Joskus matkakohde ei tunnu mieluisalta ensimmäisellä tai toisellakaan yrityksellä, mutta kolmas kerta saattaa muuttaa kaiken. Ihastuin Amsterdamiin maaliskuussa 2020 tehdyllä matkalla ja olen jo suunnitellut uuttaa reissua samaan kaupunkiin.
Kaupallisessa yhteistyössä Digitaalinen matka-assistentti Tim
Vietimme vaimon kanssa mukavan pitkän viikonlopun Amsterdamissa viime vuoden maaliskuussa. Vaikka matka ajoittuikin viime hetkeen ennen koronapandemian lopullista räjähtämistä, antoi se silti kanavien kaupungista todella miellyttävän kuvan. Elämä näytti päällisin puolin normaalilta, vaikka uhkaava tilanne olikin luultavasti karsinut muuten liiankin vilkkaan kaupungin ihmispaljoutta.
Aiemmat vierailuni Amsterdamissa eivät olleet sujuneet yhtä miellyttävissä merkeissä. Kävin kaupungissa kahdesti parikymmentä vuotta sitten, minkä jälkeen Amsterdam on jäänyt mieleen käytännössä ainoana eurooppalaisena kaupunkina, mistä en ole pitänyt. Monet Amsterdamissa viime vuosina käyneet ovat kuitenkin kehuneet kaupunkia vuolaasti, joten halusin antaa sille vielä kolmannen mahdollisuuden. Toivoin pääseväni eroon vanhoista traumoista ja olin jo etukäteen vakuuttunut, että pitäisin kaupungista tällä kerralla itsekin.
Pohdin vuonna 2016 julkaisemassani postauksessa Suosikkeja ja inhokkeja – mutta miksi, miten mielipiteet eri matkakohteista muodostuvat. Esimerkiksi sää, satunnaiset kohtaamiset, majoitus- ja ravintolavalinnat sekä oma mielentila vaikuttavat todella paljon, vaikkei niillä olisi mitään tekemistä kaupungin laajemman tarjonnan kanssa. Lyhyessä ajassa sattumien merkitys vain korostuu.
Saavuin Amsterdamiin ensimmäistä kertaa heinäkuussa 1997 kaverini Juhanin kanssa. Matkaväsymys alkoi kuukauden mittaisen Interrail-matkan viimeisinä päivinä jo painaa ja suunnistaminen hotellille oli alkeellisen kartan perusteella hankalaa. Kun lopulta pääsimme hermot kireinä perille, saimme ensi töiksemme väistää majoituspaikan portaille oksentanutta naista. Hotellin palvelu oli töykeää, mutta yksinkertainen huone sentään kelvollinen. Kaupunkiin tutustuminen jäi ensimmäisenä päivänä rankkasateen vuoksi lyhyeksi.
Jonotimme toisena päivänä rahanvaihtopisteelle paikalliset guldenit mielessämme, kun eräs pitkäkyntinen nappasi kaverini setelin. Onnistuimme saamaan rahan takaisin, mutta tapaus ei varsinaisesti parantanut käsitystämme Amsterdamista. Emme raaskineet käyttää vähäisiä rahojamme kanavaristeilyyn. Kävelykierroksen varrelta löytyneet maamerkitkään eivät sykähdyttäneet, varsinkin kun vertasimme niitä äskettäin näkemiimme Euroopan ihmeisiin. Kaduilla näkyi epämääräistä porukkaa, joka oli käyttänyt taatusti muutakin kuin laillisissa coffee shopeissa poltettavia tuotteita. Kirjoitin silti matkapäiväkirjaan uskovani, että kaupungissa on varmasti valoisatkin puolensa. Mutta me ei vaan ennätetty nähdä niitä.
Toinen kohtaamiseni Amsterdamin kanssa tapahtui kolmisen vuotta myöhemmin, kun keväiset sadekuurot kastelivat katuja. Kyselimme kaverini Mikon kanssa edullista yösijaa retkeilymajasta, jonne suunnistaessamme ohitimme palopuhetta pitäneen kylähullun sekä keskelle katua jääneen suuren verilammikon. Majoitus parinkymmenen hengen tunkkaisessa dormissa ei ollut viihtyisin mahdollinen, mutta siitäkin toki selvittiin. Elimme muutenkin pienellä budjetilla ja söimme enimmäkseen kaupasta ostettuja eväitä.
Hostelli sijaitsi pahaksi onneksi keskustan epämääräisemmällä laidalla. Paikasta toiseen siirtyminen tarkoitti yleensä kävelemistä kuuluisan De Wallenin punaisten lyhtyjen alueen halki, mikä itsessään oli lähinnä turistiryhmien suosima harmiton massanähtävyys. Huono onni liittyi siihen, että punaisia lyhtyjä ympäröivät korttelit olivat huumekauppiaiden kansoittamia. Vaikka yritimme olla kiinnittämättä kadunkulmista kuuluvaan kuiskintaan mitään huomiota, lähti moni kauppamies kävelemään kanssamme seuraavaan risteykseen, josta alkoi taas uuden kollegan reviiri. Tilanteet olivat välillä ahdistavia ja hetkittäin jopa uhkaavia.
Ikävin tapaus sattui keskellä kirkasta päivää kaupungin toisella laidalla, jossa seuraamme väkisin lyöttäytynyt diileri alkoi kerjätä rahaa mukanaan kantamastaan veitsestä muistuttaen. Veistä ei koskaan vedetty esiin, eivätkä rahatkaan menneet, mutta tässä oli jälleen yksi esimerkki tilanteista, jollaisen olen kokenut vain Amsterdamissa. Amsterdamista jäi tämän kaiken jälkeen mielikuva, jonka mukaan innokkaita huumekauppiaita riitti joka puolella kaupunkia ympäri vuorokauden. Lisäksi lähes aina satoi ja epämääräistä porukkaa hortoili ympäriinsä. Meni kaksikymmentä vuotta, kunnes uskaltauduin takaisin. Onneksi lähdin!
Kolmas Amsterdamin-matka muutti käsitykseni kaupungista lähes täydellisesti. Kaduilla on toki edelleen äänekkäitä ulkomailta saapuneita kaveriporukoita ja coffee shopien imelä tuoksu purkautuu kaduille monin paikoin, mutta koin kaupungin tällä kerralla hyvinkin turvalliseksi. En ole varma kuinka paljon Amsterdam on muuttunut, osuimmeko vain eri alueille vai olivatko tähtimerkit nyt paremmassa asennossa. Joka tapauksessa ihastuin Amsterdamiin hyvinkin paljon.
Koronavirus vaikutti matkaamme lähinnä siten, että moni suunnittelemamme nähtävyys ehti sulkea ovensa juuri saapuessamme Hollantiin. Niinpä esimerkiksi Anne Frankin talo, Houseboat Museum, kuninkaallinen palatsi, kissojen uiva hoitokoti De Poezenboot sekä hurjasta keinustaan tunnettu näköalatorni A’dam Lookout jäivät ohjelmastamme pois. Toisaalta päivistä tuli näin rennon kiireettömiä ja ehdimme keskittyä pitkiin kävelyretkiin sekä kahviloiden ja ravintoloiden tarjoamiin houkutuksiin. Pääsin vihdoin myös kanavaristeilylle, vieläpä varsin tyylikkääseen malliin.
Kanavien ja vanhojen rakennusten sävyttämä Amsterdam on kaunis kaupunki, jonka puitteisiin on helppo ihastua. Majoitus- ja ravintolavalinnat olivat tällä kerralla aivan eri luokkaa kuin opiskeluaikojen reissuilla. Maistelimme monia hollantilaisen keittiön klassikoita, useimmiten jälkiruokiin keskittyen. Unohtaa ei sovi myöskään ystävällisiä hollantilaisia, jotka palvelevat asiakkaitaan iloisesti hymyillen ja erinomaisella englannin kielellä.
Teimme matkan yhteistyössä digitaalisen matka-assistentin Timin kanssa. Äskettäin avatulla Timin sivustolla on erilaisten matkailijoiden kertomia aitoja lomamuistoja, jotka kohottavat varmasti matkakuumetta. Sivustolta voi myös varata matkoja. Avulias Tim etsii muutamien kysymysten perusteella juuri sinulle sopivia reissuja, ja voit halutessasi lähteä vaikka sellaiselle matkalle, jollaisesta olet lukenut houkuttelevan lomamuiston.
Kolmanteen Amsterdamin-matkaani kuului muun muassa majoitus harvinaisen tyylikkäässä hotellissa, monenlaista herkuttelua, kanavaristeily vanhan ajan salonkiveneellä sekä romanttisia iltakävelyitä. Lue lisää Timin sivuilta, joilta löytyy kirjoittamani juttu Viikonloppu keväisessä Amsterdamissa.
Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.
4 Comments
Olen ollut kerran Amsterdamissa yhden iltapäivän, joten omat kokemukseni ovat hyvin väheiset. Kauniit olivat kanavat ja mukava kävellä kaduilla. Siellä on myös elämäni ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kokemus huumeiden katukaupasta. Olen ollut sadoissa paikoissa ja monissa tilanteissa, mutta huumetta ei ole muualla tyrkytetty kadulla kuin Amsterdamissa. Kauppias kyllä jatkoi matkaa samantien, kun ilmoitimme, että emme ole kiinnostuneita. Ei tyrkyttänyt eikä muutenkaan ollut uhkaava tilanne.
Amsterdam on kyllä todella kaunis paikka kaupunkikävelyille! Itse olen kohdannut huumeiden katukauppaa muutamissa eurooppalaisissa kaupungeissa, mutta Amsterdam on näistä ainoa, jossa tilanteet ovat olleet toistuvia ja tuntuneet ahdistavilta. Onneksi tällä tuoreimmalla reissulla ei tullut mitään sellaista vastaan.
Minä en ole ollut Amsterdamissa, mutta mielikuvat kaupungista ovat negatiiviset. Osin samoihin juttuihin liittyen kuin sinulla, mutta myös kaupunki on ainakin mielikuvissa äärimmäisen ruuhkainen näinä päivinä. Kiva kuulla, että mielikuvat eivät ainakaan täysin osu oikeaan.
Amsterdam on varmasti yksi niistä kaupungeista, jotka kärsivät liikaturismista ennen pandemiaa. Olimme tosiaan kaupungissa tilanteessa, jossa korona lienee jo vaikuttanut jonkin verran matkailijamäärään. Ihmisiä oli kaduilla melko paljon ja elämä näytti normaalin vilkkaalta, mutta suurempaa ruuhkaa ei ollut. Haluaisin palata Amsterdamiin jossain vaiheessa, mutta ajankohta kannattaa valita vilkkaimman turistikauden ulkopuolelta.