Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kokemuksia Singaporen eläintarhasta

Reilu vuosi sitten tekemästämme Singaporen-matkasta on jäänyt vielä yksi juttu julkaisematta. Vietimme päivän yhtenä maailman parhaista eläintarhoista tunnetussa Singapore Zoossa.

Kaupunkivaltion päänähtävyyksiin luokiteltava Singapore Zoo sijaitsee keskustan pohjoispuolella. Perille päästäkseen voi tehdä esimerkiksi parinkymmenen kilometrin taksimatkan tai käyttää eläintarhan omaa bussiyhteyttä Suntec Citysta. Meille parhaalta tuntuva vaihtoehto on ajaa metrolla Khatibin asemalle ja vaihtaa siellä eläintarhan shuttle bussiin. Bussi kulkee 20 minuutin välein ja matka kestää vartin.


Ostimme pääsyliput ennakkoon netistä, mikä säästää hieman jonotusaikaa. Eläintarha näyttää yllättävän tutulta, vaikka edellisestä vierailustamme onkin vierähtänyt jo yli vuosikymmen. Nyt mukana ovat myös 8- ja 6-vuotiaat tyttäret.


Saavumme kierroksen alkuvaiheessa kävelysillalle, jonka alapuolella krokotiilit makailevat auringosta nauttien. Pääsemme pian seuraamaan myös hauskojen nenäapinoiden touhuja. Luonnossa Borneolla viihtyvät nenäapinat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.


Singapore Zoo tunnetaan muun muassa orangeistaan, jotka kiipeilevät nytkin ketterästi köysiä pitkin suoraan yläpuolellamme. Niiden temppuilua voisi jäädä seuraamaan pidemmäksikin aikaa, mutta eläimet päättävät yllättäen hiljentyä jonkinlaiseen neuvonpitoon suurimman yksilön ympärille.


Eläintarha on levittäytynyt laajalle alueelle, jonka vehreässä sademetsämäisessä ympäristössä on mukava kävellä. Monet vierailijat viipyvät eläintarhassa kolme tai neljä tuntia, mutta perillä saa kulumaan helposti vaikka koko päivän. Valtaosa Singapore Zoon asukkaista elää vedellä tai muilla luonnollisilla esteillä rajatuilla saarekkeilla, joten häkkejä on melko vähän. Muutamat eläimet ovat kuitenkin läpinäkyvien seinien takana.


Eläintarhojen eettisyys on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua ja katson itsekin Singapore Zoota hieman kriittisin silmin. Vanhanmallisten häkkien puuttuminen luo eläintarhaan avaruuden tuntua ja useimmilla asukkailla on olosuhteisiin nähden reilusti tilaa, vaikkei se niiden luonnollisen elinympäristön laajuutta tietenkään vastaakaan. Monilla tarhan eläimillä näyttäisi olevan mahdollisuus piiloutua sekä erilaisia virikkeitä. Aivan kaikkien eläinten asema ei Singapore Zoossakaan ole kuitenkaan yhtä hyvä.


Pysähdymme välillä syömään Ah Meng Bistroon, joka on nimetty eläintarhassa aiemmin asuneen orangin mukaan. Nautin maukkaan leivän sisällä tarjoillusta sopivan tulisesta kanacurrysta. Tarjolla on myös lasagnen kaltaisia eurooppalaisia ruokia. Jatkamme aterian jälkeen kierrosta afrikkalaisten eläinten alueelle, jossa näemme muun muassa sarvikuonoja, seeproja ja kirahveja.


Singapore Zoon ehdottomasti mielenkiintoisin osa on Fragile Forest, joka jäljittelee päiväntasaajan seudun sademetsää. Vierailijat saavat kävellä vapaasti eräänlaisessa suuressa häkissä, jossa vastaan tulee runsaasti eksoottisia eläimiä.


Kohtaamme kesyjä perhosia, hentojalkaisia kääpiökauriita, laiskasti makailevia liskoja, kolmevärisiä valkokylkioravia, uteliaita kissamakeja, katossa roikkuvia lepakoita sekä tukaaneja, papukaijoja ja muita lintuja.


Fragile Forestin eläimet ovat aivan käden ulottuvilla, mutta vapaana tekemään mitä haluavat. Tämä saattaa olla parhaiten toteutettu kokonaisuus, mitä olen missään eläintarhassa nähnyt.


Eläintarhassa on runsaasti erilaisia apinoita. Pysähdymme katsomaan pikkuruisia tamariineja ja osumme sekä mandrillien että simpanssien aitausten kohdalle syöttämisaikaan.


Ystävällinen eläintenhoitaja kertoo mielellään simpanssien tavoista ja elämästä. Ilmeikkäät simpanssit taitavat olla koko eläintarhan kuvauksellisimpia asukkaita.


Lapset ovat kiinnostuneita jättiläiskilpikonnista. Näemme myös nukkuvan komodonvaraanin, jonka valtava koko herättää kunnioitusta. Lisäksi nähtävillä on useita pienempiä liskoja.


Singapore Zoossa järjestetään pitkin päivää erilaisia eläinesityksiä, mutta emme ole niistä erityisen kiinnostuneita. Jään miettimään, koulutetaanko eläimiä esityksiin hyvinkin ankarasti vai sittenkin leikin varjolla. Ohitamme teatterimaisen areenan, jossa merileijonat ovat parhaillaan ottamassa kiinni frisbeetä yleisön hurratessa. En tunne merileijonia tarpeeksi hyvin, jotta osaisin sanoa onko frisbeen kanssa temppuilu niiden mielestä oikeasti hauskaa. Singapore Zoosta löytyisi myös kahdesti päivässä toteutettava norsuesitys. Esityksen sisältö jää arvoitukseksi, mutta norsujen koulutus erilaisiin tehtäviin on yleensä niin julmaa, että asia tuntuu hyvinkin arveluttavalta.


Saavumme kenguruiden alueelle, jossa eläimet loikkivat esteettömästi ihmisten keskuudessa. Tällaiset kokemukset jäävät hyvin mieleen ja tekevät Singapore Zoosta tavallista paremmalta tuntuvan eläintarhan.


Eläintarhan kuuluisimpiin asukkaisiin kuuluvat valkoiset tiikerit, jotka edustavat bengalintiikerin harvinaista värimuotoa. Jäämme katselemaan joksikin aikaa kaunista eläintä, joka ravistelee itselleen syötävää suuren pallon sisältä.


Singapore Zoo tekee eläinten suojelutyötä muun muassa huolehtimalla useiden uhanalaisten eläinlajien säilyvyydestä. On myös hienoa, että lipputuloista sijoitetaan pieni osa luonnonsuojeluun, joskin osuus saisi olla selvästi nykyistä suurempi. Eläintarhassa jaetaan kiitettävällä tavalla tietoa muun muassa uhanalaisista eläimistä, muovin haittavaikutuksista sekä sademetsien hakkuiden aiheuttamista tuhoista. Tämä valistus toivottavasti kannustaa jokaista kävijää tavalla tai toisella luonnonsuojeluun.


Singapore Zoon eläimistä huolehditaan kaikesta päätellen hyvin, sillä huonokuntoisia yksilöitä ei ole näkyvissä. Eläintarhan kaupallisuus ei ole välttämättä pahasta, jos tuottoa haetaan eläinten eduista tinkimättä. Hyvin hoidetut eläimet ovat tässä tapauksessa menestyvän liiketoiminnan perusedellytys.


Siirrymme Singapore Zoosta eläintarhan vieressä toimivalle Night Safarille. Yösafari aukeaa illan hämärtyessä varttia yli seitsemältä ja on avoinna yhteentoista saakka. Minijuniin on kertynyt jo runsaasti jonoa, mutta meidät ohjataan ystävällisesti ensimmäiseen lähdössä olevaan safarivaunuun. Jäämme miettimään olivatko syynä lapset vai luultiinko meidän kuuluvan johonkin edellämme kulkeneeseen ryhmään.


Muistan Night Safarin tuntuneen mielenkiintoiselta kokemukselta aiemmalla matkallamme. Mieleen ovat jääneet elävästi muun muassa pimenneessä illassa ilmaa haistelleet hyeenat. Tällä kerralla kierros tuottaa kuitenkin pettymyksen, sillä emme koe minijunan kyydissä mitenkään erityisiä eläinkohtaamisia. Kenties yöeläimet eivät ole vielä seitsemän maissa aktiivisimmillaan, ja toisaalta mielikuvavertailu ihan oikeaan safariin jättää kierroksesta hieman muovisen jälkimaun. Näemme reilun puolen tunnin aikana joka tapauksessa muun muassa norsuja, leijonia, tapiireja, peuroja sekä monia muita eläimiä.


Singapore Zoon ja Night Safarin lisäksi Singaporen Wildlife Reserves -kokonaisuuteen kuuluu myös Aasian suurin lintupuisto Jurong Bird Park sekä River Safari, jossa on veneajelun lisäksi muutakin nähtävää jättiläispandoista lähtien.


Olen käynyt lapsuudestani lähtien monissa eläintarhoissa ja nauttinut useimmista vierailuista, mutta viime vuosina eläintarhat ovat alkaneet tuntua laimeilta kokemuksilta. Eläimiä on parempi nähdä vapaana luonnossa tai vaikka kotieläinpihoilla, joten eläintarhavierailumme ovat viime vuosina harventuneet huomattavasti. Lasten kanssa on tullut moneen kertaan todettua, että läheltä nähty lammas on huomattavasti kiinnostavampi elämys kuin häkissä torkkuva kissapeto.


Vaikka olenkin lukenut paljon eri eläintarhojen toiminnasta hyvine ja huonoine puolineen, on aiheesta vaikea muodostaa yksiselitteistä mielipidettä. Eläintarhojen taso vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Eläinten elinolosuhteet ovat monessa paikassa suuri ongelma, mutta eläintarhat tekevät toisaalta tärkeää suojelu- ja valistustyötä. Tärkeä edistysaskel olisi suljettuun tilaan sopimattomista lajeista luopuminen, sillä tietyt eläimet viihtyvät luonnossakin verrattain pienellä reviirillä, kun taas toisilla on tarve vaeltaa hyvinkin pitkiä päivämatkoja. Singapore Zoon hyviin puoliin kuuluu, ettei siellä ole esimerkiksi eläintarhoihin sopimattomiksi todettuja miekkavalaita tai delfiinejä lainkaan.


Kannatan eläintarhojen kehittämistä eläinpuistoiksi, joiden asukkailla olisi huomattavasti entistä enemmän elintilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa luontaisia viettejään. Tässä suhteessa Singaporessa ollaan oikealla tiellä. Singapore Zoo on joistakin puutteistaan huolimatta mielestäni hyvä kokonaisuus, josta moni muu eläintarha voi ottaa mallia.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 12.3.2020 at 23:32

    Itse suhtaudun eläintarhoihin hyvin varauksellisesti. Singaporen(kaan) eläintarhaan en ole tutustunut lainkaan, mutta paljon positiivisia kommentteja siitä olen kuullut. Ja ei tosiaan pahimmasta päästä vaikuttaisi olevan, vaikka mielikuvissa Aasiassa eläinten hyvinvoinnissa yleisesti ei ehkä kovin paljoa välitetä.

    • Reply Mika / Lähtöportti 16.3.2020 at 08:46

      Uskon Singaporen eläintarhan kuuluvan eettisestäkin näkökulmasta maailman parhaisiin, mutta toki sekin on vain eläintarha, eikä senkään kaikkien asukkaiden asema ole välttämättä paras mahdollinen. Kuten tuossa kirjoitin, oma kiinnostukseni eläintarhoihin on vähentynyt huomattavasti. Mielenkiintoista nähdä millainen on eläintarhojen tulevaisuus, missä muodossa ne toimivat 10 tai 20 vuoden kuluttua, vai toimivatko lainkaan.

    Leave a Reply