Retkiä Rivieralla – Grasse, Saint-Paul-de-Vence ja Vence

Ranskan Rivieralla riittää melkein loputtomasti nähtävää, joten palaan vielä kerran lokakuussa 2018 tekemämme matkan retkikohteisiin. Rantaviivastaan tunnetulla Rivieralla kannattaa poiketa myös sisämaan kyliin ja kaupunkeihin.

Iltapäivän raukeus on vallannut Grassen kapeat kujat. Lämpömittari hipoo näin lokakuussakin hellelukemia, mutta ihmisiä on liikkeellä vain vähän. Nautimme pittoreskista kaupunkikuvasta, jossa puiset ikkunaluukut koristavat eri värisiä vanhoja seiniä.


Grasse tunnetaan ennen kaikkea Ranskan hajuvesiteollisuuden keskuksena, enkä tämän mielikuvan vuoksi pitänyt sitä erityisen kiinnostavana retkikohteena. Maailman kolmanneksi vanhin parfyymitalo Galimard perustettiin täällä 1700-luvun puolivälissä ja sen rinnalla toimii perinteikkäitä kilpailijoita, joista tunnetuimmat lienevät Fragonard ja Molinard.


Hajuvesitalot järjestävät ilmaisia kierroksia omissa tehtaissaan ja museoissaan, minkä lisäksi aiheeseen liittyviä kauppoja on tietenkin useampia. Grassesta löytyy myös kansainvälinen parfyymimuseo, jonne on pieni pääsymaksu.


Jätämme museokierrokset väliin ja nautimme aurinkoisesta päivästä yllättävänkin viehättävässä ympäristössä. Tuoksut eivät tule väkisin päälle, vaan Grassesta voi nautiskella ihan vaan vanhankaupungin kujia kiertelemällä. Ohitamme romaaniseen tyyliin rakennetun katedraalin ja ihmettelemme edelleen kaupungin hiljaisuutta.


Jonkinlaista elämää löytyy vanhankaupungin sydämenä toimivalta Place des Airesilta. Pitkänomaisella aukiolla riittää terasseja, joilla voi nauttia lounasta kauniiden rakennusten ympäröimänä. Valintamme osuu solisevan suihkulähteen vieressä sijaitsevaan Brasserie des Airesiin.


Mukavat tarjoilijat puhuvat mieluiten ranskaa, mutta löytävät tarvittaessa suuhunsa myös englanninkielisiä sanoja. Ateria viihtyisällä aukiolla on mieluisa kokemus. Brasserie des Aires täyttää odotukset, vaikkei se erityinen huippuravintola olekaan. Nälkä lähtee maukkaalla lohiannoksella ja tarjoilijat ovat syystäkin ylpeitä talon omasta aiolista.


Kuljeskelemme vielä hetken ympäriinsä, kunnes poikkeamme lopuksi Fragonardin puotiin ostoksille. Asiantuntevat myyjät auttavat mielellään ja löydän lopulta itsellenikin mandariiniin ja laventeliin vivahtavan miehekkään tuoksun.


Grasse jättää lyhyen vierailun perusteella itsestään miellyttävän kuvan. Parfyymeista kiinnostuneiden pyhiinvaelluskohde tarjoaa mukavaa tunnelmaa myös satunnaisille matkailijoille. Grassessa sääkin on meille aurinkoinen, toisin kuin toisella sisämaan retkellämme samoilla kulmilla.



Pahin sade on onneksi jo hellittänyt, kun ajelemme pikkutietä kohti Saint-Paul-de-Vencea. Viileä ilma tuoksuu miellyttävän raikkaalta, kun pysähdymme tien varteen kuvaamaan esiin ilmestynyttä määränpäätämme, kukkulan päällä kohoavaa kylää.


Siinä missä Grasse on leimautunut hajuvesikeskukseksi, voi Saint-Paul-de-Vencea kutsua taiteilijoiden kyläksi. Jätämme auton linnoitetun keskustan ulkopuolella sijaitsevaan parkkihalliin ja suuntaamme kapeille kujille.


Täällä ei tarvitse ihmetellä kujien seesteisyyttä, sillä muurien suojaaman kylän halkaisevalla pääväylällä riittää kulkijoita harmaana syysiltapäivänäkin. Täytyy tunnustaa, että kuvissani näkyvä hiljaisuus on suurimmaksi osaksi kärsivällistä odottamista vaatinutta suurta huijausta. Sivukujilla on hieman rauhallisempaa, mutta kylä on niin pieni, ettei reittivaihtoehtoja riitä kovin pitkälle kierrokselle.


Saint-Paul-de-Vencessa on silmiinpistävän paljon taidegallerioita, joista voisi hankkia jos jonkinlaisia teoksia. Kävelemme sateen liukastamilla mukulakivillä ja tyydymme näyteikkunaostoksiin.


Saint-Paul-de-Vence on kiistattoman kaunis, mutta hieman väsynyt olo, painostavan harmaa sää ja turistien määrä muodostavat jokseenkin epäedullisen yhdistelmän. Hetki ei näin ollen ole oikea, enkä rakastu tähän monien ylistämään kylään, vaikka se jälkeenpäin kuvia katsoessa tuntuukin omituiselta.


Saint-Paul-de-Vencella on kunnioitettavat perinteet taitelijoiden tyyssijana. Kylässä asunut Marc Chagall makaa kauniilla hautausmaalla, ja monet muut mestarit Picassosta ja Matissesta lähtien kävivät täällä inspiroitumassa. Pysähdymme ihailemaan maisemaa, joka jatkuu monille kukkuloille ja kaukaiselle merelle saakka.


Kiertelemme vielä kylän loput kujat läpi, tapaamme muutaman kissan ja pysähdymme tunnelmoimaan ikivanhojen rakennusten juurelle. Historiaa houkuvan Saint-Paul-de-Vencen suosio on helppo ymmärtää, varsinkin kun monet taidemaalarit ja viihdealan tähdet ovat tuoneet paikkakunnan suuren yleisön tietoisuuteen.


Ohitamme kylästä poistuessamme Café de la Place -kahvilan sekä petanquen pelaamiseen soveltuvan hiekkakentän. Jatkamme vielä autolla matkaa muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Vencen kaupunkiin.



Mutkikas tie johdattaa meidät Venceen, jossa retkeilimme jo muutamaa vuotta aiemminkin. Kiertelimme silloin samoja kujia kesähelteellä ja kävimme katsomassa omalaatuista Henri Matissen suunnittelemaa kappelia, joka sijaitsee reilun kilometrin päässä vanhastakaupungista.


Pysähdymme nyt tuttuun kahvilaan Place du Grand Jardinin laidalle, nautimme perinteiset Tarte Tatinit ja teemme kävelykierroksen hämärtyvässä illassa. Vencen sydän on pienehkö Place du Peyra -aukio, jonka laidalla nautimme mukavan lounaan aiemmalla matkallamme. Syysilta viilenee, mutta kesän muistot lämmittävät mieltä.


Katselemme näköalapaikalta maisemaa, jonka keskellä myös Matissen suunnittelema vaalea Chapelle du Rosaire erottuu. Vencen ilta on rauhallinen. Paikalliset ulkoiluttavat koiriaan tai istahtavat pastis-lasillistensa äärelle. Tähänkin kaupunkiin voisi palata aina uudelleen ja pysähtyä ihailemaan pienen vanhankaupungin yksityiskohtia.


Kävimme siis Grassessa ja Saint-Paul-de-Vencessa eri päivinä, mutta nämä kohteet on helppo yhdistää myös samaan retkeen. Grassesta on Saint-Paul-de-Venceen vain reilut kaksikymmentä kilometriä, ja molemmat ovat helposti saavutettavissa esimerkiksi Nizzasta, Antibesista tai Cannesista käsin. Suosittelen lämpimästi myös pientä Gourdonin kylää, jossa vierailimme kesällä 2015.


Lue myös muut samalle alueelle sijoittuvat postaukseni:
10 Etelä-Ranskan kylää ja kaupunkia
Gourdon – Kylä Provencen taivaalla
Kotona Ranskanmaalla
Mykistävä Verdonin rotko
Oi Antibes!
Päivä viihtyisässä Aix-en-Provencessa
Sateinen paluu Antibesiin
Syystunnelmia Saint-Tropezissa
Tourtour – täydellinen ranskalainen idylli


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Noora / Seikkailumielellä 20.11.2019 at 20:29

    Olipa kiva katsella kuvia ja tunnelmia tutuilta kulmilta (joissa tosin en ole päässyt taas vuosiin käymään)! Olen viettänyt monta kesää Auribeau-sur-Siagnessa, joka on yksi näistä lukuisista alueen pikkukylistä, ja tehnyt sieltä päiväretkiä ympäristöön. Minusta on hauskaa, että monilla alueen kylillä ja kaupungeilla on oma ”teema” – hajuvedet, kulinarismi, keramiikka, taide… Etenkin hyvistä ravintoloistaan tunnettu Mougins on yksi omista suosikeistani 🙂

    • Reply Mika / Lähtöportti 21.11.2019 at 11:24

      Kiva kuulla että olet päässyt tutustumaan tuohon seutuun noin hyvin! Tuolla riittää kiinnostavia kyliä ja kaupunkeja moneen lähtöön. Täytyypä muistaa myös Mougins seuraavalla kerralla. Se on nimenä tuttu, mutta ravintolateemasta en tiennytkään 🙂

  • Reply elamanmakuisiamatkoja 21.11.2019 at 05:38

    Ranskan Riviera on yksi omista suosikeistani juuri monien tunnelmallisten kaupunkien ja kylien ansiosta (ja tietysti myös pitkän rantaviivan vuoksi). Tässä taas muutama kaunis paikka lisää vierailtavaksi!

    • Reply Mika / Lähtöportti 21.11.2019 at 11:30

      Ranskan Rivieralle voisi aina palata! Kauniita ja tunnelmallisia retkikohteita tosiaan riittäisi vaikka kuinka monelle matkalle. Kiva jos sait tästä uusia vinkkejä 🙂

    Leave a Reply