Suomen suurin matkablogiyhteisö

Paikallisvinkit Tuusulanjärvelle

Itselleni kovin tuttu Tuusulanjärven alue kuuluu Uudenmaan monipuolisimpiin matkailukohteisiin. Kokosin nyt vinon pinon vinkkejä yhteen pakettiin. Tänä kesänä kannattaa tulla Tuusulaan, sillä elokuussa täällä järjestetään myös Asuntomessut.

Vanhan sanonnan mukaan täytyy matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Lauseessa piilee varmasti ainakin osa totuudesta, sillä itselläni on kulunut vuosikausia, ennen kuin olen todella oppinut arvostamaan kaikkea lähiympäristöstä löytyvää. Tällä kerralla tarkoitan Tuusulanjärven aluetta, jolla sijaitsevalla mökillä olen viettänyt kesiäni koko ikäni. Olen toki aina tiennyt seudun arvokkaasta kulttuuriperinnöstä, mutta museoidut taiteilijakodit, luontokohteet ja merkkihenkilöiden elämäntarinat ovat herättäneet suurempaa mielenkiintoa vasta viime vuosina.


Tuusulanjärvi sijaitsee suurimmaksi osaksi Tuusulan kunnassa, mutta sen pohjoisosa kuuluu Järvenpään kaupunkiin. Järven eteläpäästä löytyy Tuusulan suurin taajama Hyrylä, jossa myös Asuntomessut järjestetään. Rykmentinpuiston messualue on kohonnut entisen varuskunnan maille. Tuusulassa on pitkät messuperinteet, sillä kaikkien aikojen ensimmäiset Asuntomessut järjestettiin täällä kesällä 1970 ja kunta isännöi tapahtumaa myös juhlavuonna 2000.

Alueen matkailupalvelut ovat kehittyneet ilahduttavan paljon. Läheskään kaikkia nykyisiä museoita ei vielä lapsuudessani ollut ja esimerkiksi kahvilakulttuuri on noussut vähitellen kiitettävälle tasolle.


Museotieksi julistettu Rantatie on ollut minulle aina lähinnä lenkkipolku ja niin Halosenniemi kuin Sarvikalliokin enimmäkseen onkiretkien taustamaisemia. Päätin katsoa tuttua aluetta tällä kerralla matkailunäkökulmasta ja tein koosteen Tuusulanjärven alueen parhaista elämyksistä, nähtävyyksistä, ravintoloista, kahviloista ja majoitusvaihtoehdoista omiin kokemuksiini pohjautuvalla tavalla. Suurin haaste oli kohteiden rajaamisessa ja tekstin tiivistämisessä, sillä kaikki seudun tarjoamat mahdollisuudet eivät mahtuneet mukaan. Uskon silti, että matkailija pääsee näillä vinkeillä hyvin alkuun.



PARAS AKTIVITEETTI – PYÖRÄILY JÄRVEN YMPÄRI

Tuusulanjärven ympäri kiertää suosittu pyöräilyreitti, jonka pituus on noin kaksikymmentä kilometriä. Vaikka pyöräilen mielelläni seudun muillakin teillä, tulee tämä klassikkokierros ajettua ympäri useampaan kertaan vuodessa. Valtaosa nähtävyyksistä sijoittuu Rantatien hallitsemalle järven itäpuolelle, kun taas länsipuolella matka taittuu peltojen sävyttämässä hiljaisessa maalaismaisemassa. Reitin varrelle osuu pari suurehkoa mäkeä, mutta valtaosa taipaleesta on melko tasaista. Järven voi kiertää kesäisin myös Visit Lake Tuusula -bussilla, jonka aikataulut ja pysäkit kannattaa tarkistaa Visit Tuusulanjärven sivuilta. Alla olevat kohteet on lueteltu maantieteellisessä järjestyksessä sillä ajatuksella, että järveä kierretään myötäpäivään Järvenpään keskustasta lähtien.



SÖPÖIN KESÄKAHVILA – VELLIKELLO

Seudun sympaattisin kahvila on toiminut jo muutaman kesän ajan vanhassa viljamakasiinissa aivan Tuusulanjärveä kiertävän pyöräilyreitin varrella. Käsin tehtyjä herkullisia leivonnaisia kelpaa nauttia joko pihamaalla tai tunnelmallisen hirsirakennuksen sisällä. Puuportaat kiipeämällä pääsee tutustumaan yläkerran vaihtuviin taidenäyttelyihin. Tapanani on käydä Vellikellossa pari kertaa kesässä, sillä sen sijainti on perheellemme varsin sopiva lasten kanssa tehtäviä pyöräretkiä ajatellen.



TAITEILIJAPARISKUNNAN JALANJÄLJILLÄ – AHOLA

Kirjailija Juhani Ahoa voidaan pitää Tuusulanjärven taiteilijayhteisön isänä, sillä hän muutti seudulle ennen lahjakkaita ystäviään ja houkutteli alueelle muita taiteilijoita. Nykyään Aholassa toimii Juhani Ahon sekä hänen puolisonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöstä kertova museo. Paikan päällä saa melko hyvän käsityksen siitä, millaisia ihmisiä paikalla on asunut. Juhani piti itseään ensisijaisesti kalamiehenä, kun taas Venny oli itsenäinen ja varsin boheemi nainen.



KUULUISIN TAITEILIJAKOTI – AINOLA

Jean Sibeliuksen Ainola on Tuusulanjärven kohteista se, joka tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Säveltäjämestarin komeassa kotitalossa voi yhä aistia suurmiehen läsnäolon. Päärakennuksen lisäksi kannattaa tutustua puutarhaan ja saunaan. Pihamaalta löytyy myös Jean ja Aino Sibeliuksen hauta.


Itselleni tutuin Ainolan osa on portin lähettyviltä löytyvä Café Aulis, jonka herkkuja maistelen ainakin kerran kesässä. Kahvilassa on tänä vuonna uusi yrittäjä, mutta leivonnaisten taso on säilynyt vähintään yhtä hyvänä kuin aiemminkin.



SYKÄHDYTTÄVIN KULTTUURIKOHDE – HALOSENNIEMI

Pekka Halosen taitelijakoti Halosenniemi on omasta mielestäni Tuusulan vaikuttavin nähtävyys. Komea hirsitalo sijaitsee järven parhaalla paikalla ja sen sisällä pääsee tutustumaan laadukkaaseen maalaustaiteeseen. Kokonaisvaltaiseen elämykseen kuuluu, että tauluja ympäröi menneen ajan henkeä huokuva Pekka Halosen maailma. Yksittäisiä taulujakin suurempi nähtävyys on itse talo ja varsinkin näyttävä ateljeehuone, johon tulvii valoa suurista ikkunoista. Tänä kesänä olen ehtinyt Halosenniemeen jo kahdesti.

Lue lisää postauksestani Halosenniemi – Tuusulanjärven helmi.



HERKKUJA JA HISTORIAA – LOTTAMUSEO

Yksi aivan Tuusulan Rantatien varrella sijaitsevista nähtävyyksistä on Syvärannan Lottamuseo, joka valottaa Lotta Svärd -järjestön historiaa. Museon päänäyttelyä ollaan parhaillaan vaihtamassa ja se avataan uusittuna helmikuussa 2021. Sitä odotellessa voi tutustua sivurakennuksen Sotilasjunan matkassa -näyttelyyn sekä osallistua kesäpäivinä klo 14 järjestettäville ilmaisille opastetuille pihakierroksille.


Kiinnostipa historia tai ei, kannattaa ohikulkijan pysähtyä vähintään kahville. Vastikään uudelleen sisustettu Lottakanttiini tarjoaa herkullisia leivonnaisia ja kotiruokalounasta nostalgisissa tunnelmissa. Voisin kai kutsua Lottakanttiinia kantakahvilakseni, sillä olen käynyt siellä jo tänäkin kesänä moneen kertaan. 90-luvulla pystytetty päärakennus on jäljitelmä tulipalossa tuhoutuneesta talosta, joka toimi ennen Suomen itsenäistymistä venäläismiljonäärin huvilana ja myöhemmin lehtimiesten lepokotina.



RUNOILIJAN KOTIPESÄ – ERKKOLA

Aikansa merkittävimpiin runoilijoihin kuulunut J.H. Erkko halusi rakennuttaa talonsa kivenheiton päähän ihailemansa Aleksis Kiven viimeisestä asuinsijasta. Erkkola valmistui samoihin aikoihin Halosenniemen kanssa eikä rakennusten yhdennäköisyys ole sattumaa, sillä Halosen veljekset vastasivat Erkkolankin suunnittelusta. Jo viisissäkymmenissä ollut Erkko haaveili perhe-elämästä uudessa talossaan, mutta nuori morsian purki runoilijan harmiksi kihlauksen. Erkon omin sanoin pesä oli valmis, mutta lintu lensi tiehensä. Erkko itse kuoli muutamaa vuotta myöhemmin sydänkohtaukseen. Erkkolassa pidetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Tänä kesänä (20.9.2020 saakka) esillä on mielenkiintoinen Muumeja ja maalauksia – Tove Janssonin maailma, jota voin oman käyntini perusteella suositella.



SURULLISIA TARINOITA – ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI

Kansalliskirjailija Aleksis Kiven vaatimaton kuolinmökki kuuluu alueen tunnetuimpiin nähtävyyksiin. Kivi vietti elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä Albert Stenvallin hoidossa vuoden 1872 lopulla. Kahdessa pienessä huoneessa ei ole paljoa nähtävää, mutta mökissä voi aistia menneen ajan henkeä ja ihmetellä, kuinka Stenvallien monilapsinen perhe mahtui siellä asumaan. Kummitustarinoihin uskovat voivat muistella kirjailijan lisäksi myös Albertia ja hänen puolisoaan, joiden kohtaloksi koitui mökissä tapahtunut raaka ryöstömurha joulukuussa 1913. Myös Albertin ensimmäinen vaimo kuoli mökin sisällä pudottuaan vintille vieneiltä tikkailta.

Lue lisää postauksestani Aleksis Kivi – kehdosta hautaan.



KOSKETUS JÄRVEN RANTAAN – FJÄLLBON PUISTO

Aleksis Kiven kuolinmökiltä kannattaa jatkaa matkaa järven rannalle Fjällbon puistoon, joka on yksi suosikkipaikoistani Tuusulassa. Puiston rannasta kelpaa nauttia kaikkina vuodenaikoina, oli sitten valoisa kesäyö tai kirpeä pakkaspäivä. Iso-Vihtorinpoluksi nimetty muutaman sadan metrin luontoreitti johdattaa Tuusulanjärven rantaan ja puiston katseenvangitsijana toimii syksyllä 2019 valmistunut suuri uimalaituri. Fjällbo on mainio paikka pysähtyä katselemaan järvimaisemaa ja sieltä löytyy viimeaikaisten uudistusten myötä esimerkiksi kiinteä nuotiopaikka.



KESÄPÄIVÄN KEIDAS – KRAPI

Rantatien eteläpäässä sijaitseva Krapi on varsinainen Tuusulanjärven keidas, jossa voi nauttia niin ruumiin kuin hengenkin ravintoa. Kesäravintola Mankelissa syöminen kuuluu jokavuotisiin perinteisiimme ja moni järven kiertäjä pysähtyy terassille hörppimään virkistäviä juomia. Kodikkaassa pihapiirissä viivähtää kauniina päivänä helposti pidempäänkin. Vaaleassa päärakennuksessa toimiva Ravintola Krapihovi avaa ovensa kesätauon jälkeen tänä vuonna 4.8.2020.


Pihapiiristä löytyy myös kesäteatteri sekä Krapin Paja, joka toimii suosittuna tapahtumapaikkana. Nyt kesällä 2020 pihalle pystytetyllä lavalla kuullaan Suomen eturivin artisteja, mutta teatteriesityksiä joudutaan odottamaan seuraavan vuoteen. Krapilla voi yöpyä vanhaan navettaan rakennetussa hotellissa. Itselleni Krapi on tuttu kohde jo lapsuudesta saakka ja sieltä on lämpimiä muistoja myös häidemme juhla- sekä majoituspaikkana.



FUNKKISTYYLIN HELMI – GUSTAVELUND

Matkan jatkuessa siirrytään Rantatieltä Kirkkotielle, jonka varrelta löytyy Hotelli Gustavelund ravintoloineen. Vuonna 1965 valmistunut vaalea rakennus edustaa funkkistyyliä, joten se erottuu selvästi seudun muiden kohteiden ilmeestä. Olen tutustunut hotelliin pintapuolisesti ja yllättynyt löytäessäni sen kätköistä esimerkiksi sisäpuutarhan, jossa kasvaa suuri palmupuu. Kesäisin Gustavelundissa kannattaa pistäytyä uudistuneella rantaterassilla eli Pritsillä, jossa voi nauttia juomien lisäksi maukasta ruokaa. Olen ehtinyt ihailla Pritsin järvimaisemaa kuluvana kesänä jo pariin otteeseen. Viileämpinä vuodenaikoina Gustavelundissa palvelee ravintola Into.



IKIMUISTOISIN ELÄMYS – RISTEILY AURINKOLAUTALLA

Jotta Tuusulanjärvestä saa kunnollisen käsityksen, täytyy se nähdä myös vesiltä käsin. Hienoin tapa järveen tutustumiseen ovat Sportunan risteilyt, joita järjestetään tilauksesta pienryhmille. Sportunan aurinkolauttojen kotilaituri löytyy Gustavelundista, mutta kyytiin pääsee sopimuksen mukaan muualtakin. Kävin itse aurinkolautalla viimevuotisilla Tuusulan blogipäivillä, jolloin kansallisromanttiseen teemaan toteutetulla risteilyllä kuultiin Sibeliuksen musiikkia ja Eino Leinon runoja. Vaikka alus saattaakin näyttää ensi silmäyksellä karulta, aurinkolautta on mukava kulkuväline ja risteilyjen toteutus harvinaisen mukaansatempaava. Vesille pääsee myös vuokraamalla soutuveneen joko Gustavelundista tai Halosenniemestä.



PUUARKKITEHTUURIA PARHAIMMILLAAN – TUUSULAN KIRKKO

Tuusulan pieni ja tunnelmallinen ristikirkko sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla. Kirkko on itselleni merkittävä paikka, koska olen mennyt siellä naimisiin. Kyseessä on Keski-Uudenmaan ylivoimaisesti suosituin hääkirkko, sillä historiallisen puurakennuksen romantiikka vetoaa useimpiin hääpareihin Keravan tai Järvenpään betonikolosseja enemmän. Kirkkoa ympäröivältä hautausmaalta löytyvät Aleksis Kiven ja Pekka Halosen haudat.



SOTILASHISTORIAA – ILMATORJUNTAMUSEO

Tuusulalla on vahva sotilaallinen menneisyys, sillä Hyrylään perustettiin venäläinen varuskunta jo Krimin sodan aikaan 1850-luvulla. Tuoreempaan historiaan kuuluu Helsingin Ilmatorjuntarykmentti, joka toimi Hyrylässä vuosina 1957–2006. Alue tuli itselleni hyvinkin tutuksi oman asepalvelukseni aikana. Vaikka varuskunta onkin lakkautettu, toimii Hyrylässä edelleen Ilmatorjuntamuseo. Museossa pääsee tutustumaan aselajiin varsin kattavissa näyttelyissä, joita löytyy niin piha-alueelta kuin sisätiloistakin. Museo sijaitsee kivenheiton päässä vuoden 2020 asuntomessualueesta.



MAINIOITA MAKUJA – RAVINTOLA KERHO

Hyrylän sotilashistorialliselta alueelta löytyy myös yksi seudun parhaista ruokapaikoista. Ravintola Kerho toimii venäläisen varuskunnan aikoina rakennetussa tunnelmallisessa punatiilitalossa. Aiemmin asuinkäytössä olleesta rakennuksesta tuli 1970-luvulla Hyrylän varuskunnan upseerikerho, jollaisena se ehti toimia muutaman vuosikymmenen ajan. Olen käynyt Kerhossa vasta pari kertaa, mutta laadukkaasta ruoasta kannattaisi varmasti käydä nauttimassa huomattavasti useammin. Muuten mainion ravintolan ainoa miinus on ulkoterassin sijainti, joka ei vedä kesähelteillä vertoja Krapin maalaisidyllille tai Gustavelundin järvimaisemalle. Ruoan puolesta Kerho on joka tapauksessa loistava, sillä se suosii lähituottajien raaka-aineita ja niin kolmen ruokalajin illallinen kuin pizzalounaskin ovat onnistuneet erinomaisesti. Ravintolan yhteydessä toimii myös maalaispuoti.



VIIHTYISIN MAJOITUSVAIHTOEHTO – PESCATOR VILLAS

Edellä mainitut Krapi ja Gustavelund ovat hyviä hotelleja, mutta jos Tuusulaan majoittuu suuremmalla porukalla, suosittelen tutustumaan järven länsirannalla sijaitseviin Pescator Villasin huoneistoihin. Vierekkäisiä asuntoja on kolme kappaletta ja niiden kapasiteetti vaihtelee 11 ja 13 yöpyjän välillä. Olen majoittunut Villa Lohessa viimekesäisten Tuusulan matkablogipäivien yhteydessä ja tämän vuoden puolella uudelleen maksavana asiakkaana. Tyylikkäistä huoneistoista löytyy muun muassa reilunkokoinen parveke, sauna, poreallas sekä hyvin varusteltu keittiö.



KOMEIN LUONTOKOHDE – SARVIKALLIO

Tuusulanjärven paras maisema aukeaa länsirannalla kohoavan Sarvikallion päältä. Taidemaalari Eero Järnefelt nimesi paikan Pikku-Koliksi, ja vaikkei Tuusulanjärvi nyt ihan Pielinen olekaan, voi näkymää pitää eteläsuomalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen upeana. Kallion päällä kelpaa viettää kaunista päivää ja syödä vaikkapa piknik-eväitä. Sarvikalliolle on parkkipaikalta muutaman sadan metrin kävelymatka. Alueella voi retkeillä myös reilun kolmen kilometrin mittaisella Seittelinreitin polulla.

Retkeilijät voivat tutustua paikalliseen luontoon myös Ruotsinkylän tutkimusmetsissä, joista kirjoitin keväällä postauksen Lähiretkeilyä Ruotsinkylän tutkimusmetsissä.



KÄTEVIN MOBIILIOPAS – WOWANDERS (KAUPALLINEN YHTEISTYÖ) 

Vinkkejäni Tuusulanjärvelle löydät kätevänä pakettina myös Wowanders-sovellukseen tekemästäni oppaasta, joka sisältää yhteensä 21 majoituspaikkaa, ravintolaa, kahvilaa tai nähtävyyttä. Wowanders löytyy ilmaiseksi App Storesta sekä Google Playsta, ja sen avulla voit luoda myös omia matkaoppaita helpolla tavalla. Wowanders on pitkäaikainen yhteistyökumppanini ja sovelluksesta löytyy monia tekemiäni kohdeoppaita eri puolilta maailmaa.



Lue myös viimevuotisten blogipäivien pohjalta syntyneet juttuni:
Tuttu Tuusula matkailijan silmin
Makuja ja maisemia Tuusulanjärvellä

Tuusulanjärvestä on hiljattain julkaistu vinkkejä myös muissa blogeissa:
Kohteena maailma: Top10 tekemistä Tuusulassa
Himomatkaajan turinoita: Tuusulan asuntomessujen oheiskohde – Tuusulanjärven rantatie


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Kohteena maailma / Rami 23.7.2020 at 16:00

    Erinomainen opas Tuusulanjärven ympärille! Varsinkin nämä ruokapaikavinkit ovat tervetulleita tuleville reissuille.

    • Reply Mika / Lähtöportti 23.7.2020 at 22:02

      Kiitos Rami! Kesäterassilla syömiseen viimeksi yhdessä koettu Mankeli on näistä oikeastaan ykkösvaihtoehto, muuten Kerho. Järvenpään puolella sitten toki myös muutamia hyviä vaihtoehtoja, mutta katsoin parhaaksi rajata tämän postauksen näin.

  • Reply Marika /Matkalla Missä Milloinkin 26.7.2020 at 20:11

    Tämä olikin varsin kattava opas Tuusulan asuntomessuja ajatellen. Mukava kuulla sinun vinkkejäsi hyväksi todetuista paikoista, kun tunnet alueen erittäin hyvin.

    • Reply Mika / Lähtöportti 31.7.2020 at 00:07

      Tervetuloa Tuusulaan, kannattaa tutustua kuntaan messujen lisäksi muutenkin! Toivottavasti vinkeistä on iloa 🙂

    Leave a Reply