Suomen suurin matkablogiyhteisö

Rento kesäpäivä Jyväskylässä

Teimme heinäkuun alussa pienen koko perheen Suomen-kierroksen, jonka varrella pysähdyimme kahdeksi yöksi Jyväskylään. Näin meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Keski-Suomen pääkaupungin tarjontaan.

Aiemmat kokemukseni Jyväskylästä ajoittuvat suurimmaksi osaksi parinkymmenen vuoden taakse, jolloin hyvä kaverini opiskeli tässä Suomen Ateenaksikin kutsutussa yliopistokaupungissa. Sen aikaisten viikonloppureissujen pääpaino ei kuitenkaan ollut matkailunähtävyyksissä, vaan tutuiksi tulivat lähinnä silloisen yöelämän ykköskohde Raatikellari sekä Hippoksen jäähalli. Nyt tuntuukin mukavalta palata pitkästä aikaa Jyväskylään ja tutustua kaupunkiin aidosti matkailijan näkökulmasta.



HUIMAT MAISEMAT HYPPYRIMÄEN HUIPULTA

Päivän ensimmäinen kohde on kaupungin suuren pojan mukaan nimetty Matti Nykäsen mäki. Kesäaikaan yleisölle avoinna olevan mäkitornin aukioloajat kannattaa tarkistaa Jyväskylän hiihtoseuran nettisivuilta. Vaikuttavan kokoisen rakennelman juurelle voi ajaa hiekkatietä pitkin autolla. Pääsyliput ostetaan kahviosta ja ylös pääsee joko hissillä tai loputtoman pitkiltä tuntuvia portaita pitkin.


Laajavuoren suurimman hyppyrimäen huipulta avautuu huikea maisema yli keskisuomalaisten järvien ja metsien. Muistan käyneeni täällä kummini kanssa kolmisenkymmentä vuotta sitten, joten on jo aikakin palata takaisin samaan mäkeen. Näkymiä kelpaa jäädä katselemaan vähän pidemmäksikin aikaa. Nyt ei tarvitse edes jännittää mitään, toisin kuin viime vuonna Planicassa, jossa tulin hyppytornista alas vauhdikkaalla köysiliu’ulla. Laajavuoren alueella voisi helposti viettää koko päivän, sillä sieltä löytyy muun muassa luontopolku, frisbeegolfrata sekä seikkailupuisto.



JYVÄSKYLÄN KOMEIMMAT MURAALIT

Palaamme Laajavuoresta autolla keskustaan ja liikumme loppupäivän jalkaisin. Jyväskylään valmistui kolme vuotta sitten järjestetyn UPEA17-festivaalin yhteydessä kaksi todella näyttävää teosta. Osoitteesta Vapaudenkatu 65 löytyy italialaisen Millon luoma Keep me -maalaus. Arvostetulla Millolla on oma helposti tunnistettava tyylinsä. Mieleeni tulee Vilnan kauppahallia vastapäätä sijaitseva seinämaalaus, jota ihailin viime vuonna Liettuassa. Hiljennyn hetkeksi katselemaan moniulotteista teosta, jossa kaksi hahmoa säilöö muistoja syksyisessä maisemassa.


Keskustan toinen suuri seinämaalaus on sveitsiläisturkkilaisen Onurin käsialaa ja se on maalattu osoitteessa Ilmarisenkatu 7–9 sijaitsevan kerrostalon päätyyn. Jääkarhua esittävä The Last Cocktail ottaa kantaa ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kohtuuttomaan kuluttamiseen. Muraali on viimeistelty pimeässä hohtavalla uv-maalilla, mutta valitettavasti näemme sen ainoastaan päivänvalossa.



KAUPPAKATU – JYVÄSKYLÄN SYDÄN

Jyväskylän sydämenä voidaan pitää Kauppakatua. Keskeisimmiltä osiltaan kävelykaduksi rauhoitettu väylä on varsin viihtyisä ostoskatu, jonka varrelta löytyy runsaasti ravintoloita ja monenlaisia palveluita. Näillä kulmilla suoritin aikoinaan myös paikallisissa opiskelijapiireissä arvostetun Kauppakadun Appron joskus kauan sitten. Tällä kerralla haussa ovat baarien sijasta kahvilat. Olisimme voineet kokeilla monien kehumaa keskustan Miriam’sia tai vaikka syrjemmällä sijaitsevaa Teeleidiä, mutta ne on sunnuntaisin suljettu.


Siirrämme nälkää takuuvarmassa ketjukahvilassa Espresso Housessa Kauppakadun varrella ja saavumme pian tämän jälkeen Kirkkopuistoon. Vanhaa punertavaa kivikirkkoa ympäröi mukava viheralue, jolle on tälläkin kerralla kerääntynyt kesäpäivän viettäjiä.



KAUNIS HARJU

Kirkkopuistosta on lyhyt matka Harjun portaille eli virallisemmin Neron portaille. Nimi ei viittaa Jyväskylän yliopistoperinteisiin tai roomalaiseen keisariin, vaan se on annettu kaupungininsinööri Oskar Neron mukaan. Jykevän mahtipontiset kiviportaat johtavat keskustaa rajaavan Harjun laelle ja reippaasti kiipeämällä saa helposti hien pintaan.


Harju toimii kaupunkilaisten ulkoilualueena ja sitä pitkin risteilee mukavalta näyttäviä polkuja. Kaiken yläpuolelle kohoaa Vesilinna, jonka tornista löytyy kahvila, ravintola sekä näköalatasanne. Olisimme mielellämme käyneet ainakin kahvilla sekä nauttineet maisemista, mutta torni on sunnuntaisin suljettu. Toivoisin tämänkaltaisten nähtävyyksien aukioloa myös kesäisinä pyhäpäivinä, sillä kävijöitä varmasti riittäisi. Tiesin itse aukioloajat etukäteen, mutta ovea kävi muutaman minuutin aikana nykimässä moni muukin utelias. Samassa rakennuksessa toimiva Keski-Suomen Luontomuseo on kesän ajan suljettu, mutta avaa ovensa jälleen 18.8.2020.



JYVÄSKYLÄN IDYLLISIN PIHA

Näemme vielä Vesilinnan pihalta alempana häämöttävän Harjun stadionin ja laskeudumme sitten takaisin keskustaan. Alamäki jatkuu useamman korttelin ohitse suoraa katua pitkin, kunnes saavumme Toivolan Vanhaan Pihaan. Menneen vuosisadan käsityöläispiha on varsinainen idylli Jyväskylän keskustassa.


Käsityöläismuseo ja puodit ovat sunnuntaina kiinni, joten vierailumme jää melko lyhyeksi. Ravintola ja kahvila sekä terassi ovat kuitenkin auki kesäisin joka päivä. Jäämme hetkeksi ihailemaan kauniita rakennuksia ja tutustumme hieman niiden historiaan.


Toivolan Vanhaa Pihaa reunustavat historialliset rakennukset ovat nykyisen Jyväskylän vanhimpia taloja. Pihan nimi on peräisin paikalle sepänliikkeen perustaneelta Herman Toivolalta. Korttelin menneisyyteen kuuluu myös yksityinen synnytyslaitos, jonka käyttöön Toivola antoi tilat 1899. Synnytyslaitos toimi puurakennuksessa kahdenkymmenen vuoden ajan.



LUTAKON VIIHTYISÄ SATAMA-ALUE

Jatkamme matkaa Lutakon satamaan, joka on viihtyisä ajanviettopaikka varsinkin kauniina kesäiltoina. Jyväsjärven rantaa pitkin on hauska kävellä ja katsella laitureihin kiinnitettyjä aluksia. Vesille pääsisi esimerkiksi saunalautalla, vaikka perinteisempiäkin risteilyvaihtoehtoja on toki tarjolla. Satama-alueelta löytyy syötävää ja juotavaa useammastakin paikasta.


Päätämme nauttia illasta minigolfin parissa. Lilliputti Minigolf sijaitsee aivan komean Kuokkalan sillan kupeessa ja pelissä lämmenneet tunteet voi viilentää samassa yhteydessä toimivan jäätelökioskin tuotteilla.


Järven rantamille kohonnut Lutakon kaupunginosa vaikuttaa muutenkin viihtyisältä alueelta. Rannasta sisämaahan päin kuljettaessa vastaan tulee uudenaikaisia kerrostaloja sekä tapahtumakeskus Paviljonki. Lutakonpuistossa voi ihmetellä kuvassa näkyvää Marja Kolun mosaiikkiluomusta Aatamin puraisu ja Rastatukkainen soffa, joka tuo ainakin itselleni mieleen Barcelonan.



RENTOA HERKUTTELUA LE QULKURISSA

Syömme molempina Jyväskylän-iltoinamme Lutakon alueella. Festareita kiertäneestä katuruokakojusta oikeaksi ravintolaksi kehittynyt Le Qulkuri toimii vanhoissa Schaumanin vaneritehtaan tiloissa korkean savupiipun juurella. Bistro noudattaa nykytrendin mukaista kaavaa, jossa tehdasmiljöön rouheaa ilmettä on säilytetty ja pääsalissa istutaan puupöytien ääressä. Meillä ei ole ennakkovarausta, mutta tilaa onneksi löytyy hieman eri tapaan sisustetun taaemman huoneen puolelta.


Le Qulkurin ruoka on erityisesti alkupalojen osalta huippuluokkaa. Tarjolla on suureksi ilokseni sisilialaisia arancineja, joiden lisäksi myös tapaslautasen herkut maistuvat mainiosti. Lasten jakama margherita-pizza herättää itsessäni lievää annoskateutta, vaikka tilaamani päivän kalakin on maukasta. Ateria kelpaa päättää suussa sulavaan baileyspannacottaan. Ravintola täyttyy vähitellen äärimmilleen ja vaikka taustamusiikin volyymi hieman nouseekin, sopii paikka lauantain alkuillasta hyvin myös lapsiperheille. Le Qulkuria voi ainakin tämän yhden kokemuksen perusteella suositella, jos haussa on hyvä ruoka rennossa ympäristössä.



ITALIAN MAKUJA TRATTORIA AUKIOSSA

Sunnuntain ravintolavalinta osuu Trattoria Aukioon jo siitäkin syystä, että liikumme muutenkin Lutakon suunnalla. Kyseessä on Solo Sokos Hotel Paviljongin tilava ravintola, jossa saamme hyvää palvelua. Innostumme tilaamaan La Tavola Italiana -kokonaisuuden. Kahdelle jaettava ateria sisältää kokonaisen tarjottimellisen sekä alkupaloja että pääruokia.


Trattoria Aukion ruoka on oikein hyvää ja sitä on riittävästi – tai no ehkä vähän liikaakin. Italia-teema toki toimii itselleni aina. Jyväskylästä löytyy kuulemani mukaan useampia erinomaisia ravintoloita. Jos lähtisin etsimään fine dining -henkisiä elämyksiä, kokeilisin ensimmäisenä joko Pöllöwaaria, Figaroa tai Harmoonia.



Kokonaisuutena Jyväskylä jättää itsestään miellyttävän kuvan. Voisin kuvitella sen olevan hyvinkin mukava asuinpaikka, sillä kokoa on palvelujen kannalta riittävästi, mutta luonto järvineen ja metsineen tuntuu olevan lähellä kaikkialla. En nyt ole sentään itse Jyväskylään asti muuttamassa, mutta palaisin mielelläni pariksi päiväksi ilman parinkymmenen vuoden mittaista taukoa.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Marika /Matkalla Missä Milloinkin 30.7.2020 at 23:24

    Nuo muraalit ovat mielenkiintoisia, etenkin, kun avasit hieman niiden taustoja. Mikon sisko asui Jyväskylässä viiden vuoden ajan opiskellessaan, mutta kaupunki on jäänyt meille varsin tuntemattomaksi. Pitäisi tutustua Jyväskylään paremmin.

    • Reply Mika / Lähtöportti 31.7.2020 at 10:43

      Jyväskylä on kyllä tutustumisen arvoinen, varsinkin kun lähtee avoimin mielin ja selvittää vähän käyntipaikkoja etukäteen. Sain itsekin muraaleista enemmän irti, kun luin vähän niiden taustoista.

    Leave a Reply