Suomen suurin matkablogiyhteisö

Italian lumoa hurmaavassa Abruzzossa

Vietin kesäkuun alkupuolella pari viikkoa Italiassa. Suurin osa ajasta kului Abruzzosta vuokratun lomatalon ympäristössä, mutta piipahdimme myös parilla muulla alueella. Hienot maisemat ja leppoisa maalaiselämä olisivat houkutelleet jäämään Abruzzoon pidemmäksikin aikaa.

Tätä matkaa oli odotettu kauan ja hartaasti. Vuoden 2019 loppupuolella varatun matkan oli tarkoitus toteutua kesäkuussa 2020, mutta pandemia ehti muuttaa suunnitelmia useampaan kertaan. Sähköposteja tuli kirjoiteltua melkoinen määrä, mutta kaikilta majoittajilta sekä lentoyhtiöltäkin löytyi niin paljon joustavuutta, että varausten siirrot onnistuivat ilman lisäkustannuksia. Meitä oli matkassa yhdeksän henkilöä, joista seitsemän koko kierroksen alusta loppuun. Voi sitä riemun määrää, kun pääsimme lopulta Italiaan!


Aloitamme matkan yöpymällä roomalaisten omassa rantalomakohteessa Ostia Lidossa. En ole aiemmillakaan reissuillani ihastunut tähän kaupunkiin, mutta sijainti Fiumicinon lentokentän vieressä on iltalennon jälkeen lähes lyömätön. Ostian rantakadun varrelta kelpaa herätä, juoda hotellin aamiaisella cappuccinot ja jatkaa virkeänä matkaa. Päässä jyskyttää J-Axin muutaman vuoden takainen hitti Ostia Lido, jonka sanoituksen mukaan jopa Ostia Lido voi tuntua paratiisilta, kunhan vain pysymme yhdessä.


Abruzzon lomatalo odottaa noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Roomasta koilliseen. Tietöiden ja tunneleiden sävyttämät moottoritiet vaihtuvat vähitellen mutkikkaisiin maalaisteihin ja mäkisiin peltomaisemiin. Talo on ehkä jopa viihtyisämpi kuin ennakkoon näkemistämme kuvista voisi päätellä ja maisema hurmaa heti ensi silmäyksellä.


Elämä Atrin kunnassa soljuu perinteiseen italialaiseen malliin. Aterioista kelpaa nauttia omalla terassilla, kun käsin tehty tuorepasta on haettu keskustan pikku puodista ja viini suoraan Ruggierin tilalta muutaman kilometrin päästä. Kirsikoita ei tarvitse ostaa mistään, sillä ne poimitaan omalla pihalla kasvavista puista. Maanviljelijät puuhailevat taloa ympäröivillä oliiviviljelmillä ja villisikalauma uskaltautuu muutaman kerran pihallemme. Merikin on lyhyen automatkan päässä, mutta kukaan meistä ei ole suuremmin kiinnostunut Adrianmeren rannikon pitkistä hiekkarannoista. Uimme mieluummin huvilan pihalla olevassa altaassa omassa rauhassamme. Sää on sopivan lämmin, mutta hellelukemat pysyttelevät onneksi maltillisina.


Käymme ravintoloissa vain muutaman kerran. Tutuimmaksi tulee saman kylän agriturismo Castelli in Aria, josta voi varata illallisia ennakkoon. Täällä syödään sitä mitä emäntä sattuu valmistamaan, mutta kaikki on maukasta. Toisaalta kaikkien tällä seudulla käymiemme ravintoloiden valikoima on hyvinkin lihapainotteinen ja alan jo kaivata esimerkiksi meren herkkuja. Alueen suosituin ruokalaji on joka paikassa tarjolla oleva arrosticini, joka tarkoittaa pieniä lampaanlihavartaita.


Atrin keskusta on pieni ja viihtyisä. Vanhat värikkäät talot muodostavat kauniin kokonaisuuden ja kapeilla kujilla saa kuljeskella useimmiten kaikessa rauhassa. Kylän laidalta aukeaa mahtava maisema Abruzzon sisämaahan ja hieman merellekin päin. Kujat tulevat muutaman vierailun aikana tutuiksi, minkä ansiosta kylä alkaa tuntua kovin kotoisalta. Välillä voi kierrellä valokuvailemassa ja toisinaan Atrin keskustassa tulee käväistyä vain tutussa jäätelöbaarissa maistelemassa pistaasia ja sitruunaa.

Atrista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Atrin luonnon erikoisuuksia ovat calanchi-kalliomuodostelmat, joita näkyy seudulla paljon. Eroosion kuluttama savipitoinen maa antaa alueen maisemille persoonallista ilmettä. Itse kallioihin ei pääse koskemaan, mutta kierrämme noin kuuden kilometrin mittaisen luontopolun calanchi-muodostelmien ympäri. Hienoissa maisemissa tehty hikinen lenkki on mieleenpainuva kokemus.

Calanchi di Atrin luontopolusta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Atrin ympäristössä on muitakin kuvauksellisia kyliä ja pikkukaupunkeja. Ajamme kumpuilevan maalaismaiseman halki kukkulan laella kohoavaan Città Sant’Angeloon, joka on ehdottomasti ansainnut paikkansa Italian kauneimpien kylien listalla.


Città Sant’Angelossa on oikeastaan kaikkea mitä pittoreskissa eteläeurooppalaisessa kylässä pitääkin, eli värikkäitä taloja, hiljaisia kujia, laiskoja kissoja, koristeellisia katulamppuja ja ovenkolkuttimia, raikkaantuoksuisia pyykkejä, valtava määrä kukkaistutuksia, hieman rapistuneita seiniä sekä lounastamiseen sopiva näköalaravintola.

Città Sant’Angelosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Alueen vähemmän tunnettuihin kukkulakyliin kuuluvat Silvi Paese sekä Montepagano. Molemmista on hieno maisema sekä Adrianmerelle että Abruzzon maaseudulle päin. Varsinkin Silvi Paese on hyvin kaunis, mutta sen vanhin osa on kovin pieni. Kirkon tuntumassa riittää vierailumme aikaan elämää, sillä käynnissä on suuri hääjuhla.


Montepaganoa ei ole mainittu missään löytämässäni matkaoppaassa, mutta se vaikutti Silvi Paesesta nähtynä mielenkiintoiselta. Mistään pakollisesta nähtävyydestä ei olekaan kysymys, mutta keskipäivän helteessä uinuva Montepagano jää mieleen sympaattisena paikkana, jossa saa aistia perinteistä kylätunnelmaa.

Silvi Paesesta ja Montepaganosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Jos koko matkalta pitäisi valita vain yksi kohokohta, se olisi varmasti Campo Imperatore. Suomeksi Keisarin kenttää tarkoittava tasanko on maisemiltaan hämmentävän upea, ja paikan päällä voi ymmärtää miksi sitä kutsutaan ”Italian Tiibetiksi”. Todella laaja tasankoalue tarjoaa sellaista avaruutta, jollaista ei odottaisi Italiasta löytävänsä.


Tasankoa ympäröivät vuoret houkuttelevat retkeilemään. Osa joukostamme lähtee patikoimaan kunnianhimoisemmin ja osa tyytyy ihailemaan maisemia vain alempaa. Itse en ole varautunut minkäänlaisilla vaellusvarusteilla, mutta teen silti spontaanin puolentoista tunnin kävelyretken aivan huikeissa vuoristomaisemissa Campo Imperatoren vanhan hiihtokeskuksen ympäristössä. Korkeuseroja ja kivikkoisia polkuja riittää, mutta niistä selviää onneksi kaupunkikengilläkin. Näihin maisemiin voisi palata patikoimaan useammaksikin päiväksi.

Campo Imperatoresta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Eräs Abruzzon kauneimmista kylistä on alueen pohjoisosissa sijaitseva Civitella del Tronto. Se eroaa ulkonäöltään esimerkiksi Atrista tai Città Sant’Angelosta, sillä värikkäiden seinien sijasta nähtävillä on lähinnä harmaata kiveä. Nautimme hiljaisen kylän historiallisesta tunnelmasta sekä korkealta kukkulalta avautuvista maisemista. Kukkulan huipulla kohoaa hämmästyttävän suuri linnoitus, jossa riittäisi tutkittavaa pidemmäksikin aikaa. Näkymät vain paranevat, kun pääsemme linnoituksen muureille.

Civitella del Trontosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Käväisemme pienellä päiväretkellä myös Abruzzon naapurialueella Marchessa. Olin jo kauan halunnut nähdä kauniiksi kehutun Ascoli Picenon kaupungin, joka alkaakin täyttää odotuksia kaatosateen väistyessä auringonpaisteen tieltä. Ascolin kävelykeskusta ja varsinkin sen kaksi suurinta aukiota muodostavat viihtyisän alueen, jolla on mukava viettää aikaa. Mieleen jäävät myös ascolilaiset oliivit, jotka on täytetty ja friteerattu todella herkullisiksi. Ostamme niitä katukojusta maistiaisiksi ja löydämme uutta herkkuamme myöhemmin myös muualta Italiasta, kun nyt tiedämme mitä kannattaa etsiä.

Ascoli Picenosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Matkamme jatkui Atrissa vietettyjen kymmenen päivän jälkeen kohti etelää ja Molisen aluetta. Valitsin Termolin rantakaupungin reittimme varrelle ennen kaikkea linnoitetusta vanhastakaupungista näkemieni kuvien perusteella. Termolin vanhin osa onkin todella viehättävä, minkä lisäksi sen ulkopuolella on hieman uudenaikaisempi kävelykeskusta monine ravintoloineen. Termolin parhaat osat ovat toisaalta niin pienellä alueella, että ne tulevat tutuiksi varsin nopeasti. Meille jää siis hyvin aikaa viettää pari iltaa paikallisissa kalaravintoloissa, jotka tarjoavat tervetullutta vaihtelua Abruzzon maaseudun liiankin lihapainotteiseen ruokavalioon.


Ulkomaalaisille tuntematon Termoli paljastuu italialaisten suosimaksi rantalomakohteeksi, jonka hiekkarannat auringonvarjoineen jatkuvat silmänkantamattomiin. Osumme paikalle sattumalta viikonlopuksi, jolloin saamme osamme myös paikallisesta yöelämästä. Nukkuminen katutasosta vuokratussa asunnossa osoittautuu sen verran mahdottomaksi, ettei auta kuin liittyä joukkoon. Livebändi soittaa lähimmällä piazzalla muutaman kymmenen metrin päässä perinteisiä italialaisia hittejä Domenico Modugnon Volaresta Toto Cutugnon L’italianoon. Perjantai-illan tunnelma on huikea, kun kansa laulaa mukana, eikä kenelläkään ole huolta huomisesta.

Termolista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Matkamme viimeinen kohde Castel Gandolfo on tuttu jo kolmisen vuotta sitten tehdyltä matkalta. Rooman läheltä löytyvä pieni kylä sijaitsee kuvankauniilla paikalla Albano-nimisen kraatterijärven reunalla ja se on muutenkin viihtyisä paikka varsinkin aamuisin ja iltaisin, kun pääkaupungista saapuneet päiväretkeläiset ovat poissa.


Castel Gandolfo tunnetaan paavien kesänviettopaikkana, jossa katolisen kirkon päämiehet ovat nauttineet lomistaan vuosisatojen ajan. Nykyinen paavi Franciscus kuitenkin kieltäytyi liian mahtipontiseksi kokemastaan majoituksesta, joten Paavin palatsi sekä yksityiset puutarhat ovat nyt yleisölle avoimia turistinähtävyyksiä. Hämmästyttävän laaja puutarha-alue sekä palatsin sisätilat osoittautuvat yllättävänkin mielenkiintoisiksi tutustumiskohteiksi. Kukaan ei vielä tiedä museoitujen tilojen kohtalosta sitten, kun paavin virka siirtyy joskus tulevaisuudessa Franciscuksen seuraajalle.

Castel Gandolfosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Käymme Castel Gandolfosta käsin katsomassa myös seudun toista kraatterijärveä Nemiä. Nemin kylään olisi voinut tutustua tarkemminkin, mutta jo pelkkä järvimaisema on pienen retken arvoinen.


Kotiinlähtöpäivänä on ennen iltalentoa ylimääräistä aikaa ja päädymme hieman sattumaltakin Nettunossa sijaitsevalle amerikkalaiselle sotilashautausmaalle. Kohde on todella vaikuttava ja taatusti tutustumisen arvoinen. Suuri hautausmaa on yhtä aikaa sekä kaunis että surullinen paikka. Täällä ei voi kuin toivoa rauhaa koko maailmaan.

Anzio–Nettunon amerikkalaisesta sotilashautausmaasta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


Matka onnistui hyvin ja oli pitkäksi venyneen odottamisen arvoinen. Abruzzon alue hurmasi sekä maisemillaan että maalaistunnelmallaan ja oli minulle taas uudenlainen pala Italiaa. Atrin ympäristössä sai seurata perinteistä elämänmenoa ja huomata taas kerran, kuinka monimuotoinen maa Italia onkaan. Minulle sopii hyvin, että opiskelemani italian kieli on näillä seuduilla monesti ainoa vaihtoehto. Englantiakin puhuvia ihmisiä löytyy, mutta ulkomaisten kielien taitaminen ei ole näillä kylillä mikään itsestäänselvyys.


Haaveilen tutustumisesta Italian kaikkiin kahteenkymmeneen alueeseen. Abruzzosta tuli kymmenes alue, jossa olen viettänyt vähintään viikon ja Molisesta neljästoista, jossa olen nukkunut ainakin yhden yön. Enää Calabria ja Aostanlaakso ovat alueita, joiden maaperälle en ole lainkaan astunut. Suosittelen omien kokemusteni perusteella lämpimästi myös Italian vähemmän tunnettuihin seutuihin tutustumista.


Aloitin Italian-matkailuni Roomasta, Venetsiasta, Toscanasta ja Gardajärveltä, jotka ovat kieltämättä upeita. Nyt useimmat parhaista muistoistani sijoittuvat Abruzzon, Puglian tai Umbrian kaltaisille seuduille, jotka ovat tutustuttaneet syvemmin italialaiseen elämään ja antaneet maasta entistä persoonallisemman kuvan. Abruzzo vei palan sydämestä. Ei se välttämättä ihan ykköseksi Italia-listallani noussut, mutta varmasti hyvin korkealle. Toivottavasti palaamme vielä joskus.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 29.6.2022 at 14:43

    Kuulostaa tosiaan miellyttävältä paikalta! Erityisesti Campo Imperatore ja calanchi-kalliomuodostelmat viehättivät tällaista luontointoilijaa, mutta uskoisin viihtyväni muutenkin alueella kyllä itsekin.

    • Reply Mika / Lähtöportti 29.6.2022 at 21:03

      Abruzzo on mielenkiintoinen ja kaunis osa Italiaa. Campo Imperatorea suosittelen todella lämpimästi, maisemat ovat aika ainutlaatuisia ja todella upeita! Kannattaa toki käydä katsomassa myös calancheja, jos tuolla suunnalla liikkuu.

  • Reply Taina / Seikkailupyöräilijä 30.6.2022 at 00:48

    Abruzzo on upeaa aluetta! Minulla tukikohtana oli Pescara, mutta tuli käytyä useissa vuoristokylissä ja myös Atrissa.

    • Reply Mika / Lähtöportti 30.6.2022 at 12:33

      Hauskaa että joku muukin on käynyt Atrissa! Abruzzo on upea ja ansaitsisi enemmänkin huomiota hyvänä matkakohteena. Meillä jäi Pescara käymättä, vaikka olisikin ollut vain lyhyen matkan päässä.

  • Reply Satu 30.6.2022 at 09:12

    Kiitos Mika taas kivasta jutusta! Mitä kautta olet varannut noita huviloita? Itse olen luottanut usein AirBB:n vuokraajiin mutta toisinaan asuntojen kuvauksista puuttuu aika oleellista tietoa. Esim kerran Italiassa varaamamme huoneisto oli ihana mutta se, että terassin aidan takana kulki Genova-Rooma päärata ja junat porhalsivat ohi yltä päivää vartin välein, oli muutenkin huonosti nukkuvalle seurueellemme vähemmän ihana yllätys. Infernaalisesta metelistä ei tietenkään ollut asunnon kuvauksessa mitään mainintaa, hyvitä kulkuyhteyksistä Genovaan ja Roomaan kylläkin, heh 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 30.6.2022 at 12:49

      Kiitos Satu kommentista! Katson yleensä ensin Interhomen huvilavalikoiman, koska heiltä saa hyvää ja luotettavaa palvelua suomeksi. Interhomen valikoima ei kuitenkaan ole laajin mahdollinen ja se keskittyy pääosin tietyille suosikkialueille, joten tämä Abruzzon huvila löytyi Vrbon (entinen HomeAway) sivuilta. Vrbon kauttakaan ei ole tullut pettymyksiä, mutta kommunikointi ohjautuu alusta lähtien suoraan huvilan omistajan kanssa tapahtuvaksi, toisin kuin Interhomella, joka palvelee enemmän asiakkaan ja omistajan välissä.

      Ikävä tuo teidän kokemuksenne junaradan vieressä nukkumisesta. Toisinaan huviloissa ja asunnoissa on tullut vastaan ikäviä yllätyksiä, kuten lämmitysongelmia tai vaikka torakoita. Kerron tästä Abruzzon huvilasta vähän lisää jossakin tulevassa postauksessa, tässä jutussa jäi mainitsematta parina ensimmäisenä päivänä sattuneet vesikatkokset, jotka onneksi loppuivat lyhyeen. Öinen meteli Termolissa tuli yllätyksenä, emme osanneet ollenkaan arvata vuokranneemme asunnon niin vilkkaalta alueelta 😀

      • Reply Satu 1.7.2022 at 11:15

        Hei taas! Olen itsekin joskus luottanut Interhomeen, koska heillä juuri tuo firman mukana olo alusta loppuun ja hyvät peruutusehdot ovat olleet valttia. Entisestä HomeAwaysta minulla oli ikävä kokemus – tein heidän sivuillan tiedustelun lomatalosta Ranskassa ja omistajan asiallisen vastauksen jälkeen sähköpostiin alkoi tulla ilmoituksia, joissa luvattiin roimasti alennusta, jos maksan talon vuokran etukäteen. Ilmoitin asiasta omistajalle ja HomeAwaylle – omistaja vastasikin ja ihmetteli tilannetta, mutta HomeAway ei kommentoinut millään tavalla. Netin syövereissä varoiteltiin samanlaisista yhteydenotoista, eli jotenkin koijarit pääsivät käsiksi ihmisten sähköposteihin heidän tekemiensä varaus ja hintatiedustelujen kautta ja alkoivat lähetellä feikkitarjouksia. Muutama kollega on käyttänyt HomeAwaytä eikä heillä, kuten ei ilmeisesti sinullakaan, ole ollut vastaavia kokemuksia, joten ehkä meillä sattui vain huono tuuri.

      • Reply Mika / Lähtöportti 3.7.2022 at 18:11

        Interhomen kanssa kaikki on aina järjestynyt sujuvimmin, edellisten matkakohteidemme houkuttelevimmat talot on vaan löytyneet jotain muuta kautta.

        Todella ikävä tuollainen HomeAway-kokemus! Onneksi olit valppaana ja ihmettelit tilannetta ajoissa. Minulle ei ole koskaan tullut tuollaista tai mitään muutakaan huijausta vuokrausten yhteydessä vastaan. Toisaalta lomatalojen tai asuntojen vuokria on saanut maksaa vuosien varrella vaihtelevin tavoin, joskus jopa paikan päällä käteisellä.

        Nykyään Vrbolla on oma maksujärjestelmä, eli kirjautunut asiakas näkee varauksensa ja niiden eräpäivät nettisivulla ja varaukset maksetaan Vrbon nettisivujen kautta. Viestien vaihto tapahtuu kuitenkin koko ajan suoraan asiakkaan ja omistajan välillä.

    Leave a Reply