Pysähdyimme kesäkuussa yhdeksi yöksi Seinäjoelle. Nousimme Lakeuden ristin torniin, tutustuimme Alvar Aallon arkkitehtuuriin ja löysimme niin hyvää syötävää kuin mukavan uimarannankin. Kaupungissa olisi tehnyt mieli viipyä hieman kauemminkin.
Tuulilasin takana näkyy auringonpaisteen valaisemia peltoja ja muutamia komeita puutaloja. Kesäkuinen Pohjanmaan-kierroksemme etenee kohti Lakeuden pääkaupunkinakin tunnettua Seinäjokea, jossa en ole käynyt koskaan aiemmin. En oikeastaan tiedä mitä odottaa, sillä vaikka mielessä onkin pari vierailukohdetta, ei suunnitelmissa ole kovin laajaa nähtävyyskierrosta. Pohjanmaa on itselleni melko vierasta seutua, joten odotan mielenkiinnolla uusia kokemuksia. Vastaan pyöräilee nuori mies pohjalaistyylisessä lierihatussa sekä punaruudullisessa paidassa. Vyöllä ei sentään näy puukkoa, mutta alamme vähitellen uskoa olevamme lakeuksien sydämessä.
TÖRNÄVÄN MUSEOALUE
Pysähdymme hieman ennen Seinäjoen keskustaan saapumista Törnävällä, jossa kiinnitämme huomiota tien varrella näkyviin vanhoihin rakennuksiin. Törnävän kartanon mailla toimiva Etelä-Pohjanmaan museo on tänä vuonna suljettu, sillä näyttelyitä uudistetaan parhaillaan. Kävelemme silti hetken kartanoa ympäröivällä viihtyisällä puistoalueella ja käymme kuvaamassa tien toisella puolella sijaitsevaa ulkomuseoaluetta. Jo pelkkä käväiseminen alueella tuntuu kiehtovalta askeleelta Pohjanmaan historiaan.
TÖRNÄVÄN KIRKKO
Olin nähnyt joskus aiemmin kuvan Törnävän kirkosta, ja halusin käydä katsomassa rakennusta myös omin silmin. Kirkon arkkitehtuurissa kiehtoo erityisesti pyöreä torni, joka sopisi vaikka osaksi jonkinlaista satulinnaa. Persoonallinen tyyli juontaa juurensa rakennuksen historiaan, sillä se toimi alun perin ruutimakasiinina. Östermyran ruutitehtaan hiipuessa rakennukselle alettiin miettiä uutta käyttöä, ja se avattiin muutostöiden jälkeen kirkkona vuonna 1864. Sisätilat ovat pelkistetyn kauniit, mutta rakennus jää mieleen erityisesti komean torninsa ansiosta.
LAKEUDEN RISTI
Seinäjoen keskustan tunnetuin maamerkki on Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden risti, joka vihittiin käyttöön keväällä 1960. Valoisa kirkkorakennus edustaa Aallon yksinkertaista funktionalistista tyyliä. Pelkistetystä kirkkoarkkitehtuurista voi olla montaa mieltä, mutta pidän rakennuksen yhtenäisestä linjasta, joka muodostaa harmonisen kokonaisuuden. Mahtipontisen salin suurta kokoa kritisoitiin jo rakennusvaiheessa, mutta suunnitelma toteutettiin rahoitusvaikeuksista huolimatta. Takaovien ollessa avoimina sali tavallaan jatkuu ylämäkeen viettävälle sisäpihan nurmikolle.
Lakeuden ristissä päivystää kesäaikaan avuliaita oppaita, joilta saamme runsaasti tietoa kirkon taustoista. Opas saattaa perheemme myös kellotornin hissiin, sillä täytyyhän meidän toki päästä Seinäjoen parhaalle näköalapaikalle. Korkeanpaikankammoisia saattaa hieman hirvittää, mutta noin 65 metrin korkuisesta tornista kelpaa todellakin ihailla maisemia joka suuntaan.
Eräästä lattiassa olevasta pienestä aukosta on suora näköyhteys tornin juurella olevalle Aallon veistokselle ”Elämän lähteelle”. Maltamme lopulta laskeutua takaisin maan pinnalle ja ostamme vielä kahvit lähetyskahvilasta kirkon aulasta. Kahvila toimii vain kesäaikaan ja on jo tätä kirjoittaessani tältä vuodelta suljettu.
YHTENÄINEN AALTO-KESKUS
Alvar Aallon mestariteokset eivät rajoitu pelkästään kirkkoon, vaan Seinäjoelta löytyy arkkitehdin mukaan nimetty laajempi rakennustaiteellinen kokonaisuus. Seinäjoen Aalto-keskus käsittää Lakeuden ristin lisäksi läheiset kaupungintalon, kirjaston, virastotalon, seurakuntakeskuksen ja teatterin. Avaralta ja mahtipontiseltakin näyttävä Aalto-keskus antaa Seinäjoelle suorastaan monumentaalista ilmettä. Rakennusten väliin jäävä Kansalaistori on vierailumme aikaan autio, joten arkkitehtuurin lisäksi mieleen jää myös lähes rikkumaton hiljaisuus.
KLASSINEN AALTO-KIRJASTO
Alvar Aallon suunnittelema kaupunginkirjasto valmistui vuonna 1965 ja se edustaa kokonaisuudessaan arkkitehdin tunnistettavaa tyyliä. Käymme kiertelemässä lainaussaleissa ja ihailemme Aallon pelkistetyn kaunista muotokieltä. Esimerkiksi valaisimet sopivat kokonaisuuteen mainiosti.
Käymme katsomassa myös Aallon lasikokoelmaa. Ystävällinen työntekijä kertoo hieman kirjaston historiasta ja saamme tietää, että tämä vanha kirjasto on entisöity muutamia vuosia sitten alkuperäiseen Aallon suunnittelemaan asuun.
MODERNI APILA-KIRJASTO
Aalto-kirjasto kävi vähitellen auttamatta liian pieneksi, joten sen viereen valmistui vuonna 2012 Apila-kirjasto. Seinäjoen pääkirjasto toimii nykyään molemmissa rakennuksissa. Siirrymme Apilaan maanalaisen yhdyskäytävän kautta ja löydämme hienon kokonaisuuden, joka sopii mielestäni hyvin yhteen Aallon perinteikkään luomuksen kanssa. Apilasta ei ole yritettykään tehdä vanhan kirjaston kopiota, vaan se noudattaa tyylikkäällä tavalla omaa modernia linjaansa.
Viihtyisä ja valoisa Apila on varmasti mukava kaupunkilaisten olohuone, jollaisia toivoisi lisää ympäri Suomea. Rakennuksessa on jotain samaa Helsingin Oodin kanssa, vaikkei kirjastojen keskinäinen vertailu olekaan välttämättä tarpeen.
PATSAIDEN KORISTAMA KESKUSTA
Seinäjoki näyttää Aalto-keskusta lukuun ottamatta hyvin tyypilliseltä suomalaiselta kaupungilta suorine katuineen, toreineen, tuttuine liikemerkkeineen sekä betonirakennuksineen. Kaupunkikuvaan kuuluvat myös taideteokset, joita ajatellen paikallinen matkailutoimisto on suunnitellut jopa omatoimisen patsaskierroksen. Muutama patsas tuli vastaan etsimättäkin, ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakuntakukkaa esittävä Risto Pentikäisen Horsma antaa mukavasti väriä kaupunkikuvaan.
VALKOISEN PUUN KAHVILA
Pysähdymme kaupunkikierroksen varrella Valkoisen Puun kahvilaan, jossa houkuttelevat amerikkalaiset maut. Key Lime Pie onkin erinomaisen onnistunutta ja talon oma jäälimonadi toimii hyvin hellepäivän janojuomana.
Valkoisen Puun amerikkalaispohjalainen omistajapariskunta on ideoinut varsin mukavan konseptin, johon on poimittu parhaita paloja molemmista kulttuureista. Seinäjoen kahvila on osa pientä ketjua, joka on laajentunut Kauhajoelta myös Tampereelle ja Jyväskylään.
KYRKÖSJÄRVEN UIMARANTA
Mietimme kahvilaterassilla istuessamme loppuillan ohjelmaa, ja päätämme lähteä lasten toivomuksesta uimaan. Helteisen päivän iltaan voisi tuskin keksiä parempaa tekemistä, ja nopean googlauksen perusteella kaupungin houkuttelevin uimaranta sijaitsee Kyrkösjärvellä. Lyhyen automatkan päätteeksi löytyykin varsinainen kesäpäivien paratiisi, sillä mukavankokoinen hiekkaranta osoittautuu sopivan loivaksi.
Ilmeisen suositulla alueella on myös asianmukaiset pukuhuoneet, kioski, pari rantalentopallokenttää sekä pieni frisbeegolfrata. Uimarannan vierestä voi vuokrata kajakkejakin. Taustalla häämöttävän Kyrkösjärven näkötornin erikoisuutena on periskooppi, jonka ansiosta maisemista voi nauttia esteettömästi myös maan tasalta käsin.
SEINÄJOEN ULKOILUMAASTOT
Uimarannan lähistöllä on myös mukavilta vaikuttavia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Tarjolla olisi esimerkiksi viiden kilometrin mittainen Kyrkösjärven luontopolku ja opasteita näkyy myös Jouppilanvuorelle päin. Aika ei riitä tällä kerralla metsäretkille, joten joudun jättämään myös ennakkoon kaavailemani Paukanevan suon väliin. Paukanevan pitkospuut ja lintutorni sijaitsevat Seinäjoen keskustan pohjoispuolella ja säilytän ne toivelistallani tulevia Pohjanmaan-matkoja ajatellen.
SEINÄJOEN URHEILUTARJONTA
Olen innokas penkkiurheilija, joten tarkistan aina matkojen varrelle osuvien joukkueiden otteluohjelman. SJK kuuluu Suomen kunnianhimoisimpiin jalkapalloseuroihin, joten olisin mielelläni käynyt pelissä, mutta osumme tällä kerralla kaupunkiin päivän verran liian aikaisin. Seinäjoen perinteinen menestyslaji on tietenkin pesäpallo, jota pelaavat Superpesistasolla niin naiset kuin miehetkin. Myös paikallisvastustajien kotiareenat Lapualla ja Koskenkorvalla sijaitsevat aivan naapurissa. Monipuolisesta palloilukaupungista löytyy huipputason joukkueita myös muista lajeista, kuten salibandyseura Peli-Veljet sekä amerikkalaista jalkapalloa pelaava Crocodiles.
RAUTATIEHISTORIAA HUOKUVA HOTELLI ALMA
Seinäjoki on ollut jo kauan rautateiden risteysasema, joten junaliikenteellä on tärkeä osa kaupungin historiassa. Näitä perinteitä kunnioittaa myös tyylikäs Hotelli-Ravintola Alma, joka toimii entisessä rautatieläisten talossa juna-aseman naapurissa. Majoitumme perustason perhehuoneeseen, joka ei ole erityisen suuri tai ylellinen, mutta ajaa asiansa yhden yön majapaikkana. Almasta löytyisi toki monenlaisia huoneita ylellisiä sviittejä myöten. Oma huoneemme sijaitsee yli satavuotiaassa jugend-rakennuksessa, minkä lisäksi majoitusta löytyy myös vanhasta vesitornista sekä vasta viime vuonna valmistuneesta uudesta tornista.
ILLALLINEN RAVINTOLA ALMASSA
Alman oma ravintola kuuluu kaupungin houkuttelevimpiin, joten päätämme syödä siellä neljän ruokalajin illalliskokonaisuuden. Nautimme historiaa huokuvan juhlasalin tunnelmasta, jossa saamme aterioida lähes pelkästään keskenämme. Kesäkuisen keskiviikkoillan aurinko paistaa suurista ikkunoista valkoisille pöytäliinoille. Ruoka on varsin hyvää ja tuntuu mukavalta siirtyä pöydästä vain muutamalla askeleella omaan huoneeseen. Hotellin maittava aamiainen tarjoillaan luonnollisesti samassa salissa. Pidän Alman persoonallisesta ilmeestä ja voisin kuvitella majoittuvani täällä myös seuraavalla Seinäjoen-visiitillä.
KAUPUNGIN SUURIMMAT JÄÄTELÖT
Kirjaudumme aamiaisen jälkeen ulos Almasta ja pakkaamme tavarat autoon. Vielä on kuitenkin aikaa käväistä hotellin kulmalla sijaitsevalla Alman jäätelökioskilla. Ajoittain pitkäksi venyvä jono kertoo kioskin suosiosta, jolle on selvä syynsä. Annoskoko on suurin koskaan näkemäni, eikä maussakaan ole valittamista. Täällä riittää kyllä hyvin yksikin pallo! Alman jäätelöiden maku suussa on mukava jättää Seinäjoen keskusta taakse ja suunnata kohti uusia seikkailuja.
ELÄINTEN VANHAINKOTI WANHA MARKKI
Meillä on jäljellä vielä yksi ihastuttava kohde, joka sijaitsee Seinäjokeen nykyään kuuluvassa Ylistarossa. Eläinten vanhainkoti Wanha Markki on tarjonnut jo yli kahden vuosikymmenen ajan rakastavaa huolenpitoa eri syistä uutta kotia tarvinneille eläimille. Perinteisen pohjalaisen maalaistalon pihapiirissä voi rapsutella vaikka lampaita ja tutustua moniin muihin eläimiin, joten hyvä mieli on tässä kohteessa taattu. Hyvä mieli jäi myös koko Seinäjoesta. Lakeuden pääkaupunki otti meidät ystävällisesti vastaan ja tekemistä riittäisi varmasti toisellekin vierailulle.
Lue lisää jutustani Ihastuttava eläinten vanhainkoti Wanha Markki.
Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.
8 Comments
Hieno kertomus Seinäjoesta, jonka kupeessa eli lähes naapurissa Kauhavalla itse asun. Tervetuloa seuraavalla pohjanmaan matkalla myös tänne 🙂 Alma on kyllä yksi parhaimmista hotelleista, jos liikkuu täällä päin ja varsinkin silloin jos pääsee liikenteeseen kaksistaan niin uuden tornirakennuksen huoneet ovat kuin ”pieni ulkomaanmatka”, suosittelen!
Kiitos Teija! Kauhavalla voisikin joskus käydä, kun se olisi itselleni ihan uusi paikka. Olenkin katsellut noita Alman parempia kahden hengen huoneita, näyttäisi löytyvän tosi hienoja vaihtoehtoja 🙂
Kyllon komiaa 🙂 Hienosti kerrottu ja komeilla kuvilla koristeltu. Kiitos turistikierroksesta Seinäjoelle! Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni, ensimmäiset 20 vuotta Seinäjoella. Paikat ovat hyvinkin tuttuja, tosi tuossa uudessa kirjastossa enkä teatterissakaan ole käynyt. Ehkäpä ne ovat liiankin tuttuja, jotta vaikka koko ikäni olen Seinäjoella vieraillut niin ei niitä ole tullut katsottua turistin silmin. Pieniä pintavilkaisuja vain. Hieno oli tosiaa tarina.
Kiitos! Komia kaupunki 🙂 Oman kaupungin nähtävyydet jäävät helposti tutkimatta, harvemmin sitä tulee lähdettyä turistikierrokselle noin tuttuun paikkaan. Itselleni kun Pohjanmaa tuntuu (hyvällä tavalla) melkein ulkomaalta, niin on helpompi heittäytyä turistin rooliin ja katsella paikkoja erilaisesta näkökulmasta 🙂
Oho, en tiennytkään, että Alvar Aallolla on Jyväskylän lisäksi ollut noinkin merkittävä rooli Seinäjoella. Paukanevalla olen olen halunnut päästä käymään, mutta se taitaa olla parhaimmillaan syksyllä.
Alvar Aallon kädenjälki on Seinäjoella tosiaan suuri. Itse tiesin etukäteen Lakeuden ristin, mutta kokonaisesta Aalto-keskuksesta kuulin vasta Seinäjoelle mennessä. Paukaneva voi hyvinkin olla parhaimmillaan syksyllä ja varmaan keväälläkin miellyttävä. Oman vierailun aikaan helteen ja hyttysten yhdistelmä alkoi kieltämättä vähän epäilyttää, aikataulun lisäksi 😅
Hyvin olit poiminut kaupungin kohokohdat. Seinäjoki on ollut asuinkaupunkini vuoden, ja jutussasi oli monet omat lempparit ja mitä vieraille näyttäisin. Seinäjoki on monille vieras mutta täynnä kivoja paikkoja, ja onhan lakeus yksi kulttuurimaisemakin. https://www.rantapallo.fi/lentavajoogamattoblogi/2021/08/asuinkaupunkini-parhaat-seinajoki/
Mukava kuulla, että osuimme useampaan suosikkipaikkaasi! Seinäjoki pääsi kyllä yllättämään positiivisesti. Kiitos linkistä, tuosta löytyykin hyviä vinkkejä seuraavalle kerralle 🙂