Etelä-Pohjanmaalta löytyvä Ähtärin eläinpuisto tunnetaan luonnonmukaisuuteen pyrkivänä koko perheen retkikohteena sekä kahden söpön jättiläispandan kotina. Kesäinen vierailu sai pohtimaan eläinpuiston hyviä ja huonoja puolia.
Ähtärin suurimpina vetonauloina toimivat jättiläispandat Jin Bàobào sekä Huá Bào, jotka tunnetaan paremmin suomalaisilla nimillään Lumi ja Pyry. Jättiläispandat elävät luonnossa pelkästään muutamilla Kiinan vuoristoalueilla, mutta niitä voi nähdä muualla maailmassa noin kahdessakymmenessä eläintarhassa. Kiina ei luovu kansallisaarteistaan pysyvästi, vaan esimerkiksi Lumi ja Pyry saapuivat Ähtäriin 15 vuoden vuokrasopimuksella. Ähtärin pandoihin liittyy ristiriitaisia tunteita, sillä niiden hankkiminen oli kallista ja eläimillä on myös roolinsa Kiinan ulkopolitiikassa. Pandojen lennättäminen toisella puolella maailmaa sijaitsevaan eläintarhaan herättää myös eettisiä kysymyksiä.
Pandat saapuivat Ähtäriin tammikuussa 2018 suuren mediakohun saattelemina. Niiden hankkiminen oli valtava riskisijoitus, sillä Kiinaan maksettavan vuokran arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa dollaria. Päälle tulevat vielä ylläpitokustannukset, joihin kuuluu muun muassa eläinten asunnoksi rakennettu pandatalo sekä tuhansista bambukiloista koostuva ravinto. Riskiä lisää Ähtärin sijainti, sillä useimmat muut pandoja vastaanottaneet eläintarhat toimivat Madridin tai Wienin kaltaisissa suurkaupungeissa. Pandojen hankkiminen perustui oletukseen, jonka mukaan ne lisäävät radikaalisti kävijämääriä ja tuovat myös välillisesti työpaikkoja Ähtärin ympäristöön.
Pandojen ensimmäinen Suomen-vuosi oli vilkas ja kävijämäärät vastasivat suurin piirtein odotuksia. Tämän jälkeen on ollut hiljaisempaa. Pääsylippujen hinnat ovat olleet suhteellisen korkeita ja jos pandat on kertaalleen nähty, lienee ymmärrettävää, ettei niiden luokse välttämättä lähdetä vuodesta toiseen ainakaan kovin monen sadan kilometrin päästä. Ähtäristä onkin kuulunut huolestuttavia uutisia, joiden mukaan kassa kumisi tyhjyyttään jo ennen koronakriisiä. Uutisissa on väläytelty jopa mahdollisuutta pandojen palauttamisesta Kiinaan, mutta toistaiseksi on päädytty vain ihmisiä koskeviin yt-neuvotteluihin.
Eri puolille maailmaa siirrettävillä pandoilla on taloudellisten tekijöiden lisäksi myös poliittinen rooli hyväntahdon lähettiläinä, jotka luovat positiivisia Kiinaan liittyviä mielikuvia. Maan hallinto kääntää mielellään kansainvälistä huomiota sympaattisiin pandoihin, jolloin esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ilmansaasteisiin liittyvät ongelmat jäävät ehkä hetkeksi taka-alalle.
Eläintarhojen eettisyys on herättänyt viime vuosina kiivasta keskustelua myös laajemmassa mittakaavassa. Erityisesti eläinten sulkeminen vankeuteen on vahvasti kyseenalaistettu. Osassa maailman eläintarhoista tapahtuukin räikeitä eläinoikeusrikkomuksia, mutta vastuulliset toimijat tekevät toisaalta tärkeää eläinsuojelutyötä sekä jakavat luonnonsuojeluun liittyvää tietoa. Eläintarhoihin on hyvä suhtautua kriittisesti, mutta asiat eivät ole aina aivan yhtä mustavalkoisia kuin pandan pörheä turkki. Kaupallisuuskaan ei ole välttämättä huono asia, kunhan eläinten hyvinvoinnissa ei tingitä, eikä tarhoihin otettaisi niihin sopeutumattomia lajeja.
Jättiläispanda on ollut erittäin uhanalainen laji, mutta suojelutyön tuloksena luonnonvaraisten pandojen määrä on noussut viime vuosikymmeninä sen verran, ettei lajin katoaminen ole yhtä akuutti uhka kuin aiemmin. Pandojen elinpiiri Sichuanin vuoristossa on silti suppea ja yksittäinenkin katastrofi saattaisi verottaa pandakantaa dramaattisesti. Siksi tarhoissa elävät yksilöt antavat edelleen turvaa lajin säilymistä ajatellen. Eläintarhojen pandoja tutkimalla saadaan myös arvokasta tietoa, jota hyödynnetään luonnossa elävien pandojen suojelutyössä. Kriittiset äänet ovat tosin muistuttaneet, että Kiinan ja WWF:n symbolina paistattelevien pandojen suojelu on saanut jopa ylimitoitetustikin resursseja moneen vähemmän suloiseen lajiin verrattuna.
Ähtärin pandojen viihtymiseen on panostettu huomattavasti ja puitteet lienevätkin maailman huippuluokkaa. Esimerkiksi sisätilojen lämpötila ja ilmankosteus on säädetty juuri sopivaksi ja eläimet pääsevät halutessaan ulkoilemaan yllättävänkin laajalle kiipeilytelineillä varustetulle alueelle. Myös Suomen vuodenajat lumisine talvineen vastaavat pandojen luonnollista elinympäristöä. Ähtärissä elätellään toiveita naaras Lumin ja uros Pyryn lisääntymisestä jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi eläimet on pidetty erillään.
Pandat ovat kieltämättä söpöjä eläimiä ja niitä on mukava katsella. Pandatalon lasiseinät takaavat hyvän näkyvyyden myös perheen pienimmille. Täytyy kuitenkin muistaa, että pandat käyttävät lähes koko elämänsä nukkumiseen tai syömiseen. Voi siis käydä niinkin, että molemmat bambukarhut ovat vierailun aikaan unten mailla, eivätkä lotkauta korvaansakaan. Päiväunet ovat kuitenkin tyypillisesti lyhytkestoisia, joten näemme itsekin vartin odoteltuamme, kuinka Lumi ja Pyry heräilevät uniltaan. Pyry käy myös pienellä lenkillä ulkoilmassa sekä näyttää hieman kiipeilytaitojaan. Suurten eläinten kauneus ihastuttaa, vaikka ne eivät edes tekisi mitään ihmeellistä. Esimerkiksi nukkuma-asennot ovat toisinaan varsin mielenkiintoisia.
Eläinpuistossa on pandojen lisäksi paljon muutakin nähtävää, sillä eri lajeja on yli viisikymmentä. Eläinpuisto on rakennettu perinteiseen suomalaiseen metsämaisemaan, joten viihtyisällä alueella on mukava kävellä. Aitauksiakaan ei ole aivan koko aikaa vieressä, joten hetkittäin päästään miltei luontopolkumaiseen tunnelmaan. Kaikkien eläinaitausten kautta kiertävälle lenkille kertyy mittaa kolme kilometriä, mutta halutessaan voi myös oikaista ja tehdä vain reilun kilometrin mittaisen kierroksen. Reitti on tätä yhtä valintaa lukuun ottamatta hyvin yksiselitteinen, joten kartan lukemiseen ei tarvitse kuluttaa aikaa.
Kolmen kilometrin taipaleeseen saa kulumaan yllättävän monta tuntia, kun pysähtyy katselemaan eläimiä ja pitää välillä evästauon. Olen kuullut hyvän vinkin, että eläinpuistokierrosta saisi Ähtärissä jatkaa vielä sulkemisajan jälkeenkin. Vierailemme eläinpuistossa heinäkuun alussa, jolloin liikkeellä on melko paljon ihmisiä. Sisäänkäynnin vieressä sijaitseva maksullinen pysäköintialue oli täynnä, mutta noin viiden minuutin kävelymatkan päästä löytyvällä ilmaisella alueella oli runsaasti tilaa.
Eläinpuistossa asuu pandojen lisäksi myös suomalaisille tutumpia ruskeakarhuja. Jos kolme iloista karhua Kasper, Jesper ja Joonatan kiinnostavat enemmänkin, voi niitä jäädä tarkkailemaan yön yli. Karhuaitauksen vieressä sijaitseva Villa Ursus tarjoaa laadukkaan majoitusvaihtoehdon kahdelle hengelle.
Joihinkin eläinpuiston asukkaisiin liittyy mielenkiintoisia kertomuksia. Freda-kettu oli erään yksityishenkilön löytöeläin, jota alettiin kasvattaa kerrostaloasunnossa koiran kaltaisena lemmikkinä. Tämä ei kuitenkaan ole Suomen eläinsuojelulain mukaan sallittua, joten Fredalle järjestettiin uusi koti Ähtärin eläinpuistosta. Ilves Matikainen puolestaan lyöttäytyi pentuna lenkkeilijän seuraan ja halusi selvästi auton kyytiin. Senkin epäillään olleen ihmisen lemmikkinä ja tulleen kasvaessaan hylätyksi.
Laajan hirviaitauksen läheltä löytyy Kaakkolammen rannalla sijaitseva taukopaikka, jonka palveluihin kuuluvat jäätelökioski sekä kahvio. Kahviosta voi hankkia esimerkiksi sämpylöiden tai hot dogien kaltaista purtavaa. Syödessään on hyvä varoa alueella päivystäviä nälkäisiä lokkeja. Pienimmät eläinpuistovieraat pääsevät purkamaan energiaansa leikkipuistossa. Kävelyreitin varrelta löytyy myös pari grillauspaikkaa omia eväitä varten.
Ähtärin eläinpuisto on pyrkinyt perustamisestaan lähtien luonnonmukaisuuteen ja onnistunut tavoitteessaan hyvin. Useimmilla eläimillä on runsaasti tilaa ja niillä on myös tarvitsemansa mahdollisuus piiloutua. Näin ollen mekään emme huomaa kaikkia eläinpuiston asukkaita lainkaan, mutta nähtävää on silti riittävästi.
Ähtäriin on otettu lähinnä suomalaisia eläimiä hirvistä ja kauriista lähtien. Lisäksi löytyy muutamia muita pohjoiseen ilmastoon sopivia lajeja, kuten lumileopardi sekä pikkupanda. Monet eläimistä lienevät sopeutuneet tarhaolosuhteisiin melko sujuvasti. Eroja kuitenkin varmasti löytyy, sillä esimerkiksi susilla on vahva vaellusvietti, toisin kuin vaikkapa luonnossakin omalla reviirillään viihtyvillä ketuilla. Itseäni säälittävät pöllöt ja muut siipiniekat, joilla ei ole mahdollisuutta lentää vapaina taivaan lintuina.
Eläinpuistokierros päättyy Farmille eli kotieläintilalle, josta löytyy tuttuja maatilan elämiä. Lisäksi voi kokeilla taitojaan esimerkiksi puujaloilla kävelyssä tai pääsee hyppäämään esteiden yli keppihevosradalla.
Koronarajoitukset ovat sulkeneet osan aktiviteeteista, eikä Farmi tunnu tänä kesänä yhtä kiinnostavalta kuin aiemmalla vierailullamme, jolloin se oli lasten ehdoton suosikkikohde. Vuohia, lampaita ja lehmiä on silti mukava pysähtyä tervehtimään.
Eläinpuiston porttien lähettyviltä löytyy sekä matkamuistomyymälä että lämmintäkin ruokaa tarjoava kahvila. Lisäksi perinteikäs Hotelli Mesikämmen ravintoloineen sijaitsee vain kivenheiton päässä. Mesikämmen on jäänyt itselleni mieleen lapsuuden kesälomareissulta, jolloin jaksoin syödä siellä peräti kolme nakkia. Ähtärissä voisi hyvin saada kulumaan useammankin päivän, sillä aivan eläinpuiston vieressä pääsee kiipeilemään seikkailupuisto Flowparkiin ja seudulla on myös houkuttelevia ulkoilumaastoja. Kerroin aiemmassa postauksessa myös Tuurin kyläkaupasta, joka sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä eläinpuistosta.
Ähtärin eläinpuiston lippujärjestelmää on uudistettu, eikä pandataloon myydä enää erillisiä lippuja. Samalla pääsylipulla voi siis tutustua eläinpuiston kaikkiin kohteisiin. Liput kannattaa hankkia netistä etukäteen, jolloin välttyy jonotukselta ja saa myös pienen alennuksen. Hinnoissa on selvää pandalisää, sillä ne ovat vaikkapa Helsingin Korkeasaareen verrattuna käytännössä kaksinkertaiset. Toisaalta on ymmärrettävää, että suurten investointien kattamiseen sekä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen kaivataan kipeästi tuloja. Lienee hyvä myös muistaa, että pääsyliput ovat useimmille kauempaa saapuville vain pieni osa matkan kokonaiskustannuksista ja säästämisen alkuun pääsee halutessaan vaikkapa omien eväiden avulla.
Olen saattanut käydä elämäni aikana jo niin monta kertaa eläintarhassa, ettei hyvin hoidettu Ähtärikään jaksa herättää enää erityisen suurta innostusta. Haluan entistä enemmän nähdä eläimiä vain vapaana luonnossa tai vaikkapa kotieläinpihoilla. Nautin silti pandojen katselusta ja myös leikkisät saukot kuuluvat suosikkieläimiini. Ähtärin luonnonmukainen ympäristö sopii hyvin kiireettömän päivän viettoon, joten jos olet kiinnostunut eläinpuistoista, uskon Ähtärin olevan vaihtoehto parhaasta päästä.
Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.
2 Comments
Olen käynyt Ähtärin eläinpuistossa joskus lapsena ja tuosta päivästä on jäänyt kivat muistot!
Täytyy todeta, että erinomaisen artikkelin olet kirjoittanut aiheesta ja tuot esiin niin hyviä kuin huonojakin puolia. Itseäni ei eläintarhat oikeastaan enää kiinnosta vierailukohteena, koska olen päässyt ihailemaan eläimiä niin paljon luonnossakin.
Kiitos Mikko! Minusta on hyvä tuoda esiin hyviä ja huonoja puolia, koska niitä molempia löytyy. Omakin kiinnostukseni eläintarhoihin on hiipunut, mutta voin silti käydä jos vastuulliselta kuulostava paikka osuu kohdalle. Omastakin lapsuuden Ähtärin-vierailusta on jäänyt hyvät muistot 🙂