Münchenin mahtava Deutsches Museum

Maailman suurimmaksi tekniikan ja luonnontieteen museoksi kutsuttu Deutsches Museum kuuluu Münchenin tärkeimpiin nähtävyyksiin. Monipuoliset näyttelyt tarjoavat nähtävää vaikka koko päiväksi.

Päivän paras tekniikan saavutus löytyy museon laajasta tarjonnasta huolimatta omasta matkapuhelimesta. Lippuluukulle johtava jono kiemurtelee useamman kulman ympäri ja siinä saisi kulumaan vähintään puoli tuntia, jos ei kauemminkin. Museon nettisivuilta löytyvä lippukauppa toimii onneksi sujuvasti ja saan perhelipun hetkessä puhelimeen.

Tuntuu oikeastaan kummalliselta, miksi niin monet ihmiset jäävät jonoon, vaikka henkilökunta käy jopa muistuttamassa mobiililippujen mahdollisuudesta. Aikuisten lippu Deutsches Museumiin maksaa 14 euroa, mutta tarjolla on myös 29 euron perhelippu.

Aloitamme museoon tutustumisen valoisasta hallista, jossa esitellään merenkulun historiaa. Huomio kiinnittyy vuonna 1880 vesille laskettuun Maria HF31 -laivaan, joka toimi vuosikymmenien ajan kalastusaluksena Pohjois-Saksassa.

Puiset alukset tuovat esille menneen ajan merenkulkuromantiikkaa ja aihe on muutenkin mielenkiintoinen. Lapsia kiinnostavat myös monet laivojen pienoismallit, joiden yksityiskohtia voisi jäädä tutkimaan pidemmäksikin aikaa.

Toinen oma suosikkini on ilmailun historiaa valottava näyttely. Erilaisia lentämiseen tarkoitettuja härveleitä katsellessa mieleen tulee väkisinkin ajatus siitä, kuinka hullunrohkeita alan pioneerit ovat olleet. Luotto omiin insinöörintaitoihin täytyy olla oman tekeleen lentokykyä testatessa korkealla.

Näyttely esittelee aidoin esinein, pienoismallein ja kuvin kuumailmapalloja, ilmalaivoja, riippuliitimiä ja kovin kevyiltä näyttäviä alkeellisia lentokoneita. Joukkoon mahtuu myös varsin mielikuvituksellisia rakennelmia. Muistelemme lasten kanssa Muumilaakson keksijän Niiskun ponnisteluja toimivan lentolaitteen rakentamiseksi.

Kokoelman arvokkain esine on lentokoneen keksijöinä pidettyjen Wrightin veljesten Standard Type A vuodelta 1909. Se on maailman ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt lentokone, jonka ainoa näihin päiviin säilynyt kappale roikkuu nyt Deutsches Museumin katossa.

Mielenkiintoinen on myös Fokker Dr.I, joka on jäänyt historiaan ensimmäisen maailmansodan kenties tunnetuimpana lentokonemallina. Sellaisella myös Punaisena Paronina tunnettu hävittäjä-ässä Manfred von Richthofen lensi viimeisen kohtalokkaan lentonsa.

Museon yllättävin kokonaisuus esittelee kaivostoimintaa. Pohjakerrokseen rakennetut tunnelit ovat hämmästyttävän pitkiä ja niissä on saavutettu aidon kaivoksen tunnelmaa.

Kaivoskierroksen käytävät tuovat hetkittäin mieleen kolme vuotta sitten näkemäni Wieliczkan suolakaivokset. Kierroksen varrella on aidon kokoisia työntekijöitä esittäviä nukkeja sekä paljon kaivostoiminnasta kertovaa informaatiota.

Museovierailun aikana kannattaa piipahtaa myös kuudennen kerroksen kattoterassilla, jossa voi haukata happea ja ihailla Münchenin maisemia. Deutsches Museum sijaitsee Isar-joen saarella, eivätkä kaupungin tunnetuimmat maamerkit ole kovin kaukana.

Museon ylimmissä kerroksissa esitellään laajasti avaruutta ja tähtitiedettä, mikä kiinnostaa lapsia kovasti. Planetaariossa järjestetään kahdesti päivässä saksankielinen esitys, johon on ylimääräinen kolmen euron pääsymaksu. Se jää meiltä kuitenkin väliin.

Museosta löytyy myös lentosimulaattori, jonka toimintaa esitellään päivittäin pariin otteeseen. Museovieraat eivät kuitenkaan pääse itse ohjaimiin. Museon tarjontaan ja päivän ohjelmaan voi tutustua etukäteen vaikkapa Deutsches Museumin matkapuhelinsovelluksen avulla.

Museon konetekniikkaa esittelevä näyttely on varsin laaja, mutta aihe ei ole meille kiinnostavin mahdollinen. Erilaisia dieselmoottoreita, höyrykoneita ja muita laitteita riittäisi ihmeteltäväksi pidemmäksikin aikaa.

Teknisiä leluja esittelevä näyttely kiinnostaa meitä huomattavasti enemmän. Niin rakennuspalikoissa kuin monimutkaisemmissakin leluissa on aistittavissa menneiden vuosikymmenten nostalgiaa. Lelut ovat valitettavasti lasivitriinien suojissa, eikä niitä pääse hypistelemään. Deutsches Museumista löytyy myös 3–8-vuotiaille lapsille suunnattu Kids’ Kingdom. Leikkialue palvelee parhaiten nuorimpia museovieraita, eivätkä 6- ja 8-vuotiaat tyttäremme innostu paikasta lainkaan.

Deutsches Museumissa riittää pienempiä ja suurempia näyttelyitä myös monesta muusta aiheesta, kuten musiikista, lääketeollisuudesta, sähköstä, metalleista, keramiikasta ja lasista. Emme edes yrittäneet käydä katsomassa kaikkea mahdollista, ja jonkun muun museovierailu on varmasti täysin erilainen kuin omamme. Kierroksemme pituudeksi tulee lopulta hieman yli neljä tuntia. Tähän sisältyy välipala museon ravintolassa sekä käväisy matkamuistokaupassa.

Deutsches Museum sopii hyvin koko perheelle ja omille lapsillemme se oli koko Münchenin mieluisin nähtävyys. Nähtävää riittää monipuolisesti, joten ei haittaa, jos kaikki aiheet eivät kiinnostaisikaan. Osa kirjoitetusta informaatiosta on tarjolla englanniksi, mutta saksan taidosta olisi täällä taatusti hyötyä.

Kaikki lapset arvostavat varmasti mahdollisuutta päästä itse painelemaan nappuloita ja kokeilemaan eri asioita, mikä lisää Deutsches Museumin viehätystä. Omakohtainen kokeileminen on tosin mielestäni viety vielä paremmalle tasolle esimerkiksi Tukholman mainiossa Tekniska Museetissa tai kotoisassa Tikkurilan Heurekassa.

Vaikka Deutsches Museumin rakennus onkin valtava, eivät kaikki kokoelmat mahdu saman katon alle. Autoja ja junia esittelevä Verkehrszentrum löytyy toiselta puolelta kaupunkia ja lentokonenäyttely Flugwerft Schleissheim sijaitsee paikallisjunamatkan päässä Münchenin pohjoispuolella. Kolmeen museoon voi ostaa yhteislipun, jonka eri osat voi käyttää vuoden kuluessa ensimmäisestä vierailusta.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Katriina 2.6.2019 at 20:23

    Mahtoivatkohan niistä jonottajista kaikki ymmrtääkään, mitä museon henkilökunta kävi selittämässä. Münchenissä kun käy turisteja niin monesta maailman maasta, enkä osaa edes arvata, onko kaikilla puhelimissaan sopivat sovellutukset. Meille EU-kansalaisille moni asia on tullut itsestään selväksi, vaikka se ei muualla sitä ole. Tekniikkaa katsoessaan ei tarvitse osata muuta kuin kukin omaa kieltään.

    • Reply Mika / Lähtöportti 2.6.2019 at 22:47

      Olet oikeassa. Voi hyvin olla, että jonoon mahtui sellaisia jotka eivät asiaa lainkaan ymmärtäneet, tai puhelimen kautta ostaminen ei ollut heille mahdollista. Suosittelen joka tapauksessa ennakkolipun ostamista niin Deutsches Museumiin kuin moneen muuhunkin suosittuun nähtävyyteen eri puolilla maailmaa.

  • Reply Make 2.6.2019 at 23:15

    DM on remontissa 2025 asti, minkä vuoksi siellä on n. puolet tiloista suljettuna vaihtelevasti, esimerkiksi nyt 16 näyttelytilaa kiinni vuoden 2019 aikana tai rajoitetusti tarjolla.

    • Reply Mika / Lähtöportti 3.6.2019 at 00:11

      Kiitos hyvästä lisäyksestä! Käsitin että jonkinlainen remontti on meneillään, mutta en ollut tietoinen sen laajuudesta.

    Leave a Reply