Pysähdyimme kesäkuisella Pohjanmaan-kierroksellamme kahdeksi yöksi Kokkolaan. Pääkohteemme oli Tankarin majakkasaari, jonne risteilimme päiväretkelle. Meille jäi aikaa tutustua myös muutamiin muihin nähtävyyksiin sekä merellisen kaupungin kahviloihin.
Kävimme Kokkolassa ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, tosin vain lyhyesti Pietarsaaresta käsin. Silloin suurin osa ajasta kului Toivosen Eläinpuistossa ja talonpojanmuseossa, jonne on kymmenen kilometrin matka keskustasta. Ehdimme tuolloin kierrellä myös hetken vanhassakaupungissa Neristanissa, jossa riittää idyllistä puutalokorttelin tunnelmaa. Pois lähtiessämme jäi kuitenkin vahva tunne siitä, että paljon jäi näkemättä. Tuntuikin mukavalta palata tänä kesänä Kokkolaan.
Olemme varanneet majoituksen Hotel Kokkolasta, jossa on tarjolla sopivalta vaikuttavia perhehuoneita. Kohtaamme heti aluksi vastaanottotiskin takaa ilmestyvän hotellikoira Ranen ja tunnemme itsemme hyvin tervetulleiksi. Asiakaspalveluun erikoistunut jackrussellinterrieri ilahduttaa varsinkin lapsia ja hotellin johtajana toimiva Ranen emäntä jakaa auliisti matkavinkkejä kaupunkiin.
Kahteen erilliseen tilaan jakautuva perhehuone vastaa odotuksiamme ja myös aamiainen maistuu hyvin. Hotel Kokkola tarjoaa siistin perushotellin puitteet, mutta ilmapiiri jää mieleen tavallista lämminhenkisempänä. Askeleemme johtavat hotellin ovelta ensimmäisenä Kokkolan vanhaankaupunkiin, joka sijaitseekin sopivasti kivenheiton päässä.
Neristan on mukava puutaloalue, jossa aika tuntuu jossain määrin pysähtyneen. Satamakaupungin pitkät perinteet näkyvät vaikkapa ikkunoita koristavien juorupeilien sekä posliinisten laivakoirien muodossa. Huomaamme kuinka kirjava kissa ylittää kadun ja pysähdymme ihailemaan seinänvierustoja värittäviä unikoita.
Lähes autioita katuja reunustavat vanhat puutalot ja aitojen takana pilkottaa siistejä sisäpihoja. Neristan on säilynyt paikallisten asuinalueena, eikä siellä näy turistivetoista liiketoimintaa Vanhan Rauman tai Porvoon tapaan. Kaipaisin tosin täydelliseltä idylliltä ehkä jotain muuta kuin asvaltilla päällystettyjä tasaisia ja suoria katuja, mutta nautimme kesäillan kävelykierroksestamme joka tapauksessa paljon.
Yksi syy Kokkolaan palaamisellemme on Nera Scandinavian Steak House, jossa söimme edellisellä reissullamme täydellisyyttä hipovan aterian. Suuntaamme siis tutulle viihtyisälle sisäpihalle, josta kuuluu hyväntuulista puheensorinaa.
Pihan laidalle on viime käyntimme jälkeen avautunut tunnelmallinen vanhan ajan hirsirakennus, jonka suojiin mekin näin hieman viileänä iltana istahdamme. Avointa seinää on sopivasti niin, että tunnemme olevamme ulkoilmassa täälläkin. Ilmapiiri on rennon leppoisa.
Hirsirakennuksen suojissa lämpiää komea pizzauuni, mutta pysyn alkuperäisessä suunnitelmassani ja tilaan pihvin. Se onkin mureaa ja tarjoilijan suosittelema punaviini maistuvaa. Jälkiruoaksi löytyy herkullista pannacottaa. Tämä toinenkin vierailumme Nerassa antaa ravintolalle kiitettävän arvosanan, joskaan se ei aivan yllä ensimmäisen kerran tasolle. Suurimpana syynä taitavat olla pilviin nousseet odotukset, joten suosittelen Neraa edelleen lämpimästi kaikille Kokkolassa vieraileville. Seuraavalla kerralla aion itse kokeilla espanjalaishenkistä Roja-ravintolaa, jonka taustalla ovat samat yrittäjät kuin Nerassakin. Nerasta muuten löytyy myös bed & breakfast -majoitusta, josta olen kuullut kehuja.
Kävelemme ateriaa sulatellessamme hetken Kokkolaa halkovan Sunti-kanavan rantaa pitkin. Jossakin lähempänä merta kanavaa reunustavat monet puiset venevajat, ja sinne Suntin suulle Meripuistoon mekin päädymme heti seuraavana aamuna.
Kokkolan-vierailumme pääkohde on Tankarin majakkasaari, jonne järjestetään Meripuistosta lähteviä risteilyjä pitkin kesää. Retkemme onnistuu erinomaisesti, sillä sää suosii ja aurinko paistaa koko päivän ajan. Nautimme merimatkasta, Tankarin kahvilan lohikeitosta ja tuulten pieksämän karun saaren kiehtovasta tunnelmasta. Ehdimme kiertää pienen luontopolun ja ihailla niin merta kuin vanhoja rakennuksiakin. Retki Tankarille onkin varmasti yksi perheemme parhaista kesämuistoista. Voit lukea meriretkestä lisää aiemmin julkaisemastani jutusta Päiväretki Tankarin majakkasaarelle.
Jäämme risteilyn jälkeen hetkeksi Meripuistoon, joka vaikuttaa todella viihtyisältä paikalta kesäpäivien viettämiseen. Laivalaiturin vieressä on suuri hiekkaranta, jonka yhteydessä toimii Burger Village -ravintola. Lapset pääsevät toviksi hyvään leikkipuistoon ja ympäristöstä löytyy myös esimerkiksi rantalentopallokenttiä. Lähistöllä näkyy olevan leirintäalue minigolfratoineen.
Jätämme Meripuiston ravintolan kokeilematta ja käännän auton nokan takaisin keskustaan päin. Suunnistamme kohti museokorttelissa kesäisin toimivaa Vohvelikahvilaa, joka täytyy ehdottomasti saada mahdutettua päivän ohjelmaan. Käymme tilaamassa vohvelimme sisältä ja siirrymme ulos syömään. Keskellä kaupunkia sijaitsevalla vanhojen talojen ympäröimällä pihalla on helppo viihtyä.
Maukas savulohivohveli siirtää mukavasti nälkää, vaikka mieli olisi tehnyt myös jotain makeaa. Hillovohvelit ovat varmasti suosittuja ja tarjolla olisi myös vaikkapa jäätelö- tai omenatäytettä. Kahvilan sisätiloissa on myynnissä Kokkola-aiheisia tuotteita sekä muita käsitöitä.
Museokorttelista löytyy K.H. Renlundin museoon kuuluvia kohteita, jotka ovat tosin ehtineet paikalle saapuessamme sulkeutua. Esillä olisi houkuttelevan kuuloisesti sekä Kokkolan historiaa että vaihtuvia taidenäyttelyitä. Mikä parasta, nämä kohteet ovat ympäri vuoden ilmaisia, joten niihin voi piipahtaa varsin matalalla kynnyksellä vaikkapa vohveleilla herkuttelun yhteydessä.
Kokkolasta löytyy Tankarin ja Meripuiston lisäksi myös monia muita merellisiä kohteita. Ilta on vielä sen verran nuori, että päätämme lähteä reilun viidentoista kilometrin päässä sijaitsevaan Öjan kylään. Siellä meitä odottaa ilta-auringossa kylpevä vierasvenesatama idyllisine rakennuksineen.
Kansa on löytänyt suositun Café Brygganin, jonka tiskille saamme jonottaa rakennuksen ulkopuolelta saakka. Kahvilan viehätys perustuu ennen kaikkea upeaan sijaintiin kauniin merenlahden rannalla, jossa kelpaa syödä jäätelöä ja nauttia aurinkoisesta kesäillasta. Pienet puurakennukset luovat hienosti menneen ajan tunnelmaa.
Emme perehdy kahvilan tarjontaan kovin tarkasti, mutta oletan että moni tänne saapunut veneilijä on sammuttanut nälkänsä Brygganin hampurilaisilla. Lähistöllä on vilkkaalta näyttävä lapsiystävällinen uimaranta ja täältä voisi lähteä vaeltamaan Öjan saaristopolulle.
Etukäteen keräämäni Kokkola-vinkit painottuvat vahvasti kahviloihin, mutta sehän ei meitä haittaa. Saamme mahdutettua iltaan vielä yhden kohteen, kun palaamme keskustaan Ykspihlajan kaupunginosan kautta. Etsimämme Kahvila Sahan sijainti sataman kulmilla on sellainen, ettei ainakaan kovin moni päädy tänne sattumalta. Heti pihaan astuessa selviää, että nyt saavuttiin harvinaisen persoonalliseen paikkaan.
Boheemi ilmapiiri korostuu jos jonkinlaista tavaraa pursuavissa sisätiloissa, joihin verrattuna Peppi Pitkätossun Huvikumpukin tuntuu pelkistetyn järjestelmälliseltä. Näyttää kuin tänne olisi haalittu kaikkea mitä maailman seitsemän meren rannoilta on vain löytynyt.
Poikkitaiteellisen Kahvila Sahan pihapiirissä järjestetään muun muassa erilaisia konsertteja sekä teatteriesityksiä, joten tänne voi tulla nauttimaan kulttuuristakin. Kahvilan taustalla on taiteellinen Airolan perhe, jonka tunnetuin jäsen taitaa olla Jussi-palkintojakin voittanut näyttelijä Oona Airola.
Ostamme iltapalaksi suolaista piirakkaa ja siirrymme ulos syömään. Saha on houkutellut runsaasti ihmisiä nauttimaan lämpimästä kesäillasta ja viileistä juomista. Aurinko lämmittää tilavinta terassia ja kulman takaa voi katsella merta sekä suojaisaa pienvenesatamaa. Sopivasti vinksahtanut kahvila on kerrassaan ihastuttava. Ykspihlajan kaupunginosa olisi varmasti muutenkin tutustumisen arvoinen, mutta se jää nyt seuraavaan kertaan.
Mietin Kahvila Sahan rannassa, että Kokkolassa riittäisi puuhaa vielä seuraavallekin vierailulle. Haluaisin päästä pitkästä aikaa Lohtajan Vattajanniemelle, jossa telttailin neljännesvuosisata sitten armeijan ilmatorjuntaleirillä. Lohtajan komeilta hiekkarannoilta voisi poiketa myös viereiselle Ohtakarille. Paikallisten vinkkaamiin kohteisiin Kokkolassa kuuluvat esimerkiksi Villa Elba sekä Kaarlelan kirkko ja kotiseutumuseo.
Neristanista saisi varmasti enemmän irti opastetulla kierroksella ja kesäkeskiviikkoisin Kokkolassa järjestetään kuulemma suosittu iltatori. Katsotaan siis taas uudelleen, jos Kokkola mahtuisi tulevien kotimaanmatkojen ohjelmaan. Olisihan toki myös useampi nyt nähdyistä kohteista uusintavisiitin arvoinen. Lue sitä odotellessa aiemmasta Kokkolan-vierailustamme kirjoittamani juttu Kiva kesäpäivä Kokkolan seudulla.
Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.
2 Comments
Oli suunnitelmissa, että olisi tullut lähdettyä kesän aikana Kokkolaan, mutta sen verran oli vähän odottamattomia sattumuksia, että se jäi nyt tältä vuodelta väliin. Ehkäpä ensi kesänä voisi jonkun viikonlopun sitten yrittää viettää siellä.
Ensi kesänä sitten! Menkää vaikka Tankarille yöksi ja kannattaa tutustua mantereelta löytyviin paikkoihin Öjasta Lohtajalle 🙂