Nähtävyyskierros Mauritiuksella

Mauritius tunnetaan parhaiten hiekkarannoistaan, mutta saarelta löytyy paljon muutakin. Kokosin samaan pakettiin oman reissumme mieleenpainuvimmat nähtävyydet sekä pari muutakin kohdevinkkiä.

Useimmat matkailijat saapuvat Mauritiukselle nauttimaan leppoisasta elämästä ja trooppisesta ilmastosta. Maasta ei löydy maailmankuuluja nähtävyyksiä, mutta saarta kiertelemällä voi silti nähdä monta kiinnostavaa kohdetta. Meillä oli vuodenvaihteen Mauritiuksen-lomamme aikana vuokra-auto käytössä viiden päivän ajan. Vaikka välimatkat ovatkin kartalla lyhyitä, kuluu kapeilla kyläteillä helposti tuntikausia, eikä saarta kierretä hetkessä. Emme ehtineet koluta Mauritiusta kokonaan, mutta löysimme kiinnostavaa nähtävää erityisesti saaren eteläosista.



LE MORNE

Mauritiuksen paratiisimainen maine perustuu ennen kaikkea Le Mornen niemeltä otettuihin valokuviin, sillä saaren näyttävin ranta palmuineen ja loistohotelleineen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden unelmalomaan. Koko Mauritius ei ole pelkkää paratiisia, mutta Le Mornessa voi varmasti keskittyä luksuksesta nauttimiseen. Mikäli tarkoituksena on sen sijaan tutkia saarta laajemmin, ei hieman syrjäinen niemi ole välttämättä kätevin valinta tukikohdaksi.


Majoitumme itse Tamarinissa, josta on vajaan puolen tunnin ajomatka Le Morneen. Kävelemme pienen metsikön halki Le Mornen yleiselle rannalle, joka on paikallisväestön suosiossa. Hotellien rivistö jatkuu lähes koko rantaviivan matkalta ja valkoisiin asuihin pukeutuneet vartijat pitävät huolen, ettei resorttien alueelle pääse kutsumattomia vieraita. Rantaa pitkin voi kuitenkin kävellä aivan vapaasti.


Pilvinen sää ei tee oikeutta niemen kauneudelle. Le Mornen kulttuurimaisema kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon ja näkymän kruunaa taustalla kohoava reilun puolen kilometrin korkuinen vuori.


Hiekkarannan pituus on viitisen kilometriä ja kävelemme siitä noin puolet edestakaisin. Hotellit on rakennettu ilahduttavan mataliksi perinteistä arkkitehtuuria kunnioittaen, joten ne sulautuvat ympäristöön hyvin. Melkein tekisi mieli jäädä tänne palmun alle itsekin.



BLACK RIVER GORGESIN KANSALLISPUISTO

Vihreän eri sävyt näyttävät lumoavilta, kun ihailemme edessä avautuvaa maisemaa. Mauritiuksen vehreys levittäytyy parhaimmilleen Gorges Viewpointilta, joka sijaitsee kätevästi kansallispuiston halki mutkittelevan tien varrella.

Suuren matkailijajoukon lisäksi paikalla päivystää joukko apinoita, jotka viihdyttävät yleisöään tasapainoilemalla pitkin kaidetta. Karvaiset serkut eivät ole yhtä aggressiivisia kuin vaikkapa Gibraltarilla, mutta katsomme silti parhaaksi pitää tavaroistamme kiinni.


Gorges Viewpointilla riittää käyntimme aikaan vilskettä ja olemme onnekkaita saadessamme heti parkkipaikan. Myyntikojut eivät jääneet seesteisiin maisemakuviin, mutta paikka on markkinameiningistä huolimatta luonnonkaunis ja ehdottomasti pysähtymisen arvoinen.


Kansallispuiston halki kulkevan tien läheisyydessä on toinenkin suosittu näköalapaikka, josta voi ihailla Alexandran putouksia. Meitä odottaa kuitenkin niin sankka sumu, ettei kaiteen yli erotu kuin loputonta harmautta. Suorastaan mystiseltä näyttävä usvainen metsä jää silti mieleen kauniina paikkana. Black River Gorgesin kansallispuistoon voisi tutustua perusteellisemmin patikoimalla. Tarjolla on useita polkuja, joita pitkin voi nousta vaikkapa saaren korkeimmalle huipulle.



CHAMARELIN VESIPUTOUS

Edellisten päivien sateista on ollut edes jotakin iloa, sillä saaren tunnetuin vesiputous on voimissaan. Lähes sata metriä korkea Chamarelin putous kuohuu näyttävästi jyrkänteeltä alas, ja sitä on mukava pysähtyä katselemaan vähäksi aikaa.


Tihkusateinen sää tekee näkymästä usvaisen. Kerroksittainen sumuverho peittää maisemaa alleen ja luo tunteen, että olisimme syvemmälläkin sademetsässä. Tälle näköalapaikalle pääsee kätevästi autolla, kun taas putouksen juurelle voisi patikoida mutaista polkua pitkin.



CHAMARELIN SEITSENVÄRINEN MAA

Yksi Mauritiuksen suosituimmista nähtävyyksistä on luonnonoikku nimeltä Chamarel Seven Coloured Earth. Kirjavat dyynit muodostavat erikoisen näkymän, joka ei tosin varsinkaan pilvisellä säällä loista mainoskuvien tapaan. Parhaimmillaan maisema lienee kirkkaalla ilmalla erityisesti auringonnousun tai -laskun aikoihin.


Maan vaihtelevat värit syntyivät jo muinaisina aikoina, kun tuhka ja laava jäähtyivät epätasaisissa lämpötiloissa. Tämän jälkeen trooppinen ilmasto sateineen on muovannut maisemaa ja maaperän mineraaleja saaden aikaan ainutlaatuisen lopputuloksen.


Seitsenvärisen maan laidalla on kahvila sekä pienehkö aitaus, jossa on muutamia jättiläiskilpikonnia. Sekä Chamarelin vesiputous että Seitsenvärinen maa sijaitsevat alueella, jonne ostetaan pääsylippu autotien risteyksessä olevalta portilta. Alueen sisällä ajetaan parin kilometrin mittainen tieosuus edestakaisin.



PAMPLEMOUSSES BOTANICAL GARDEN

Mauritiuksen kuuluisin puutarha löytyy hieman pääkaupunki Port Louisin ulkopuolelta Pamplemoussesista. Viralliselta nimeltään Sir Seewoosagur Ramgoolam Botanical Gardenin kuvauksellisin osa lienee amatsoninjättilumpeiden hallitsema allas. Sää on vierailumme aikaan harmillisen pilvinen, vaikka kuumankostea ilma tuntuu toisaalta riittävän tukahduttavalta näinkin.


Trooppisen vehreässä puutarhassa on jonkin verran kulkijoita, mutta ruuhkaa ei tarvitse pelätä. Paikoitellen jopa viidakkomaisessa ympäristössä on mukava kävellä rauhalliseen tahtiin. Tarjolla olisi myös opastettuja kierroksia, mutta kieltäydymme itsepintaisesti tarjouksesta, vaikka kaikki pohjoismaalaiset kuulemma ottavatkin oppaan.


Puisto on melko laaja, joten aikaa kannattaa varata reilusti. Ehdimme ihailla puolessatoista tunnissa monenlaisia kasveja. Parhaiten jäävät mieleen vaaleanpunaiset lootuksenkukat sekä hämmästyttävän suuri apinanleipäpuu. Kasvitieteellisessä puutarhassa on myös aitaus, jossa asuu muutamia jättiläiskilpikonnia.


Käytännön vinkkinä suosittelen hyttysmyrkyn ottamista mukaan. Ei kannata myöskään välittää pääportin lähistöllä päivystävistä ”liikenteenohjaajista” vaan ajaa päättäväisesti alueen pohjoisosassa sijaitsevalle ilmaiselle parkkipaikalle. Kantapään kautta oppii välillä useamman asian samana päivänä.



HINDUJEN PYHÄ JÄRVI GANGA TALAO (GRAND BASSIN)

Nenään leijuu suitsukkeiden tuoksua, kun kävelemme tyynen järven reunaa seurailevaa kivettyä polkua pitkin. Jostain kuuluu kellon kilahduksia sekä kauempaa temppelistä kaikuvaa laulua. Lapset ihmettelevät uhrilahjoiksi jätettyjä kukkia ja hedelmiä sekä metsän kätköihin loikkivaa sammakkoa.


Hindujen pyhän järven nimi Ganga Talao tarkoittaa suomeksi Gangesin järveä. Siitä käytetään yleisesti myös nimeä Grand Bassin eli suuri allas. Valtaosalla Mauritiuksen asukkaista on intialaiset juuret, minkä seurauksena noin puolet paikallisista on hinduja.


Hindutemppelit tuovat väriä moniin Mauritiuksen kyliin. Uskovaisten pyhimmän paikan Ganga Talaon temppelit ovat kuitenkin yllättävän vaatimattomia. Mahtipontisuus näkyy lähinnä jättimäisten parkkipaikkojen, maan leveimmän tieosuuden ja kahden yli kolmekymmenmetrisen patsaan muodossa. Uskonnollisina juhlapäivinä riittäneekin ruuhkaa, mutta nyt on miellyttävän rauhallista.


Käymme rannalla olevassa temppelissä ja ihmettelemme hindujumalia esittäviä patsaita. Lapset pitävät erityisesti norsupäisestä Ganeshasta, joka on älykkyyden, onnen ja viisauden jumala. Ganga Talao on mielenkiintoinen vierailukohde, vaikka saaren näyttävimpiä temppeleitä kannattaakin etsiä muualta.



LA VANILLE NATURE PARK

Kilpikonnat kuuluvat perheemme suosikkieläimiin, joten niitä on hauska nähdä myös Mauritiuksella. Vaikka näimmekin konnia jo Chamarelissa sekä Pamplemoussesin kasvitieteellisessä puutarhassa, ei se ollut mitään La Vanille Nature Parkin kokemukseen verrattuna. Täällä pääsemme sisään laajalle alueelle, jossa vaeltelee kymmeniä jättiläiskilpikonnia.


Kilpikonnille saa syöttää oksia, joita myydään halukkaille edulliseen hintaan. Osa kilpikonnista näyttää torkkuvan raukeina, mutta muutamat tulevat innokkaasti haukkaamaan vihreitä lehtiä.


La Vanille Nature Park tekee käsittääkseni hyvää työtä jättiläiskilpikonnien suojelua ja lisääntymistä ajatellen. Eri ikäisille kilpikonnille on omat alueensa, joissa ne kasvavat aikuisiksi. La Vanille Nature Parkissa syntyneitä kilpikonnia on myös asutettu esimerkiksi Rodriguesin saarelle.


Vaikka nautimmekin kilpikonnien kanssa vietetystä ajasta, ei La Vanille Nature Park herätä muuten ihastusta. Alueen krokotiilipuistoon täytyy suhtautua tuotantoeläinfarmina, sillä krokotiilien liha syödään eläintarhan ravintolassa ja nahka myydään laukuiksi ommeltuna matkamuistopuodissa. Valokuvia varten turistien syliin nosteltavan vauvakrokotiilin asema surettaa erityisesti. Suuren jättiläiskilpikonna- ja krokotiilimäärän lisäksi puistossa on muun muassa muutamia apinoita ja lepakoita, joiden kodit ovat surullisesti vanhanmallisia häkkejä.



BOIS CHERIN TEEVILJELMÄT

Suuri osa Mauritiuksen pelloista on varattu sokeriruo’olle, mutta saarella viljellään myös teetä. Kasvin toivat saarelle alun perin ranskalaiset, mutta varsinaisesta teekulttuurista saadaan kiittää myöhemmin vallassa olleita brittejä. Maan merkittävin teentuottaja on Bois Chéri, jonka tilukset ovat avoinna myös matkailijoille.


Olen kuullut tehdas- ja museokierroksesta ristiriitaista palautetta, joten ohitamme päärakennuksen ja ajamme kuoppaista tietä pitkin kauniin lammen rannalle. Täällä voisi osallistua teenmaisteluun tai aterioida ravintolassa, mutta tyydymme pienten tuliaisostosten hankkimiseen. Saamme tällaisella pikavisiitilläkin nauttia vehreästä ympäristöstä sekä Bois Chérin raikkaasta jääteestä.



BLUE BAY

Korvissa kuuluu letkeä musiikki ja iloinen puheensorina, kun kävelen pitkin Blue Bayn hietikkoa. Yksi saaren suosituimmista rannoista on houkutellut pilviselläkin säällä runsaasti niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Ihmiset istuskelevat palmujen katveessa eväitään syöden ja keskenään jutellen.


Rannan tuntumassa harrastetaan monenlaista vesiurheilua ja Blue Bay Marine Parkiin tehtävät vene- ja snorklausretket ovat suosittuja. Pysähdymme Blue Bayhin vain ohimennen, joten tyydymme aistimaan leppoisaa tunnelmaa yhdessä hiekkaan kaivautuneiden koirien kanssa. Blue Baysta on vain muutaman kilometrin matka Mahebourgin kaupunkiin.



MAHEBOURG

Ananaksia, banaaneja ja meloneja. Tomaatteja, paprikoita ja porkkanoita. Mahebourgin värikkäällä markkinapaikalla riittää vilinää, kun kaupungin asukkaat tekevät perjantai-iltapäivän ostoksiaan. Kuten niin monessa muussakin paikassa, myös täällä tori on kaupungin sydän.


Mahebourg rakennettiin siirtomaa-ajalla saaren pääkaupungiksi, mutta sen merkitys pieneni huomattavasti Port Louisin kehittymisen myötä. Nykypäivän Mahebourg on hieman repsahtanut parinkymmenentuhannen asukkaan kaupunki, jonka nimen kansainvälinen tunnettuus perustuu lähistöllä sijaitsevaan lentokenttään.


Kaupungin viihtyisin alue on rantaa seuraileva kävelykatu, jonka varrelle on mukava pysähtyä istuskelemaan ja tuijottamaan merta. Läheisestä hindutemppelistä leijailee suitsukkeiden tuoksua ja taustalla soi jäätelöauton sävelmä.


Mahebourg jää mieleen hyvässä mielessä arkisena kaupunkina, jossa voi seurailla paikallista elämää. Esimerkiksi vilkkaalla linja-autoasemalla liikkuu busseja, joilla kaikilla on oma näyttävästi kylkeen kirjoitettu nimensä. Lähtisitkö mieluiten Princessin, Knight Riderin, Speed Racerin vai Spidermanin kyytiin?



MAURITIUS MERELTÄ NÄHTYNÄ

Mauritius on monipuolinen saari, jonka kauneus aukeaa aivan uudella tavalla mereltä päin nähtynä. Niinpä oman matkamme suurin kohokohta olikin katamaraaniretki, jonka aikana saimme nauttia niin kiireettömästä tunnelmasta kuin auringostakin. Lue meriretkestä lisää aiemmasta jutustani Unohtumaton katamaraaniretki Mauritiuksella.



MAURITIUKSEN MUU TARJONTA

Vaikka ehdimmekin kokea melko paljon, jäi monta paikkaa varmasti näkemättäkin. Esimerkiksi vesiputouksia ja varsinkin hiekkarantoja riittäisi toki enemmänkin. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli käyttää yksi päivä Port Louisissa, mutta kun olimme ajaneet pääkaupungin halki kertaalleen Pamplemoussesiin mennessämme, ei paluu tuntunut enää houkuttelevalta. Samoin matkailijoiden suosimissa Grand Baien ja Flic en Flacin kylissä kävimme vain ohimennen, joten en pysty arvioimaan niitä tarkemmin.

Jos palaan Mauritiukselle, voisin käydä aiemmin nähtyjen lisäksi ainakin näissä paikoissa:

• Port Louis, jossa mm. Central Market, Waterfront, Unesco-kohde Aapravasi Ghat sekä luonnontieteellinen museo
Île aux Aigrettes -saari, luonnonsuojelualue jossa esimerkiksi vapaana eläviä kilpikonnia
Île aux Chefs -saari, jossa helppoa elämää kauniilla hiekkarannoilla
Ebony Forest, jossa mahdollisuus tutustua Mauritiuksen kasvi- ja eläinlajeihin
La Vallée des Couleurs, jossa luonnonnähtävyyksiä ja vaijeriliu’un kaltaisia aktiviteetteja


Kerron Mauritiuksen-kokemuksista lisää seuraavassa jutussa.

Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 31.1.2020 at 19:21

    Todella kattava koonti Mauritiuksen nähtävyyksistä! Minulle tuli isona yllätyksenä, että isolla osalla on intialaiset juuret ja että puolet asukkaista on hinduja.

    • Reply Mika / Lähtöportti 31.1.2020 at 20:30

      Kiitos Mikko! Mauritiuksen väestö on sekoitus muun muassa Intiasta, Afrikasta ja Euroopasta saapuneiden ihmisten jälkeläisiä. Afrikkalaiset tuotiin siirtomaa-ajalla eurooppalaisten orjiksi, mutta kun orjuus kiellettiin, saapui saarelle runsaasti halpaa työvoimaa Intiasta. Hindujen lisäksi saarella on myös kristittyjä ja muslimeita.

  • Reply Jenni / Unelmatrippi 2.2.2020 at 19:26

    Onpa kaunista luontoa! Itselläni ei ollut Mauritiuksesta oikein muita kuin rantoihin liittyviä mielikuvia ennen tätä, joten oli kiva lukea tällainen kooste ja saada vähän parempi käsitys. Aina ei tarvita mitään maailmankuuluja nähtävyyksiä vaan muunlainen tarjonta on aivan riittävää hienolle lomalle.

    • Reply Mika / Lähtöportti 3.2.2020 at 11:49

      Rannat ovatkin itseoikeutettu vetonaula, mutta Mauritius on paikoitellen myös todella vehreä ja yllättävän monipuolinen saari. Kirjoittelen seuraavassa postauksessa vielä käytännön kokemuksista, mikä ehkä kertoo vielä enemmän Mauritiuksesta. Tavallaan nähtävyystarjonta on juuri sopiva, sillä retkikohteita kyllä riittää, muttei ole mitään suorittamisen pakkoa. Retkeilyn ainoa haaste on oikeastaan vain se, että liikkuminen paikasta toiseen on paljon hitaampaa kuin kartasta katsomalla voisi kuvitella.

      • Reply Maria 16.2.2020 at 12:03

        Kiitos kattavasta koonnista! Olen lähdössä Mauritiukselle muutaman viikon päästä. Oliko kansainvälinen ajokorti tarpeen Mauritiuksella ja autoa vuokrattaessa?

      • Reply Mika / Lähtöportti 17.2.2020 at 19:12

        Kiva jos tästä jutusta oli hyötyä! Kansainvälistä ajokorttia ei tarvita Mauritiuksella, eli suomalainen ajokortti riittää.

    Leave a Reply