Olemme harrastaneet viime viikkoina monen muun tavoin retkeilyä lähiseudun luonnossa. Tuusulan Ruotsinkylän alueella on kolme merkittyä reittiä, jotka soveltuvat hyvin koko perheen retkikohteiksi.
Metsähallituksen lähes sata vuotta sitten perustaman tutkimusmetsän poluilla pääsee nauttimaan luonnosta mukavassa ympäristössä. Helppokulkuiset reitit ovat noin kolmen kilometrin mittaisia, ja ne kulkevat joko tasaisia polkuja, kuntoratamaisia väyliä tai kapeita metsäautoteitä pitkin. Kävimme reitit läpi muutaman päivän välein alakouluikäisten lastemme kanssa.
Katso Ruotsinkylän reittikartta Luonnonvarakeskuksen sivuilta (pdf)
RAITION REITTI
Raition reitin parkkipaikka sijaitsee Korsontien varrella. Mukavan tilavaksi laajennetun parkkipaikan laidalla on selkeä infotaulu, jonka luota lähdetään metsään. Reitti on nimetty Metsäntutkimuslaitoksen entisen ylijohtajan Hannu Raition mukaan ja sen varrella on 17 metsästä kertovaa infotaulua.
Kävelemme parkkipaikalta reilun kilometrin päässä sijaitsevalle taukopaikalle, jossa on viisi puista pöytää penkkeineen. Taival kulkee hyväkuntoista hiekkatietä pitkin. Suurin osa matkasta on tasaista suoraa, joka tuntuu erityisesti lasten mielestä tylsältä. Matka kuitenkin jatkuu puupenkeillä nautittujen korvapuustien jälkeen hyvillä mielin.
Pääsemme vihdoin pienemmille metsäpoluille, jotka nekin ovat helppokulkuisia. Aurinko siivilöityy vielä lehdettömien oksien välistä sammaleiseen maahan ja jostain kuuluu linnunlaulua. Raition reitti ei valitettavasti muodosta selkeää kierrosta, joten jätämme muutaman infotaulun väliin.
Koska paluu samaa tietä pitkin ei houkuttele, suunnistamme kauniista metsästä hiljaiselle Isonkorventielle. Jatkamme sitä pitkin muutaman minuutin, kunnes oikaisemme Pirunkorven polkujen kautta takaisin parkkipaikan suuntaan. Seudulla liikkuu useita maastopyöräilijöitä, joille leveät polut soveltuvat mainiosti. Alue on myös paikallisten koiranulkoiluttajien suosiossa. Kierroksen pituus on soveltamallamme reitillä luultavasti hieman alle kolme kilometriä. Huhtikuinen kevätpäivä on ilahduttavan aurinkoinen ja pieni retki tuo hyvän mielen.
Katso Raition reitin lähtöpaikka Google Mapsista
PARATIISINMÄEN PUULAJIPOLKU
Odotukseni tälle reitille olivat näistä kolmesta vaihtoehdosta pienimmät, mutta taas kerran todistettiin, etteivät mielikuvat vastaa aina todellisuutta. Metsäntutkimuslaitos aloitti toimintansa Ruotsinkylässä vuonna 1923 ja noihin aikoihin perustetusta tutkimusmetsästä löytyy eri puolilta maailmaa tuotuja puulajeja.
Jätämme auton Maisalantien varrelta löytyvälle pienelle parkkipaikalle, kävelemme puomin ohitse ja suuntaamme metsän reunaa seurailevalle hiekkaiselle kävelytielle. Vaikka suoraa onkin jonkin verran, ei tämä pätkä tunnu lainkaan niin tylsältä kuin Raition reitiltä mainitsemani osa. Pääsemme vähitellen metsän siimekseen, jossa linnut laulavat ja hongat humisevat. Oksien välistä siivilöityvät auringonsäteet valaisevat täälläkin sammaleista aluskasvillisuutta.
Varsinainen puulajipolku alkaa noin kilometrin päässä parkkipaikasta. Myös tämä puulajeja esittelevä kierros on noin kilometrin mittainen, joten kaikkiaan lenkin pituudeksi tulee jälleen noin kolme kilometriä. Polun varrella on melko paljon infotauluja, joiden avulla saamme tietää puulajien nimet sekä luontaisen kasvualueen. Kuluneimmat infotaulut kaipaavat tosin jo uudistamista ja myös parkkipaikalle saisi mielestäni asentaa jonkinlaisen opasteen.
Erityisesti näin koronarajoitusten aikaan tuntuu mukavalta päästä mielikuvamatkalle eri puolille maailmaa vaikkapa japaninmarjakuusien tai serbiankuusien äärellä. Puulajipolku on helppokulkuinen ja keväinen metsä kaikin puolin kaunis. Huomaamme muun muassa perhosten ja muurahaisten jo heränneen. Erilaisten puulajien vaihtelu tekee reitistä mielenkiintoisen ja kylttien kasvualuekartat kiinnostavat lapsiakin. Reitillä ihastuttaa myös hiljaisuus, sillä ainakin meidän retkellämme vastaan tuli vain pari ihmistä.
Katso Paratiisinmäen puulajipolun lähtöpaikka Google Mapsista
LEHTIKUUSENMÄEN POLKUVERKOSTO
Seudun kolmas kohde löytyy Professorin Pytingiksi nimetyn vanhan puurakennuksen lähistöltä. Pytingin pihapiirissä on nuotiopaikka ja opastetaulu, mutta pysäköintialue sijaitsee vähän ylempänä mäen päällä. Parkkipaikan laidalta lähtee houkuttelevalta näyttävä ulkoilureitti metsän siimekseen.
Vastapäivään kiertämämme reitti seurailee yhdessä vaiheessa moottoritien reunaa, mutta liikennemelua päästään pian pakoon puiden suojaan. Tästä alkaa kierroksen paras osuus, joka huipentuu upeiden havupuiden ympärille. Vasemmalle jää pieni laakso ja maa on ruskettuneiden havujen peitossa. Saamme nauttia keväisestä linnunlaulusta ja raikkaasta ilmasta.
Lehtikuusenmäellä voi valita reittinsä muutamasta risteilevästä polusta, mutta opasteet saisivat olla paremmat. Saavumme ensimmäiseen suurempaan risteykseen, josta olisi kyllä loogista kääntyä vasemmalle, mutta mieli tekee kokeilla mieluummin suoraan eteenpäin johtavaa metsäpolkua. Käännymme sen päästä vielä uteliaisuuttamme katsomaan minne läheinen metsätie johtaa, ja päädymme Riihikallion asuinalueen laidalle. Koska ympäri kääntyminen ei ole koskaan hauskaa, kuljemme pätkän päällystettyä tietä ja suunnistamme sen toisesta päästä takaisin metsään.
Löydämme polkuja seuraamalla pian saman risteyksen, josta lähdimme ylimääräiselle kierrokselle. Tästä eteenpäin kuljetaan metsäautoteitä pitkin. Reitti on hyväkuntoinen, mutta kaipaisin tässä vaiheessa kapeammille ja luonnonläheisemmille poluille. Oikaisemmekin lopulta sellaisen kautta takaisin parkkipaikalle. Lehtikuusenmäki erityyppisine metsäalueineen on mukava kokemus näinkin, mutta luonto tarjoaisi varmasti enemmän pienempiä polkuja pitkin kuljettuna.
Katso Lehtikuusenmäen polkuverkoston lähtöpaikka Google Mapsista
Ruotsinkylän reitit muodostavat mukavan kokonaisuuden, joista voi valita kerralla yhden tai useamman kohteen. Reittien lähtöpaikat sijaitsevat kuitenkin sen verran kaukana toisistaan, että niiden välillä siirtymiseen tarvitaan joku kulkuväline. Oma suosikkini Ruotsinkylässä on Paratiisinmäen puulajipolku, jossa koin parhaiten luonnon rauhaa ja nautin erilaisten metsätyyppien vaihtelusta. Suosittelen Ruotsinkylän reittejä erityisesti eri puulajeista kiinnostuneille sekä helppokulkuisia luontokohteita etsiville uusmaalaisille.
Tutustuin nyt näihin metsiin ensimmäistä kertaa, vaikka olen asunut Keski-Uudellamaalla koko ikäni. Tuntui mielenkiintoiselta löytää uusia ulkoilumahdollisuuksia ja tutustua tuusulalaisiin metsiin. Jos paikalle saapuu kauempaa, kannattaa samalla käydä katsomassa myös Tuusulanjärveä, jonka eteläpäähän autoilee Ruotsinkylästä noin kymmenessä minuutissa. Paras paikka järvimaisemien ihailuun on länsirannalta löytyvä Sarvikallio, jonka yhteydessä on myös viime vuonna avattu Seittelin ulkoilureitti. Järven itärannalla voi käydä vaikkapa Fjällbon puistossa, joka löytyy Aleksis Kiven kuolinmökin naapurista.
Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.
2 Comments
Rauhallisen näköinen paikka! Suomi on kyllä täynnä kaunista luontoa, eikä luontoon päästäkseen ole välttämätöntä lähteä kansallispuistoon.
Aivan totta! Tämä karanteeniaika on muistuttanut tehokkaasti, ettei kiinnostavia luontokohteita tarvitse lähteä etsimään kaukaa.