Suomen suurin matkablogiyhteisö

Isojärven kansallispuiston sateinen Majavapolku

Kuhmoisissa sijaitseva Isojärven kansallispuisto esittelee kaunista keskisuomalaista luontoa. Osuimme paikalle sateisena päivänä ja kiersimme noin neljän kilometrin lenkin syksyisessä metsässä.

Vietimme lokakuista syyslomaa Jämsän Himoksella ja teimme sieltä käsin päiväretkiä kolmeen kansallispuistoon. Isojärvellä reitiksemme valikoituu Majavapolku, joka on vajaan neljän kilometrin mittainen helppo rengasreitti. Lähtöpisteenä toimiva pieni Kaatvuoren pysäköintialue löytyy kuoppaisen ja kuraisen hiekkatien päästä.


Alkumatka ja lopulta lähes koko Majavapolku taivalletaan vanhoja metsäautotien pohjia pitkin. Mieleni tekisi pienemmille kinttupoluille, mutta toisaalta reitti on tällaisenaan koko Isojärven kansallispuiston helppokulkuisin.


Tihkusade alkaa jo ensi metreillä ja retken aikana niskaan tulee pari rankkaakin kuuroa. Arvaamaton ja kostea sää korostaa syksyistä tunnelmaa, johon kuuluvat myös jalkojen alla kahisevat kirjavat lehdet sekä kirpeäksi viilentynyt ilma.


Pysähdyn pienen lammen rantaan ihmettelemään majavien aikaansaannoksia. Metsien litteähäntäiset rakennusmestarit ovat pystyttäneet kunnon padon, joka pitää lammen pinnan tukevasti korkealla. Puisten rakenteiden välistä virtaa vain pieni puro, jonka solina rikkoo metsän hiljaisuuden. Majavien työt ovat kiehtovaa tutkittavaa.


Reitti haarautuu, sillä Majavapolun alku ja loppu ovat yhteneväiset pidemmän Jätkän polun kanssa. Katselen Jätkän polulle johtavia pitkospuita sekä houkuttelevaa metsäpolkua, mutta yhdentoista kilometrin kivikkoiseksi mainittu lenkki ei ole lasten kanssa retkeiltäessä varsinkaan tällä säällä järkevä vaihtoehto.


Seuraavasta tienhaarasta kannattaa koukata Kalalahden laavulle, jonne on pistopolkua pitkin neljänneskilometrin matka Majavapolun varrelta. Hyväkuntoinen laavu soveltuu hienosti eväiden syömiseen ja tarjoaa retken ylivoimaisesti parhaat maisemat syksyiselle Isojärvelle.


Mäen päällä sijaitsevan laavun lähistöllä aivan järven rannalla on nuotiopaikka, jossa on varmasti mukava lämmittää eväitä kuivemmalla ilmalla. Puitteet ovat kunnossa eikä näkymissäkään ole valittamista.


Kansallispuisto on saanut nimensä reilun kahdenkymmenen kilometrin pituisesta Isojärvestä. Seudun historiaan kuuluvat metsätyöt sekä tukkien uittaminen järveä pitkin. Pokasahan sointi on kuitenkin vaiennut jo vuosikymmeniä sitten, joten metsurin virkaa hoitavat enää terävähampaiset majavat.


Laavulta palataan Majavapolun jälkimmäiselle puoliskolle, joka kuljetaan sinänsä tylsää ja melko suoraa metsäautotien pohjaa pitkin. Toisaalta ympärillä on edelleen kaunis metsä, jossa sammal on peittänyt mättäät ja kaatuneita puita alleen.


Vehreys luo miltei satumetsämäistä tunnelmaa. Välillä on mukava pysähtyä kuuntelemaan metsän hiljaisuutta ja pisaroiden putoamista märiltä oksilta. Ilmassa on syksyn tuoksua. Sieniäkin varmasti löytyy, jos vain lähtee etsimään.


Reitiltä voi halutessaan poiketa metsän halki vielä uudelleen lähistöllä näkyvän Isojärven rantaan. Metsät levittäytyvät järven ympärille melankolisissa tummanvihreän sekä ruskeaan taittuvan keltaisen sävyissä. Aurinkoisena päivänä värit olisivat varmasti kirkkaammat ja iloisemmat.


Majavapolku on kelvollinen vaihtoehto keskisuomalaiselle luontoretkelle ja soveltuu helppoutensa vuoksi hyvin lapsiperheille. Se ei silti nouse kansallispuistoissa kokemieni suurimpien suosikkien joukkoon, sillä valtaosa reitistä on melko tavanomaista metsätietä. Totuuden nimessä täytyy muistaa, ettei sääkään ollut meille tällä kerralla lainkaan suosiollinen. Järvimaisema Kalalahden laavun ympäristössä sekä majavien rakentaman padon tutkiminen teki polusta joka tapauksessa mielenkiintoisen. Ruuhkasta ei ollut pelkoa, sillä kohtasimme vain muutaman muun ihmisen.


Majavapolku antaa hieman käsitystä alueen luonnosta, mutta tarjoaa vain pintaraapaisun koko Isojärven kansallispuiston alueesta. Muita virallisia merkittyjä reittejä ovat Heretyn luontopolku (3 km), Hevosen lenkki (6 km), Savottapolku (10 km) ja Jätkän polku (11 km) sekä Isojärven maastopyöräreitti (16 km). Erityisesti vanhoille metsäkämpille johtavat pidemmät polut houkuttelisivat näistä eniten ja saattaisivat antaa Isojärven kansallispuistosta tätä retkeä innostavamman mielikuvan.

Lue lisää Isojärven reiteistä Luontoon.fi -sivustolta.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Maisemaonnellinen Johanna 18.10.2020 at 18:30

    Olenkin joskus miettinyt, että löytyykö Himoksen läheltä mitään mielenkiintoisia reittejä. Tuo näyttää aika kivalta, noin sateisellakin säällä. Himos kun on enemmän biletys- ja hiihtokohteena kunnostautunut, eikä ole vaikuttanut kovin houkuttelevalta luontomatkailukohteelta. Tämän luettuani näyttää siltä, että kohdetta pitäisi tarkastella uudessa valossa, etenkin jos sieltä käsin voi tehdä retkiä kolmeen eri kansallispuistoon! 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 18.10.2020 at 19:11

      Minulla ei ollut Himoksesta oikein minkäänlaista ennakkokäsitystä. En laskettele enkä olisi osannut sijoittaa koko Himosta edes kartalle, ennen kuin se tuli sattumalta mökkihaussa vastaan hieman ennen syyslomaa. Kansallispuistoista tämä Isojärvi on sieltä katsottuna lähimpänä, autolla vain reilut puoli tuntia. Leivonmäelle on tunti ja Helvetinjärvelle puolitoista tuntia suuntaansa, mutta matka-ajat on ihan siedettäviä kun tekee koko päivän retkiä. Itse Himoksellakin riittää merkittyjä ulkoilureittejä pariksi päiväksi ja ihan kivoja polkuja löytyi sieltäkin. Eli tässä mielessä ihan onnistunut kohdevalinta tähän väliin. Kaikista noista lopuista kohteista on tulossa juttua seuraavien viikkojen aikana 🙂

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 18.10.2020 at 19:23

    Itse asiassa nuo kuvat näyttävät kyllä omaan silmään oikein kivoilta, syksyn värit tulevat niissä mainiosti esille!

    Nuo pidemmät reitit (Hevosen lenkki, Savottapolku ja Jätkän polku) ovat kaikki käymisen arvoisia. Maasto on kuitenkin paikoitellen yllättävänkin raskas ja korkeuseroja on runsaasti, mutta maisemat ovat paikoitellen erittäin upeita.

    • Reply Mika / Lähtöportti 18.10.2020 at 21:01

      Kiitos Mikko, syksyistä tunnelmaa ja värejä oli kyllä Isojärvellä tarjolla. Kiva kuulla että nuo pidemmät reitit ovat kiertämisen arvoisia. Ne kyllä houkuttavat kovasti, jos tulee tilaisuus palata Isojärven suuntaan.

    Leave a Reply