Suomen suurin matkablogiyhteisö

Tuusulan nähtävyyksiä – Erkkola

Tuusulan Rantatie on itselleni hyvin tuttu paikka, jonka varrella olen viettänyt kesiä koko ikäni. Seudulla on monta kulttuurinähtävyyttä, joista esittelen nyt runoilija J.H. Erkon kodiksi rakennetun Erkkolan.

Olen jo aiemmin kirjoittanut Halosenniemestä, joka on mielestäni Tuusulanjärven hienoin nähtävyys. Pekka Halosen upea ateljeekoti rakennettiin seudun parhaalle paikalle järven rantaan, ja sen vaihtuvat taidenäyttelyt ovat aina olleet kiinnostavia. Halosen veljekset Pekka ja Antti olivat samoihin aikoihin rakentamassa myös toista lähes yhtä komeaa hirsitaloa, puolentoista kilometrin päässä sijaitsevaa Erkkolaa.


Tuusulanjärvelle syntynyt taitelijayhteisö oli varsin tiivis, ja siihen kuului monia merkkihenkilöitä kirjailija Juhani Ahosta säveltäjämestari Jean Sibeliukseen. Ystävien auttaminen oli luonnollista, joten Erkkolan piirustukset syntyivät Pekka Halosen kynästä. Vaikka talo sijaitseekin Rantatiellä, jää sieltä noin parinsadan metrin matka tien toisella puolella metsän takana sijaitsevaan Tuusulanjärven rantaan.


Orimattilassa syntyneen Juhana Heikki Erkon sanotaan olleen oikukasluonteinen ja herkkä mies, joka erinäisistä ihastuksistaan huolimatta oli pysynyt poikamiehenä vielä viisikymppisenäkin. Saapuessaan Helsingistä Tuusulaan hän toivoi löytävänsä elämänsä rakkauden. Nuori morsian osuikin sopivasti kohdalle ja Erkolle tuli kiire rakentaa kotitalo ennen suunniteltuja häitä. Tyttö kuitenkin purki kihlauksen jo kesken rakennustöiden. Erkkola valmistui kaikesta huolimatta Halosenniemen tavoin vuonna 1902.


Juhana Heikki Erkon asuminen Rantatien talossa jäi harmillisen lyhytaikaiseksi, sillä runoilija menehtyi sydänkohtaukseen vain viitisen vuotta muuton jälkeen. Tuostakin ajasta hän vietti osan matkoillaan, mutta ehti osallistua aktiivisesti esimerkiksi Tuusulan kuntakokouksiin. Erkko oli aikalaistensa keskuudessa suosittu hahmo ja sai paljon aikaan muun muassa opettajana, lehtimiehenä sekä tietenkin runoilijana. Hän myös matkusteli mielellään muun muassa Keski-Euroopassa, Italiassa sekä Egyptissä saakka.


J.H. Erkon elämäntyö ei ehkä ole nykypäivän suomalaisille kovin tuttu, vaikka häntä pidettiin omana aikanaan jopa Suomen kansallisrunoilijana. Erkon tuotanto jäi vähitellen muiden, kuten nuoremman kollegan Eino Leinon varjoon. Runoilijat tunsivat toisensa hyvin ja Leino olikin Erkon hautajaisissa yksi arkun kantajista. J.H. Erkon tunnetuimmat työt elävät laulujen sanoituksissa, joita ovat esimerkiksi Kansalaislaulu tai Jouluaatto. Jos nuo nimet eivät soita kelloja, niin ehkäpä alkusäkeet olet maamme armahin Suomenmaa ja no onkos tullut kesä kuulostavat jo tutummilta.


Vaikka Erkkola onkin näyttävä hirsirakennus, on se omissa silmissäni näyttänyt aina melko arkiselta. Olen kulkenut sen ohitse varmasti vähintään satoja kertoja ilman, että olisin kiinnittänyt siihen kovin suurta huomiota. Yksi syy arkiseen mielikuvaani on varmasti siinä, että Erkkola toimi vielä tämän vuosituhannen alussa yksityisasuntona. Se aukesi yleisölle nähtävyytenä, eli Tuusulan kunnan hallinnoimana museona vasta vuonna 2007. Toinen syy arkiseen suhtautumiseeni saattaa olla se, että Erkkolan remontissa purettuja kattopaanuja on käytetty meidän mökkisaunamme lämmittämiseen.


Erkkolassa on vaihtuvia näyttelyitä, joista olen käynyt katsomassa useampia. Esimerkiksi viimevuotinen Tove Jansson -näyttely oli todella mielenkiintoinen, mutta myös tällä hetkellä esillä oleva Ajan virrassa – Taneli Eskolan valokuvataidetta on näkemisen arvoinen. Eskola on ikuistanut tuttuja Tuusulan maisemia kuviin, joista varsinkin parhaat ovat sykähdyttävän upeita. Valokuvanäyttelyn mausteena on myös joitakin Pekka Halosen ja Martta Wendelinin teoksia. Tämän näyttelyn suhteen kannattaa pitää jo kiirettä, sillä se sulkeutuu 19.9.2021. Nautin taiteesta mielelläni tällaisina sopivan pieninä annoksina, sillä muutamien kymmenien teosten näyttelyssä keskittyminen säilyy terävänä alusta loppuun.


Lokakuussa 2021 Erkkolassa voi katsella useamman taidegraafikon yhteisnäyttelyä. Marraskuun kymmenentenä aukeaa Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun joulu, joka kuulostaa houkuttelevalta tavalta joulutunnelmaan virittäytymiseen. Erkkola on nimittäin erinomaisen tunnelmallinen rakennus, jonka hirsiseinät, komeat takat ja eri huoneet kätkevät varmasti sisälleen monta kiehtovaa tarinaa.


Minua on aina kiehtonut Erkkolan pieni nurkkahuone, koska se erottuu suurten ikkunoidensa ansiosta hyvin ulkoakin päin. Erkon aikaan se oli vielä pelkkä parveke, mutta muokattiin nykyiseen muotoonsa myöhempien asukkaiden toimesta. Huoneesta on hyvä näkymä Rantatielle.


Erkko halusi kotitaloonsa kukkoa esittävän tuuliviirin, ja sellainen näkyy katolla edelleen. Tarinan mukaan tuuliviiri putosi vuoden 1906 syysmyrskyssä katolta, mitä pidettiin huonona enteenä. Sitä se olikin, sillä Erkko menehtyi äkillisesti Helsingissä vain paria päivää myöhemmin.


Erkkolan maine on jäänyt sen naapurissa sijaitsevan Aleksis Kiven kuolinmökin varjoon, vaikka rakennusten näyttävyys on hyvinkin päinvastainen. Kiven kuuluisuus on tehnyt kansalliskirjailijan viimeisestä kodista tunnetun, vaikkei vaatimattomassa torpassa paljoa nähtävää olekaan. Talojen läheisyys ei ole sattumaa, sillä Erkko ihaili Kiveä ja halusi rakennuttaa talonsa mahdollisimman lähelle tämän viimeisten viikkojen yösijaa. Aleksis Kiven elämästä ja hänen kuolinmökistään voi lukea aiemmasta jutustani Aleksis Kivi – kehdosta hautaan.


Erkkolan ja Aleksis Kiven kuolinmökin yhteinen parkkipaikka sijaitsee Fjällbon puiston laidalla. Samalla kannattaa ehdottomasti tutustua myös tähän viime vuosina uudistettuun puistoalueeseen, jonka polkuja pitkin pääsee aivan Tuusulanjärven rantaan. Fjällbon katseenvangitsijana toimii pari vuotta sitten valmistunut uimalaituri. Tuusulan matkailukohteisiin tutustumiseen kannattaa varata reilusti aikaa, sillä niitä riittää yllin kyllin. Erkkolasta on vain muutaman sadan metrin matka esimerkiksi Lottamuseoon tai Krapihoviin. Lue lisää aiemmasta jutustani Paikallisvinkit Tuusulanjärvelle.

Erkkolasta ja sen näyttelyistä löytyy lisätietoa museon virallisilta nettisivuilta.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 6.9.2021 at 07:35

    En tämän vuoden kesälläkään sitten aikomuksista huolimatta ehtinyt käymään Tuusulanjärvellä, mutta ehtiihän sitä onneksi vielä myöhemminkin. Mitkä ovat Halosenniemen lisäksi mielestäsi sen hienoimmat nähtävyydet?

    • Reply Mika / Lähtöportti 6.9.2021 at 09:45

      Jos pitäisi vaikka kolme nähtävyyttä valita, niin kävisin Halosenniemen lisäksi Sibeliuksen Ainolassa sekä katselemassa maisemia ”Pikku-Kolilla” eli Sarvikalliolla järven hiljaisemmalla länsirannalla. Toki myös tässä postauksessa mainittu Fjällbon puiston, Erkkolan ja Aleksis Kiven kuolinmökin tiivis kokonaisuus on mukava. Mielenkiinnon mukaan voi käydä myös esimerkiksi Lottamuseossa, Ilmatorjuntamuseossa tai vaikka Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Aholassa. Järven ympäri kiertää suosittu pyöräilyreitti ja esimerkiksi Halosenniemestä voi vuokrata kesäisin soutuveneitä. Tai jos vaikka polkupyörän tai kajakin vuokraamiselle on tarvetta, niin katso Sportuna Oy:n nettisivut.

    Leave a Reply