Suomen suurin matkablogiyhteisö

Lähtöportti 5 vuotta

Viisi vuotta eikä suotta. Lähtöportti saavutti tänään jo puolen vuosikymmenen iän. Pohdin nyt muutamalla lauseella kulunutta vuotta, kaukokaipuuta ja bloggaamista yleensä.

Kirjoitin tasan vuosi sitten, kuinka kuvittelen seuraavan blogivuoden jatkuvan suurin piirtein samanlaisella polulla kuin edellisetkin. No ei jatkunut, sillä siltä polulta eksyttiin jo maaliskuussa. Olihan alkuvuoden reissuillakin pieniä vastoinkäymisiä, mutta kukapa olisi osannut ennustaa lähes koko maailman sulkeutumista. Trooppisen syklonin aiheuttama ulkonaliikkumiskielto Mauritiuksella, ilmaiskujen seurauksena kiertoreittiä kaarrellut Dubain-lento sekä influenssapotilaana kärvistelty viikko pienessä virolaisessa mökissä kuuluvat nyt vuoden kohokohtiin, sillä niitä voi kaikesta huolimatta muistella oikeina matkakokemuksina.


Vuoteen on mahtunut olosuhteisiin nähden kohtalainen määrä matkailua, enimmäkseen kotimaassa tietenkin. Viime aikojen postaukseni ovat kertoneet Suomen luonnosta ja muutama seuraavistakin osuu samaan aiheeseen. Nautin kyllä ihan aidosti kotoisista metsistä, mutta kaipuu ulkomaille on silti valtava. Riittäähän Suomessakin paljon upeaa nähtävää, mutta kuten jo keväällä määrittelin, voisi omia matkailutottumuksiani verrata täytekakkuun. Kotimaanmatkailu on sen pohja ja ulkomaanreissut kermaa sekä mansikoita. Pohja on tärkeä osa kakkua, mutta se maistuu ilman täytettä aika kuivalta.


En oikeastaan kaipaa hotelleja, lentokoneita enkä suuremmin muitakaan liikennevälineitä, en rinkkaa tai matkalaukkua, passintarkastuksista puhumattakaan. Ikävöin niiden sijaan sitä tunnetta, joka syntyy erilaisia maita kiertäessä, mukulakivikujilla vaeltaessa, katsellessa meren aaltoja tai vuorten lumihuippuja, kuunnellessa vierasta kieltä ja maistellessa uusia makuja. Minua vaivaa kyltymätön tarve nähdä maailmaa, erilaisia kulttuureja ja elintapoja, historiallisia paikkoja sekä luonnon ihmeitä. Kaipaan toisin sanoen niitä hetkiä, jolloin tuntee todella elävänsä. Monenmoisia matkahaaveita on kertynyt varastoon vuosiksi eteenpäin, mutta alkavana talvena odotan pääseväni vain pohjoisen lumille. Toivottavasti edes sinne.


Kyllähän minä pärjään mukavasti myös kotimaassa, ei tässä oikeasti mitään hätää ole. Yhden miehen kaukokaipuu on maailman murheista pienin, mutta henkilökohtaisella tasolla tarvitaan haaveita, jotka auttavat jaksamaan syksyn pimeydessä. En kaipaa valtaa, loistoa tai edes täydellistä kotia, mutta menolippu Mombasaan, Montrealiin tai vaikka Madeiralle tekisi kyllä onnelliseksi. Sitten joskus, kun reissut taas turvallisesti onnistuvat.


Ounastelin vuosi sitten blogin julkaisutahdin lievää laskua, mutta pudotuksesta tulee ennakoitua suurempi. Julkaisuja kertyy pandemiavuonna 2020 selvästi vähemmän kuin ennen, näillä näkymin 52 kappaletta eli keskimäärin yksi viikossa. Pandemiatilanne määrittelee omalla tavallaan postauksia jatkossakin. Aiheet eivät ole kokonaan loppumassa, mutta haluaisin jatkaa nykyisenkaltaista julkaisutahtia laadusta tinkimättä, vaikka matkustusrajoitukset pysyisivät voimassa vielä pitkäänkin. Aloitin silloin viisi vuotta sitten, koska halusin kirjoittaa säännöllisesti, ja sama ajatus on mielessäni edelleen. Vanhoja tarinoitakin olisi vielä kerrottavana, mutta täytyy valita huolella, mitkä niistä ovat vuosien jälkeen jakamisen arvoisia.


Lähtöportti on keskittynyt pääosin ulkomaanmatkoihin, joten Googlen kautta tulevat lukijamäärät ovat pudonneet ymmärrettävästi murto-osaan normaalista. En ole murehtinut tätä liikaa, sillä olen huomannut entistä selvemmin tekeväni blogia ensisijaisesti itseäni varten. Toivon toki jakavani inspiraatiota tai pieniä nojatuolimatkoja jollekulle muullekin, mutta sekin riittää, että kokemukset, kuvat ja ajatukset ovat tallessa omaa muisteluani varten.


Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana eniten luettu postaus kertoo viime vuonna tekemästämme Länsi-Suomen automatkasta. Tänä vuonna julkaistuista jutuista eniten lukijoita on kerännyt kooste Euroopan kauneimmista kylistä. Muuten kärkipää koostuukin kotimaan kohteista Joensuusta ja Tuurin kyläkaupasta lähtien.


Muistan edelleen kirkkaana sen hetken, kun julkaisin Lähtöportin ensimmäisen jutun. En epäillyt tekstien syntymistä, mutta jännitin itseni esille tuomista. Totta puhuen ihmettelen välillä edelleen, miksi julkaisen reissujuttujani, kun voisin pitää ne yhtä hyvin omana tietonani. Silloin muistan ne ihmiset, elämykset ja palautteen, joista olisin jäänyt ilman blogia paitsi. Siksi matkajuttujen jakaminen jatkuu edelleen. Kiitos kun olette lukeneet ja pysykää mukana jatkossakin!


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

12 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 1.11.2020 at 15:08

    Onnittelut viiden vuoden taipaleesta, se alkaa olla jo varsin pitkä aika! Paljon samoja fiiliksiä itselläni, olisi kyllä todella hienoa päästä jälleen hyvillä mielin matkustamaan. Meillä olisi huhti-toukokuussa tarkoitus lähteä Intiaan reissulle, joka oli tarkoitus toteuttaa jo viime keväänä. Saapa nähdä mitä sen kanssa tapahtuu, nyt näyttää vähän huonolta. Nyt näyttää vähän siltä, että ei tämä pandemia taida helpottaa ennen kuin siihen saadaan kehitettyä turvallinen ja toimiva rokote.

    • Reply Mika / Lähtöportti 1.11.2020 at 20:39

      Kiitos Mikko! Onhan noissa viidessä vuodessa ehtinyt tosiaan tapahtua paljon ja tullut monta juttua kirjoitettuakin. Nimenomaan tuota hyvillä mielin matkustamista minäkin odotan. Olen itsekin toivonut, että täksi vuodeksi suunniteltuja matkoja voisi toteuttaa ensi vuonna, mutta aika epävarmalta näyttää. Rokote varmaankin ensin tarvitaan, mutta kyllä se matkojenkin aika tulee vielä.

  • Reply alex 1.11.2020 at 16:16

    Onnea viisivuotisesta taipaleesta Mika & Lähtöportti! Jatka vaan samaa rataa.
    Hyvä periaate on mielestäni seurata omaa näkemystään niin julkaisuista kuin tahdista. Itsekin näen blogin ensi kädessä paikkana, johon säilöä kaikki matkamuistot ja -kuvat talteen itseään varten. Vinkkien jakaminen muille on bonus – joskin ihan mukava sellainen.
    Ja kyllähän sitä pitää jaksaa uskoa, että #vielämematkustamme (ulkomaillekin) !

    • Reply Mika / Lähtöportti 1.11.2020 at 22:04

      Kiitos Alex! Olet oikeassa, motivaatio pysyy varmasti parhaiten kunnossa, kun tekee asioita niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Samalla saattaa syntyä jotakin sellaista, mikä miellyttää jotakuta muutakin. Ulkomaanmatkojen aika tulee varmasti, kunhan vaan maltetaan odottaa.

  • Reply Asko Leppilampi 1.11.2020 at 20:13

    Onneksi olkoon kollega ja kiitos kivasta reflektiosta. http://www.appamatkustaa.fi laahaa vuoden jäljessä sinusta eikä kiinni saa 🙂
    On hienoa lukea sinun ja muiden näkemyksiä reissuista ja tapaa kertoa niistä. Oppia ikä kaikki. Jatkamme yhdessä taivalta, jonka seuraavat askeleet ovat täysin auki. Suomessa mennään, mutta milloin taas ulkomailla, jää nähtäväksi. Meillä on vielä liput Uuteen Seelantiin vuoden vaihteessa, mutta on lähes varmaa, että se reissu ei toteudu. Uskalsin ostaa ensimmäiset lennot elokuulle Itävallan Alpeille, kun oli pakko käyttää Finnairin lennot, sillä rahoja emme saaneet takaisin. Toivotaan ja uskotaan, että silloin jo mennään ulkomaille. Niiden ulkomaan reissujen vuoksi blogin perustin, jotta muistaisin missä olemme käyneet 🙂
    Kaikkea hyvää!

    • Reply Mika / Lähtöportti 1.11.2020 at 23:02

      Kiitos Asko! Erilaisten matkablogien seuraaminen on mielenkiintoista, koska jokainen blogi on tekijänsä näköinen. Saapa nähdä milloin ulkomaille pääsee, mutta toivotaan että jossain vaiheessa ensi vuoden aikana helpottaa. Minulla on ensi keväänä erääntyviä Finnairin lahjakortteja, joten silloin viimeistään pitäisi varata lentoja johonkin kohteeseen ja ajankohtaan. Hyviä reissuja sinullekin, sitten kun niiden aika taas on 🙂

  • Reply Lentoonlähdössä by Hannamarielina 3.11.2020 at 19:04

    Onnea 5 vuoden blogitaipaleesta 🙂 Samoja fiiliksiä täälläkin matkailun suhteen, kaipaan sitä seikkailun tunnetta uuteen paikkaan lähtiessä. Olen tyytyväinen jos pääsen tänä talvena lomailemaan vaikkapa Lappiin johonkin mukavaan mökkiin tai viettämään kaupunkilomaa esim. Turkuun tai Porvooseen.

    • Reply Mika / Lähtöportti 3.11.2020 at 20:28

      Kiitos! Seikkailun tunnetta on tosiaan ikävä, sitä että pääsee kokemaan jotain ihan erilaista kuin kotimaassa. Meidänkin olisi tarkoitus käydä talvella mökkilomalla Lapissa. Porvoossa tulee käytyä silloin tällöin, kaunis kaupunki ja esimerkiksi ravintolatarjonta on noin pieneksi paikaksi aivan mahtava. Onnea blogisi alkutaipaleelle, mahtavaa että olet aloittanut koronavuodesta huolimatta 🙂

  • Reply Kohteena maailma / Rami 4.11.2020 at 20:04

    Onnittelut viisivuotiaalle Lähtöportille, matkailufiiliksiä nostattavalle matkailijansa näköiselle blogille! Mikä parasta, blogin kautta olen päässyt tutustumaan sinuun ihmisenä ja huomannut kuinka paljon meillä on samanlaisia harrastuksia ja intohimoja elämässä.

    Jännä nähdä, mitä seuraava viisivuotiskausi tuo tullessaan 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 5.11.2020 at 09:39

      Kiitos Rami! Niinhän se on, että parasta bloggaamisessa on ollut uusiin matkailuihmisiin tutustuminen, eikä ole ollenkaan pahitteeksi jos keskustelu kääntyy välillä urheilunkin puolelle 😀 Tuusulan sauna meni jo talviteloille, mutta lämpiää taas ensi vuonna 🙂

      Seuraavaa viisivuotiskautta on vaikea ennustaa, mutta uskotaan että siitä tulee edellistäkin parempi!

  • Reply Jenni / Unelmatrippi 6.11.2020 at 13:54

    Onnea 5-vuotiaalle! Tiivistit aika hyvin fiilikset matkailukaipuusta – voin samaistua. Totta kai ilman ulkomaanmatkojakin voi hyvin elää, mutta ei se ole sama asia. Reissuja odotellessa!

    • Reply Mika / Lähtöportti 6.11.2020 at 21:03

      Kiitos Jenni! Kun on tottunut rytmittämään elämäänsä matkasta toiseen, niin taitaa olla aika luonnollista että reissuja on ikävä. Kyllä niidenkin aika vielä tulee, toivottavasti ensi vuonna!

    Leave a Reply