Loistokas Nymphenburgin palatsi

Yksi Münchenin mieleenpainuvimmista nähtävyyksistä on keskustan länsipuolella sijaitseva barokkipalatsi puutarhoineen. Nymphenburgissa voi nauttia niin historiasta kuin ulkoilustakin.

Schloss Nymphenburgin menneisyys ulottuu 1600-luvun jälkimmäiselle puoliskolle, jolloin Baijeria hallinnut Ferdinand Maria ja hänen vaimonsa Henriette päättivät rakennuttaa poikalapsensa kunniaksi palatsin. Arkkitehdiksi valittiin italialainen Agostino Barelli ja ensimmäinen urakka saatiin valmiiksi vuonna 1675. Linnaa laajennettiin 1700-luvun alussa, jolloin rakennus suureni niin etelään kuin pohjoiseenkin päin. Nymphenburgin tehtäväksi tuli toimia Baijerin hallitsijoiden kesäasuntona.

Nymphenburgin lähistölle pääsee Münchenin keskustasta helposti raitiovaunulla. Näemme komean palatsin ensimmäistä kertaa kanavan ylittävältä sillalta. Pitkä kanava saa kaukana siintävän valkean rakennuksen tuntumaan entistäkin mahtipontisemmalta.

Näkymä paranee askel askeleelta, kun lähestymme palatsia. Samalla paljastuu myös rakennuksen laajuus. Satoja metrejä leveä palatsi näyttää jatkuvan loputtomasti. Rakennuksen eteläsiivessä toimii nykyään kuninkaallisia hevosvaunuja esittelevä Marstallmuseum sekä Nymphenburgin posliinimuseo.

Suuressa lammessa ui useita joutsenia sekä muutamia pienempiä lintuja. Näkymä palatsin suuntaan on huikean hieno varsinkin nyt, kun aurinko helottaa pilvettömältä taivaalta.

Kesyjen joutsenten kuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä ne siirtyvät välillä syrjemmälle ja työntävät päänsä pinnan alle. Onneksi ympäristöstä löytyy luontokuvaajalle muitakin kohteita.

Päätämme käydä palatsin sisäpuolella. Kuuden euron pääsymaksua vastaan saa kierrellä parissakymmenessä huoneessa. Linnan puistoalueille on sen sijaan vapaa pääsy. Huoneista vaikuttavin on korkea juhlasali, joka kattomaalauksineen ja kristallikruunuineen heijastelee isäntäväen mahtia ja varakkuutta. Kultauksissakaan ei ole säästelty.

Mieleen tulee ajatus siitä, kuinka vuosisatojen takainen yhteiskunta oli nykyistäkin eriarvoisempi. Rikkauden keskittyminen vallanpitäjille mahdollisti tällaisten nähtävyyksiksi jääneiden palatsien rakentamisen.

Eräs palatsin merkittävimmistä nähtävyyksistä on Kaunotarten galleriaksi nimetty huone. Baijerin kuninkaalla Ludvig I:lla oli silmää naiskauneudelle ja hän tilasi muotokuvamaalaukset 36 paikallisesta naisesta.

Nuoret naiset edustavat erilaisia yhteiskuntaluokkia. Kasvot eivät kerro, onko kyseessä suutarin tytär vai oikea prinsessa.

Ylelliset makuuhuoneet ja eteiset seuraavat toisiaan. Omaan makuuni sopii parhaiten pieni kiinalaishenkisin maalauksin sisustettu huone, joka tuo palatsiin ripauksen eksotiikkaa.

Palatsin sisätiloja ei pääse koluamaan kovin perusteellisesti, mutta toisaalta parikymmentä huonetta riittää antamaan hyvän käsityksen siitä, millaista elämää Nymphenburgissa on vietetty. Kevätauringon säteet paistavat suurten ikkunoiden lävitse ja palaamme mielellämme takaisin ulkoilmaan.

Lämmin sää on houkutellut paljon ihmisiä pitkäperjantain viettoon. Laaja viheralue soveltuu hyvin kaupunkilaisten ulkoilualueeksi, sillä metsiä ja niittyjä riittää runsaasti. Kauempana voisi nähdä hyvällä tuurilla vaikkapa peuroja tai kettuja.

Palatsin puutarha on kukkaloiston osalta vaatimaton, eikä suihkulähteitäkään ole vielä talven jäljiltä käynnistetty. Kukkien ja muidenkin kasvien ystäviä voisi kiinnostaa linnan naapurista löytyvä München-Nymphenburgin kasvitieteellinen puutarha, jonne on erillinen pääsymaksu.

Schlosscafé im Palmenhausin ulkopuolella toimiva terassi näyttää houkuttelevalta, mutta paikat on varattu viimeistä tuolia myöten. Kahvilan sisätilat näyttävät turhan juhlallisilta, joten tyydymme ostamaan kioskista jäätelöä. Jäätelöiden syömistä varten löytyy mukavan varjoisa penkki, josta kelpaa katsella komeaa palatsia.

Nymphenburgin kanavalla voi lähteä venetsialaistyylisen gondolin kyytiin. Hintava retki ei houkuttele, sillä puistomaiset maisemat tuskin juurikaan vaihtuvat matkan varrella. Gondolieeri ei kuulu laulelevan italialaisia aarioita, vaan polttelee laiskan melomisensa ohella tupakkaa.

Vaikka puutarhan istutukset eivät olekaan vielä pääsiäisenä parhaimmillaan, voi Nymphenburgin tiluksilla ihailla puiden ja pensaiden keväistä kukintaa.

Laaja puistoalue kätkee sisäänsä useampia pienempiä rakennuksia. Näistä näyttävin on Amalienburg, jota käymme katsomassa ulkopuolelta ja kurkkaamme vähän ikkunan läpi sisäänkin. Koristeellista vaaleanpunaista taloa on vaikea kuvitella metsästysmajaksi, vaikka siihenkin tarkoitukseen sitä on käytetty. Badenburg, Pagodenburg ja Magdalenenklause jäävät tällä kerralla näkemättä.

Palailemme jo Nymphenburgin tiluksilta poispäin, kun huomaamme aidatun Prinzengartenin, joka näyttää soveltuvan perheiden piknik-alueeksi. Varjoisaa pientä puistoa hallitsee vaatimaton puinen rakennus, joka on nimetty Noidan taloksi.

Vierailu Nymphenburgissa oli mukava kokemus. Mikäli Münchenin-matkalla haluaa nähdä vielä upeamman linnan, löytyy maailmankuulu Neuschwanstein vain parin tunnin ajomatkan päästä. Linnojen historiat liittyvät toisiinsa, sillä Neuschwansteinin satulinnan rakennuttaja Ludvig II syntyi Nymphenburgissa, josta hänen elämänsä jatkui kohti kuninkuutta ja mielisairautta. Mutta se onkin jo toinen tarina.


Tiedon uusista blogipostauksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöportista Facebookissa. Lähtöportti löytyy myös Instagramista ja Twitteristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply