastuskoulun nykyiset hevoset ovat syntyneet Piberin siittolassa Itävallassa.



HOFBURGIN MUUT NÄHTÄVYYDET

Palatsikompleksissa toimii meidän näkemiemme lisäksi monia muitakin museoita. Niistä arvokkain lienee Keisarillinen aarrekammio, jossa säilytetään kruununjalokiviä. Hofburgin Neue Burgin tiloja käyttävät etnologinen museo Weltmuseum sekä Taidehistorialliseen museoon kuuluvat Efesoksen museo, ase- ja haarniskakokoelma sekä historiallinen soitinkokoelma. Hofburgista löytyy myös Itävallan presidentin virka-asunto. Palatsissa on järjestetty vuosien varrella monenlaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi vuoden 1967 Euroviisut. Suomea edusti silloin Fredi.


Hofburg on kaikessa mahtipontisuudessaan vaikuttava kokemus, jolla on itseoikeutettu paikkansa nähtävyyskierroksella Wienissä. Keisarillista loistoa ja käsittämättömiä mittasuhteita ihmetellessä ei tosin voi välttyä ajatukselta siitä, kuinka moni tavallinen kansalainen olisi kaivannut edes pientä osaa Habsburgien turhamaisesti käytetyistä rikkauksista. Hofburgin historiallinen arvo on joka tapauksessa suuri. Tuntuu siltä, että Habsburgien henki on jäänyt leijumaan Wienin ylle ikuisesti.

Lue myös aiempi juttuni Monipuolinen pääsiäismatka Wieniin.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 30.6.2022 at 21:21

    Espanjalainen ratsastuskoulu on kyllä sellainen, mikä joskus on päästävä näkemään. Liputkaan eivät kuulosta mahdottoman hintaisilta. Tarina Sissistä on muuten itselleni tuntematon, pitääkin perehtyä siihen.

    • Reply Mika / Lähtöportti 3.7.2022 at 17:52

      Espanjalainen ratsastuskoulu on kyllä sellainen ”kerran elämässä” -kokemus, joka kannattaa ottaa joskus Wienin-matkan ohjelmaan. Sissi on varmaan tutumpi meitä vanhemmalle sukupolvelle elokuvien ansiosta. Sissi matkusteli muun muassa Madeiralla ja selvitin aikoinaan hänen elämäntarinaansa, kun kävimme Sissin patsaalla Funchalissa Madeiralla.

    Leave a Reply