Peppi Pitkätossun ja keskiaikaisten kujien Visby

Kaunis Gotlannin saari ansaitsisi enemmänkin aikaa, mutta jo päivässä ehtii ihailla Visbyn keskiaikaista kaupunkia, aistia ruotsalaista vieraanvaraisuutta ja moikata Peppi Pitkätossua.

Alkava kesä toi mieleeni menneiden vuosien Visbyn-risteilyt. Olen käynyt Gotlannin saarella kolme kertaa, joista muistelen nyt kahta viimeistä. Kesien 2013 ja 2014 matkat tehtiin pienten lasten kanssa ja ne noudattivat samaa kaavaa. Maissa vietetty päivä alkoi Kneppbynin huvipuistossa ja jatkui Visbyn vanhassakaupungissa ennen paluuta laivalle. Yksi päivä on harmillisen lyhyt aika, mutta siinäkin ehtii saada jonkinlaisen käsityksen Visbystä ympäristöineen.

Lasten kanssa Gotlantiin matkustettaessa on selvää, että aloitamme päivän siirtymällä Peppi Pitkätossun maisemiin Kneippbyniin. Visbyn satamasta pääsee perille kätevimmin huvipuiston omalla bussilla tai taksilla.

Kneippbynin vetonaula on alkuperäinen Peppi Pitkätossun talo Huvikumpu, jota käytettiin elokuvien ja televisiosarjan lavasteena. Iloisenvärinen rakennus vetää puoleensa kaikenikäisiä ihmettelijöitä.

Talon sisällä kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. Peppi itse kuorsaa peiton alla, mutta vierailijat voivat tutkia kirjoista ja televisiosta tuttuja yksityiskohtia.

Tuvassa seisoo täplikäs hevonen ja seinällä roikkuu Herra Tossavaisen keltainen villatakki. Yläkerran kirjoituskoneen ääressä istuu Astrid Lindgreniä esittävä vahanukke. Kummitusosasto saattaa jännittää perheen pienimpiä.

Lasten päivän kohokohta on pienellä niityllä tapahtuva laulutuokio, jonne Peppi kutsuu kaikki ystävänsä mukaan. Osa ruotsinkielisestä puheesta jää ymmärtämättä, mutta se ei menoa haittaa. Päähenkilön seurana ovat poliisit Kling ja Klang sekä kukkahattutäti Rouva Rissanen. Lopulta koko lapsijoukko saa juosta niityllä Pepin perässä tuttua laulua hoilaten. Peppi myös halaa kaikkia halukkaita.

Kneippbyn on Peppi Pitkätossun ystävien must-kohde, mutta tarjolla on toki muutakin. Huvipuistolaitteet on valittu pienille lapsille sopiviksi ja käymme kokeilemassa niistä muutamia. Laitteet ovat hyvä lisä kokemukseen, mutta pelkästään niiden takia Kneippbyniin ei välttämättä kannata tulla. Viereinen vesipuisto näyttää aidan takaa katsottuna mielenkiintoiselta, mutta se jää meiltä aikataulusyistä väliin.

Päätämme palata Kneippbynistä Visbyn keskustaan kävellen. Matkaa on viitisen kilometriä, mutta kirkas sää sopii reippaaseen ulkoiluun ja lapset saavat rattaissa hyvät päiväunet. Maantien vieressä kulkee hyväkuntoinen kevyen liikenteen väylä.

Kävelymatkaa ei tarvitse katua. Gotlannin viehätystä on vaikea pukea sanoiksi, mutta meri-ilma tuntuu täällä erityisen raikkaalta. Taivaskin näyttää poikkeuksellisen kirkkaalta, kenties saaren ympärillä kimaltavan meren ansiosta. Tasaiset pellot ja mäntymetsät rauhoittavat mieltä.

Saavumme hieman ennen Visbyn laitamia Leva Kungslador -nimiseen keitaaseen. Maalaishenkisestä pihapiiristä löytyy leipomo-kahvila, kodikkaita puoteja sekä kasvimaita.

Täällä on helppo nauttia elämästä ja aistia ruotsalaista hyväntuulisuutta. Aurinkoiselle pihalle tekisi mieli jäädä istuskelemaan pidemmäksikin aikaa. Pihaa reunustavissa kaupoissa myydään sisustustavaraa ja luomutuotteita.

Leva Kungsladorin historiallisessa pihapiirissä voi syödä gotlantilaista lähiruokaa, josta osa on tuotettu omassa pihapiirissä. Emme nyt kaipaa täyttävämpää ateriaa, mutta tuoreet kanelipullat maistuvat ulkoilmassa suorastaan täydellisiltä. Matkaa on hyvä jatkaa niiden voimalla kaupunkiin.

Netistä löytämieni tietojen perusteella Leva Kungsladorin omistaja on vaihtunut vuonna 2019. Lisätietoa Leva Kungsladorista voi lukea yrityksen omilta nettisivuilta.

Visbyn keskusta on jykevien muurien ympäröimä. Visby oli aikoinaan tärkeä hansakaupunki, joka täytyi suojata vihollisia vastaan. Parhaimmillaan yli kymmeneen metriin kohoavilla muureilla on pituutta kolme ja puoli kilometriä.

Visby tunnetaan ruusujen kaupunkina. Eri värisiä kukkia voi ihailla niin puistoissa kuin katujen varsillakin, mutta eri ruusulajikkeiden kukkimisajat vaihtelevat. Aivan ylitsepursuavaa kukkaloistoa ei siis välttämättä kannata aina odottaa.

Visby on pieni, mutta vastustamattoman kaunis kaupunki. Vanhat pieteetillä kunnostetut rakennukset ja kapeat mukulakivikadut muodostavat kuvauksellisen kokonaisuuden. Unesco otti Visbyn maailmanperintöluetteloonsa vuonna 1995.

Huomaamme kadun varrella karkkikaupan, joka on kuin suoraan Astrid Lindgrenin tarinoista. Melkein jo näemme kuinka Peppi, Tommi ja Annika tulevat ostamaan kahdeksantoista kiloa karamelleja ja jakavat ne kaupungin lapsille.

Visbyn vaiherikas historia herää eloon jokakesäisellä Keskiaikaviikolla, joka järjestetään tänä vuonna 4.–11.8.2019. Ihmiset pukeutuvat tapahtuman ajan historiallisiin vaatteisiin ja kokoontuvat suurille markkinoille. Ohjelmassa on myös näyttäviä turnajaisia.

Kiertelemme myyntikojulta toiselle ja ostamme pieniä maistiaisia. Lapsia houkuttelevat jättikokoiset tikkarit. Seppä takoo raudasta koriste-esineitä ja tarjolla olisi myös laadukkaita puutöitä.

Visbyn muurissa on yli 50 tornia, joista joihinkin voi kiivetä. Ylhäältä pääsee ihailemaan mukavia maisemia ja saa hyvän yleiskuvan ympäristöstä.

Visbyn keskustassa ei voi olla huomaamatta suuria kirkonraunioita. Kaupungin seitsemästätoista keskiaikaisesta kirkosta vain yksi on enää käytössä, mutta monen muun rauniot ovat jääneet muistuttamaan Visbyn pitkästä historiasta.

Gotlanti on parin pikavisiitin perusteella jäänyt mieleeni ennen kaikkea aurinkoisena, kauniina ja kodikkaana paikkana. Saaren synkempään puoleen voinee tutustua Anna Janssonin ja Mari Jungstedtin dekkaritarinoiden kautta.

Helpoimmin Gotlantiin pääsee Tallink Siljan risteilyillä, jotka rantautuvat Visbyn satamaan muutaman kerran kesässä. Gotlantiin olisi joskus mukava palata paremmallakin ajalla ja viipyä muutamaa tuntia kauemmin. Tällöin perille kannattaa suunnistaa joko laivalla manner-Ruotsin kautta tai lentäen.

Oman lapsuuteni matkalla ehdimme Lummelundan tippukiviluoliin, mutta saaren luontoa tekisi mieli tutkia perusteellisemmin. Esimerkiksi Gotlannin rannikon raukeiksi kutsutut kivimuodostelmat ja idylliset maalaiskylät kuulostavat houkuttelevilta. Samanlaisia tunnelmia voisi toki lähteä hakemaan myös toiselta Ruotsin saarelta Öölannista, josta olemme jo vähän katselleet vuokramökkejä jollekin tulevalle kesälle.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply